pikaratikka

Suunnitteilla olevia muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen 2016-2017

Uusi vuosi, vanhat kujeet. Olen jo pitkään seurannut joukkoliikenteeseen tulevia muutoksia. Jokusen vuoden ajan tämä oli myös osa luottamustehtäviäni, Espoon kaupunginhallituksen konsernijaostossa olin linjaamassa Espoon kantaa joukkoliikenteeseen. Nyt pohdin joukkoliikennettä ihan vaan kiinnostuneena asukkaana.  
 
Mutta asiaan. Merkittävin muutos joukkoliikenteeseen tulee länsimetron myötä syksyllä 2016. Näitä muutoksia avasin 15 osaisessa blogisarjassa runsas vuosi sitten, joten nyt käyn läpi muita tulossa olevia muutoksia. Nämä ovat siis vasta suunnitteilla olevia muutoksia, joista HSL:n hallitus päättää ensi viikon tiistaina.

Poikittaisia yhteyksiä pitäisi parantaa

(Helsingin Sanomat 22.12.2014)

Pian kymmenen vuoden takaiset linjaukset palaavat kummittelemaan metron automatisoinnin ajauduttua umpikujaan. Laitureiden pidentäminen jälkikäteen olisi sekä hankalaa että kallista.

Kuormituslaskelmien mukaan 2020-luvulla ruuhkia syntyy etenkin Kulosaaren sillalta Helsingin keskustaan päin mennessä. Avainkysymys onkin miten voitaisiin ohjata matkustajia käyttämään myös muita kulkuvälineitä kuin metroa.

Länsimetron 2016 alkava liityntäliikenne: myös sisäinen liikenne huomioon

Ensi maanantaina Espoon kaupunginhallituksen konsernijaostossa käsitellään Helsingin seudun liikenteen (HSL) suunnitelmia liityntäliikenteen järjestämiseksi, kunhan Länsimetro aloittaa liikennöinnin vuonna 2016. Pikalukemalta suunnitelma vaikuttaa melko perusteelliselta, mutta lähtökohta vaikuttaa olleen vain liityntäliikenne. Vaikuttaa siltä kuin Espoon sisäinen liikenne olisi unohtunut.

Konsernijaosto 30.9.2013: Espoon kanta joukkoliikenteen lippujen hinnoitteluun

Ensi maanantaina tapaa Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto. Asialistalla on vain yksi merkittävä asia - ja se onkin sitten merkittävä se. Kokouksessa otetaan kantaa joukkoliikenteen niin sanotun vyöhykemallin lippujen hinnoitteluperiaatteisiin ja hintasuhteisiin.

Kerasta autoton kaupunginosa

(Länsiväylä 30.1.2013)

Keran teollisuusalue sijaitsee likimain keskellä Espoota. Idässä sijaitseva Leppävaara on lyhyen junamatkan päässä, ja Kauniainen löytyy kymmenen minuutin reippaan kävelyn etäisyydeltä lännestä. Keran teollisuusalueelta on muuttanut suuri osa teollisesta toiminnasta muualle. Vapautuvalle alueelle on suunnitteilla uusi asuinalue.

Vaalikoneiden “kummalliset” helmet

Olen viime päivinä täyttänyt ahkerasti vaalikoneita. Kaikki valtakunnalliset isot vaalikoneet - Yle, MTV3, Helsingin sanomat ja Lehtiyhtymä - ovat jo täytettävissä.

Palvelut huomioon vyöhykemallissa

(Helsingin Sanomat 31.1.2012)

HSL eli Helsingin seudun liikenne esitteli suunnitelmansa joukkoliikenteen uudesta vyöhykemallista. Harkittavana on kolme vaihtoehtoa pääkaupunkiseudun vyöhykerajoiksi.

Kuntarajojen sijaan matkan hinta määräytyisi matkan pituuden mukaan. Kehämäisesti levittäytyvien vyöhykkeiden keskipiste olisi Helsingin keskusta.

Suurpelto tarvitsee pikaraitiotietä

(Helsingin Sanomat 13.4.2011)

Helsingin Sanomat uutisoi Espoon Suurpellon alueen rakentumisesta (HS 5.4.2011). Monipuolisen asumista ja työpaikkoja uudella tavalla yhdistävän alueen sijaan Suurpelto on liukumassa kohden tavanomaisempaa asuinaluetta, jossa pääpaino on asumisessa ja liikkuminen hoidetaan autoillen.

Lisää raiteita

Ensi tiistaina Espoon kaupunginhallitus kommentoi Helsingin seudun liikenteelle ns. HJL 2011 -lausuntoa.

Nyt laitetaan järjestykseen Helsingin seudun suuria liikennehankkeita: tehdäänkö kaupunkiradan jatko Espoon keskukseen nyt vai kymmenen vuoden kuluttua, ja ennen vai jälkeen itämetroa? Kaupunginhallitus edustaa tässä kohden Espoon kaupungin näkemystä.

Lommilan raideyhteys on valitettavasti kaukaista tulevaisuutta

(Länsiväylä 3.2.2010)

Varavaltuutettu Mia Kaukinen (kok) kommentoi kirjoitustamme kauppakeskusten sijoittelusta ja eritoten Lommilasta todeten muun muassa että ajatuksemme "peilaavat enemmän tähän päivään kuin tulevaisuuteen." Nykypäivä asettaa valitettavasti rajoituksia tulevalle, ja kaupunkirakenne muuttuu varsin hitaasti. Suuret kaupunkirakenteelliset linjaukset kannattaa pohjata siihen miten asiat nyt ovat ja mihin suuntaan niiden halutaan tulevaisuudessa kehittyvän.

Julkinen liikenne edistää terveyttä ja lisää turvallisuutta

Julkista liikennettä puolustettaessa perustellaan sen tarpeellisuutta usein ympäristöön ja kansalaisten tasavertaisuuteen liittyvillä argumenteilla. Monia muitakin julkista liikennettä puoltavia näkökantoja löytyy. Itse puhun mielelläni myös siitä kuinka julkinen liikenne edistää terveyttä ja lisää turvallisuutta.

Mielipiteitä

Rajaa sisältöä

Esim. 11.2017