Kirkonkylästä keskukseksi - Espoon keskuksen historia
Tämä esitys kertoo Espoon keskuksen kasvusta kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi.
Esityksessä on yhteensä vajaat 50 kuvaa. Kokosin esityksen vuonna 2003, ja sitä on päivitetty myös seuraavina vuosina.
Espoon keskus oli aina 1960-luvulle asti pieni kirkonkylä, joka eli keskiaikaisen kivikirkkonsa kupeessa. Keskustassa sijaitsivat kunnantalo, sairaala, vapaa-palokunnan talo, koulu, pappila, kauppa, sekä muutamia muita liikkeitä.
Kylän merkittävin työllistäjä oli Lindholmin saha. Lähistöllä sijaitsi muutamia asuinalueita sekä viisi kantatilaa, joiden historia ulottuu vuosisatojen taakse. Nämä viisi kantatilaa olivat: Kirstin tila (kuvassa), Dahlin tila (kuvassa), sekä Doms, Suna ja Jofs.
Kirstin tila
Dahlin tila
Pappilan navetta vuonna 1937
Kuvassa etualalla pappilan navetta, taaempana Lagstadin kansakoulu ja Sunan navetta.
1960-luku
1960-luvulla Espoon hallinnollisen keskuksen sijoittuminen Espoon historialliseen keskukseen ei ollut itsestään selvää. Asiaa puitiin pitkään niin valtuustossa kuin lehtien sivulla. Vuonna 1963 tehtiin ehdotus Espoon jakamisesta neljään yhtä suuren alueeseen, joissa tulisi olemaan jokaisessa noin 80 000 asukasta. Vuonna 1965 tehtiin päätös hallinnollisen keskuksen sijoittamisesta Muuralaan, radan varteen. Tämä päätös varmistui vuoden 1968 yleiskaavassa.
Espoon keskuksen kansainvälinen suunnittelukilpailu
Suunnittelukilpailun kirjan kansiEspoon keskuksen suunnittelukilpailun kirjan kansi. Espoon kauppala järjesti arkkitehtuurikilpailun 1966-67 uuden hallinnollisen keskuksen aikaansaamiseksi.
Kilpailuohjeissa todettiin, että Espoon keskuksesta tulee kasvamaan pääkaupunkiseudun länsialueen tärkein hallinnollinen keskus. Välittömällä vaikutus-alueella asuisi 90 000 asukasta ja hallinnollisella vaikutusalueella 320 000 asukasta.
Ensimmäisen palkinnon kilpailussa sai puolalaisten arkkitehtien Jan Chimielewskin, Janusz Karubinskin ja Krzysztof Kurasin ehdotus.
Suunnitelma Kirstinharjusta, 1960-luku
Voittaneessa suunnitelmassa ajoneuvo- ja jalankulkuliikenne oli eroteltu, autotiet kulkivat notkelmissa ja asutus levittäytyi luontoa mukaillen mäille ja harjuille. Talojen kivijaloissa oli liiketilaa.
Espoon keskuksen asemakaava
Yllä on asemakaavaluonnos voittaneesta ehdotuksesta. Koko Espoon keskuksen lähiseutu olisi toteutettu matalina kerrostaloina aina Sunasta Kehä III:n pohjoispuolelle asti.
1970 -luku
Suunnitelmat toteutuivat vain osittain. Espoon kunnanvaltuusto päätti kaksinkertaistaa rakennustehokkuuden, mistä syystä Suvelan kerrostaloista tuli aiottua korkeampia ja parkkipaikoista laajempia.
Keltaisia taloja Suvelassa
Suvelan rakentaminen alkoi nykyisen Kirstinmäen ja Kirstinharjun kohdalta, jossa sijaitsi Kirstin tilan päärakennus ja navetta. Maisema tulisi muuttumaan radikaalisti seuraavien vuosikymmenten aikana, mutta tarkkailkaapa navetan päädyssä kasvavaa kuusta... Kuva lokakuulta 1966.
Kirstin tila, lokakuu 2006
Kirstinharju rakentuu vuonna 1971
Näkymä Kirstinharjulle vuonna 2003
Sama maisema nyt. Kuusi on sinnitellyt paikoillaan läpi ympäristön myllerryksen Kirstinharju 7:n pihassa.
Suvelan alku
Suvelan alueella ei ollut juurikaan asutusta, alue oli pääosin peltoa. Pientalovaltainen asutus alkoi Tuomarilan suunnalla, nykyisten Kirstintien ja Suvelantien risteyksen tienoilta.
Suvelantien kulma 1960-luvulla
Suvelantien kulma vuonna 2003
1970-luvun loppua kohden rakentamisen tahti hiljeni. Maaun muassa Suvelan urheilukentän taakse rakennettiin alun perin suunnitellun kerrostaloalueen sijaan tiivis rivitaloalue.
Pientaloja Suvelassa vuonna 2003
Espoon virastokeskus
Samaan aikaan Suvelan rakennustöiden kanssa alkoi virastokeskus muodostua rakennus rakennukselta. Ensimmäisenä valmistui Kaupungintalo vuonna 1971, sekä virastotalo I vuonna 1975.
Espoon keskuksen virastotaloja
Espoon asemanseutu vuonna 1975
Kioskin takana oikealla näkyvä vaalea rakennus, Varubodenin talo, purettiin 1980-luvulla.
Valtuustotalo ja Virastotalo II rakenteilla
1970-luvun lopulla valmistuivat sekä valtuustotalo että virastotalo II.
Espoon keskus 1970-luvun lopulla
Espoon keskuksen vanha ylikulku, 1970-luvun loppu
Kuvassa oikealla näkyy vielä Lindholmin sahan rakennuksia. Ylikulku autoille sijaitsi likimain nykyisen ylikulkusillan länsipuolella.
Maisemakuva Espoon keskuksesta vuodelta 1977
Ilmakuva 1960-luvulta
Kirkkojärven asuinalue kasvoi nykyiseen muotoonsa 1978-1984. Asuinalue rakennettiin saviselle peltomaalle. Alueelle nimen antanut järvi oli kuivattu Tarvontien rakennustöiden yhteydessä jo 1950-luvulla. Sen jälkeenkin järvi on muistuttanut olemassaolostaan kevättulvien aikaan.
Ilmakuva Espoon keskuksesta 1960-luvulta
Kirkkojärvi
Peltoa Kirkkojarvellä 1970-luvulla
Kuva on nykyisen Kirkkojärven ostoskeskuksen tienoilta arviolta 1970-luvun lopulta.
Taustalla näkyy virastokeskus, sekä Lagstadin koulu.
Kirkkojärvi rakennettiin 5-6 kerroksisena. Kuvassa Kirkkojärven ensimmäiset talot 1980-luvun alussa
Ilmakuva Kirkkojärvestä 1980-luvun puoliltavälein
Tuoreempi viistokuva Kirkkojärvestä
Laajempi näkymä Kirkkojärvestä vuodelta 2004. Kuvassa vasemmalla Kirkkojärven asuinalue ja oikealla Keski-Espoon urheilupuisto. Alla oikealla junaradan ylitys ja Suvelaa.
Espoon asema ja Espoontori
Espoon keskus kasvoi koko 1980-luvun. Uusi asemarakennus ylikulkusiltoineen valmistui 1981.
Ylikulun rakennustyöt 1980-luvun alussa
Ylikulku valmistuttuaan 1980-luvun alkupuolella
Ylikulkuyhteys jäi alkuun vajaaksi, sillä radan eteläpuolen rakennuksia alettiin rakentaa vasta muutamaa vuotta myöhemmin.
Espoontori rakenteilla
Espoontori vuonna 1991
Kauppakeskus Espoontori valmistui 1987. Se oli "uuden ajan" kauppakeskus - miltei kaikkiin sen liikkeisiin kuljettiin sisäaulan kautta.
Osa Espoontorin länsipuolella sijaitsevista toimistotaloista valmistui noin vuotta Espoontoria aiemmin.
Espoon keskuksen muutos ilmakuvina
Vielä 1980-luvun alkupuolella vain radan pohjoispuolella oli uudisrakennuksia. Kymmenen vuotta myöhemmin maisema oli jo muuttunut.
Ilmakuva Espoon keskuksesta 1980-luvulla
Ilmakuva Espoon keskuksesta 1990-luvulla
Ilmakuva Espoon keskuksesta 2000-luvulta
Kiltakallio ja Espoon keskus 1990-luvun lopuilla
Kiltakallioon nousi 1990-luvulla pääosin matalista kerrostaloista koostuva asuinalue.
Suvela rakennettiin valmiiksi pääosin jo 1970-luvulla. Tämän jälkeen alueelle on noussut yksittäisiä taloja. Suurin rakennushanke Suvelassa nähtiin vuosituhannen vaihteessa kun Joupinmäen alueelle nousi uusi kerrostaloalue vanhojen pientalojen paikalle.
Uusia taloja Suvelantien varrella
Vuosituhannen alun uudet julkiset rakennukset
2000-luvun alun myötä Espoon keskukseen on noussut useita sekä kauan kaivattuja että komeita julkisia rakennuksia.
Kiltakallion lastentalo talvella 2003
Kaivomestarin kiinteistössä toimivat sekä Kuninkaantien lukio että Keski-Espoon uimahalli
Tekijät
Tämän esityksen kokosi keväällä 2003 Tony Hagerlund ja sen ensiesitys oli Vanhan Rautatieaseman 100-vuotisjuhlanäyttelyssä "Koti, kirkko ja asema" osana Unelmia toukokuussa –asukastapahtumaa. Tämän jälkeenkin teosta on päivitetty.
Espoon asema 1970-luvulla
Lähteet
Juhani Hämeri, Kari Pohjankallio (2002).
Terveisiä Espoosta! Espoolaista kulttuuria postikorteilla.
Espoon perinneyhdistys Aurora. Espoo.
Pirkko Sillanpää, Erja Salonen, Tommi Laakso (1998).
Keski-Espoo – kivikauden kylästä kaupunkikeskukseksi.
Keski-Espoo –seura. Espoo.
Martti I. Jaatinen (vastaava toimittaja) (1966).
International competition for the Centre of Espoo, Finland.
Martti I. Jaatinen (vastaava toimittaja) (1967).
Arkkitehtuurikilpailuja. Journal Finnish Architectual Competitions: 8. International competition for the Centre of Espoo, Finland.
Suomen Arkkitehtiliitto.
Tapani Ryhänen (1991).
Espoon aluekeskukset: Espoon keskus.
Espoon kaupunki, keskusvirasto/alueprojektit.
Lisäksi taustatyössä auttoivat Liisa Marjamäki, Jorma Vehmaskoski, Pirkko Sillanpää sekä Miina Hagerlund.
Valokuvat
Esbo Hembygsföreningenin arkisto
Espoon kaupunkisuunnittelukeskus
Miina Hagerlund
Tony Hagerlund
Juhani Saikkonen
Vanhan Tuomarilan perinneyhdistyksen arkisto
Suurena apuna valokuvamateriaalin hankinnassa oli Leena Kaasinen Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta.
Kuviin on saatu käyttöoikeus tätä esitystä varten. Kuvia ei saa käyttää ilman oikeudenomistajan lupaa. Tarkempia tietoja yksittäisistä kuvista esityksen esityksen koostajalta.
Teos on mahdollista lainata
Tämä esityksen alkuperäisversio, joka on toteutettu Powerpoint -esityksenä, on mahdollista lainata kouluille, oppilaitokselle, tapahtumiin jne. Esitys kestää noin 15 minuuttia. Lainaus ei maksa mitään.
Esitystä ei saa pyörittää maksullisissa tilaisuuksissa eikä sen esittämisestä saa periä maksua. Lisätietoja voi kysyä allekirjoittaneelta.
© 2003-2010 Tony Hagerlund
