kaupunkisuunnittelu ja -rakenne

Valoa suojateille ja risteyksiin

(Länsiväylä 7.12.2016)
Marras-joulukuussa päästään jälleen nauttimaan pimeänsynkeistä ilmoista ennen kuin lumi peittää maan. Ledien yleistymisen myötä, ja myös uutta rakentaessa Espoon kaltaisissa kaupungeissa, katuvaloja rakennetaan vuodessa melkoinen määrä.
 
Uuden tekeminen on myös mahdollisuus tehdä jotain eri tavalla. Turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta olennaista olisi valaista hyvin etenkin jalkakäytävät sekä liikenteen kohtaamispaikat, eli suojatiet ja risteykset.
 

Suviniityn pysäköintitalo rakenteilla

(Keski-Espoon Sanomat 4/2016, 4.12.2016)

Likimain Suviniityn keskellä tuleva parkkihalli ei erityisemmin näytä, noh, parkkihallilta. Julkisivusta tulee vihertävä ja katolle tulee kasvillisuutta. Valmistuessaan parkkihalli palvelee viittä naapuritonttia, miltei puolta Suviniittyä.

Miten itsestään ajavat autot muuttavat Espoota? Miten huomioida asia kaupunkisuunnittelussa?

Törmäsin Wiredissä kiinnostavaan artikkeliin. Siinä kaupunki- ja tulevaisuustutkijoilta oli kysytty miten itsestään ajavat autot muuttavat kaupunkeja. Mitään erityisen järisyttävää tai uutta ei noussut esille, mutta ryhdyin miettimään asiaa Espoon kannalta.

Finnoosta portti Espoon saaristoon

(Länsiväylä 28.9.2016)
Länsimetron jatkon valmistuessa 2020-luvun alkupuolella Espoon metroverkko on jo varsin laaja. Espoossa on myös upea saaristo. Harva tietää, että Espoossa on enemmän saaria kuin Hawaijilla. Nyt on hyvä hetki miettiä miten ulkoilusaariin voisi päästä aiempaa kätevämmin myös julkisilla kulkuvälineillä.
 

Viherkatto ja aurinkopaneeli - unelmapari?

Tuoreimmassa Kuntatekniikka-lehdessä on laaja artikkeli viherkatoista. Jännää miten sitä oppii uutta. Olen ajatellut että viherkattojen isoin ilo on ekologisuudessa ja siinä, että ne eristävät hyvin. Mutta ei, isoin hyöty viherkatoista on, että ne varastoivat sadevettä ja siis auttavat tulvien hallinnassa.

Kaupungin kannattaisi vuokrata maitaan

(Helsingin Sanomat 2.9.2015)

HS kertoi (30. 8.) Helsingin kaupungin ongelmista Lauttasaaressa: kaupunki ei omista alueella juuri lainkaan maata, ja julkisille palveluille on hankala löytää tilaa.

Toisaalla kerrottiin, kuinka lähes kaikkien suurimpien kaupunkien asukasluku kasvaa asutuksen tiivistyessä.

Nykyisiin ongelmiin ei voi helposti vaikuttaa, mutta tulevia ongelmia voi estää nykyisillä päätöksillä.

Jupperin liikenneympyrän liiketilan kaava on hyväksytty

(Lepuski 4/2015, 29.8.2015)

Jupperiin, Pitkäjärventien ja Riihijärventien liikeympyrän yhteyteen on suunniteltu liiketilaa vajaan tuhannen neliön kaupalle ja parille pienemmälle liiketilalle. Tontista ovat aiemmin olleet kiinnostuneet niin Suomen Lähikauppa (eli käytännössä Siwa) kuin HOK-Elanto (Alepa). Siwa tosin avasi myymälänsä kilometrin päähän. 

Asuntomessut 2015 Vantaan Kivistössä

Vuoden 2015 asuntomessut Vantaan Kivistössä avattiin 10.7. En yritä tässä esitellä koko asuntomessuja, sitä varten on lukuisia sisustuslehtiä. Ohessa on kuitenkin huomioita siitä mitä kaikkea asuntomessuilta voi löytää, ja mihin suuntaan ollaan menossa.

Keran kaarihallit ja liikennepuisto liikuntatiloiksi

(Länsiväylä 3.12.2014)

Keskelle Espoota Keran alueelle suunnitellaan tiivistä 5000-15000 asukkaan asuinaluetta, rantaradan varteen.

Keran alueella on mahdollista tarjota myös monipuolisia ja persoonallisia liikuntamahdollisuuksia. AGA:n entisen tehtaan alueen niin sanotut kaarihallit voisi kunnostaa monitoimitiloiksi - halleihin mahtuisi esimerkiksi sulkapallo ja salibandykenttiä ja samaan yhteyteen voisi saada tiloja tanssiin, savipajaan tai kudontaan myös nuorille. Alueella toimii lukuisia kouluja, jotka kaipaavat liikuntatiloja. Nuorille tiloja ei ole lähimainkaan.

Keraan kioskikirjasto ja lähipalvelukeskus

(Länsiväylä 1.10.2014)

Keran alueelle suunnitellaan 5000-15000 asukkaan asuinaluetta. Alueen julkiset palvelut tulisi kerätä yhteen - juna-aseman läheisyydestä tulee etsiä paikka "alueelliselle palvelukeskukselle". 

Saman katon alle pitäisi saada vähintään koko aluetta palveleva suomenkielinen peruskoulu, iso päiväkoti sekä kioskikirjasto. Tilat voisi tehdä myös esimerkiksi neuvolalle. Liikuntatilojen iltakäyttö tulisi suunnitella helposti valvottavaksi.

Konsernijaostossa linjataan tulevien vuosien joukkoliikennettä - pohjaehdotuksessa nostettaisiin hintoja ja supistettaisiin tarjontaa

Huomisessa Espoon kaupungin konsernijaoston kokouksessa on ohjelmassa äärettömän merkittävä asia, lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2015-2017. Ehdotus Espoon lausunnosta on monella tapaa voisiko sanoa joukkoliikennekielteinen.

Pääkaupunkiseudun metropolihallinto: Miksei se kelpaa mikä muualla toimii?

Viime viikolla keskusteltiin pääkaupunkiseudun metropolihallinnosta. Helsingin Sanomat (HS 14.8.3024) uutisoi alustavia tietoja niin sanottujen kuntajakoselvittäjien ehdotuksesta. 

Ehdotuksessa pääkaupunkiseudulle synnytettäisiin kaksiportainen hallintomalli.

(1) “Ylempi taso” hoitaisi esimerkiksi liikennettä, yleistason kaavoitusta, elinkeinopolitiikkaa ja asuntojen rakentamista. Siis kaikkia isoja ja kunnanrajat ylittäviä asioita. Asukkaita suur-Helsingissä olisi vajaat puolitoista miljoonaa.

Jupperin liikenneympyrään ei ole tulossa Siwaa

(Lepuski 2/2014, 16.3.2014)

Jupperissa sijaitsevan Pitkäjärventien ja Riihiniityntien risteysalueelle suunnitellaan kauppaa. Aikaisemmin tontille kaavailtiin Siwaa tai Valintataloa, mutta Tradeka on vetäytynyt hankkeesta. 

Espoon kaupunki suunnittelee nyt kaavoittavansa tontin ilman uusia suunnitteluvarauksia. Tontti luovutetaan kiinnostuneille joko tarjouskilpailun tai yleisen hakumenettelyn kautta.

Suviniityn päiväkodin yhteyteen neuvola

(Keski-Espoon Sanomat 1/2014, 2.3.2014)

Suviniittyyn lähivuosina rakennettavan päiväkodin yhteyteen tulee myös neuvola. Alueen kaavaa on muutettu siten, että päiväkodin yhteyteen voivat muuttaa Kiltakallion ja Suvelan, sekä osittain Bembölen neuvola.

Neuvolassa tulee hankesuunnitelman mukaan työskentelemään 17 terveydenhoitajaa ja kolme neuvolalääkäriä. Lisäksi tiloihin tulee muita vastaanottotiloja, joissa voivat toimia esimerkiksi perhetyö, neuvolapsykologit, perheneuvola ja lastensuojelu.

Länsimetron 2016 alkava liityntäliikenne: myös sisäinen liikenne huomioon

Ensi maanantaina Espoon kaupunginhallituksen konsernijaostossa käsitellään Helsingin seudun liikenteen (HSL) suunnitelmia liityntäliikenteen järjestämiseksi, kunhan Länsimetro aloittaa liikennöinnin vuonna 2016. Pikalukemalta suunnitelma vaikuttaa melko perusteelliselta, mutta lähtökohta vaikuttaa olleen vain liityntäliikenne. Vaikuttaa siltä kuin Espoon sisäinen liikenne olisi unohtunut.

Länsi-Vantaa osaksi Espoota?

Eilisessä Espoon vihreiden valtuustoryhmän kokouksessa vieraana oli ryhmä Vantaalta, Hämeenkylästä. Joukko aktiivisia asukkaita on suivaantunut kaiketi ennen kaikkea Vantaan päätöksestä sulkea Hämeenkylän koulu, mutta muutoinkin siitä, että Vantaan kaupungin kehittämisen painopiste on toisaalla. Kaikki Vantaan länsinurkan asukkaat eivät kotikuntaa halua vaihtaa, mutta käsittääkseni melko monet haluavat.

Siirtolapuutarhamökkien ei tarvitse olla kalliita

(Helsingin Sanomat 7.7.2013)

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (1.7.) todettiin, että pääkaupunkiseudun siirtolapuutarhamökkien hinnat ovat korkealla ja pahoiteltiin sitä, että alun perin työväestöä varten suunniteltuihin mökkehin ei tavallisilla työntekijöillä ole enää varaa.

Kirkkojärvi takaisin - joen laajennuksena

(Keski-Espoon Sanomat Keski-Espoon Sanomat 2/2013, 26.5.2013)

Havainnekuva jokivarren pitkospuilta Kirkkojärven koulun suuntaan.

Kaupunkisuunnittelukeskus on asettanut Kirkkojärvenpuiston asemakaavan valmisteluaineiston nähtäville. Valmisteluaineisto on nähtävillä 13.5.–11.6.2013. 

Kaupungin työntekijät myös jatkossa Espoon keskuksessa

(Keski-Espoon Sanomat 2/2013, 26.5.2013)
Espoon keskus on Espoon kaupungin virastokeskittymä myös tulevina vuosikymmeninä. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaos linjasi huhtikuussa Espoon keskuksen sekä kaupungin omistamien tilojen tulevaisuutta. 
 

Elävyyttä Espoon virastokeskukseen, niin hyvä siitä tulee

Huomenna maanantaina 15.4. Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos sekä tila- ja asuntojaos käsittelevät Espoon hallinnollisen keskuksen kehittämisen periaatteita ja tavoitteita (linkki esityslistaan).

Itselleni tämä on suorastaan erikoista, koska en ole kokouksessa mukana. Olin vuosina 2009-2012 elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen jäsen, ja siten intoa puhkuen mukana kaikissa vastaavissa kokouksissa. 

Kerasta autoton kaupunginosa

(Länsiväylä 30.1.2013)

Keran teollisuusalue sijaitsee likimain keskellä Espoota. Idässä sijaitseva Leppävaara on lyhyen junamatkan päässä, ja Kauniainen löytyy kymmenen minuutin reippaan kävelyn etäisyydeltä lännestä. Keran teollisuusalueelta on muuttanut suuri osa teollisesta toiminnasta muualle. Vapautuvalle alueelle on suunnitteilla uusi asuinalue.

Vuokra-asunnot Espoossa: eniten Vanha- ja Pohjois-Espoossa, vähiten Tapiolassa

Aika ajoin syntyy vilkasta keskustelua siitä, missä päin Espoota on kaupungin rakentamia vuokra-asuntoja, ja minne niitä ei ainakaan saisi rakentaa. Tämä asia tuo usein tunteet pintaan.

Itse ehdotin aikanani Tiina Elon kanssa (Helsingin Sanomat 16.11.2010), että myös Tapiolan keskustaan voisi rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja. Innokkaimmissa palautteissa minua syytettiin alueen luonto-arvojen tuhoamisesta (?) ja kommunismista (onko vuokra-asuminen kommunismia?).

Espoo tarvitsee siirtolapuutarhamökkejä

(ESSE 26.10.2012)

Espoo on kuin Suomi pienoiskoossa: pohjoisessa on erämaata, etelässä tiiviistä asutusta ja komea saaristo. Espoo voisi olla myös kaupunki jossa paitsi asutaan, myös mökkeillään. Espooseen tulisi toteuttaa useita uusia siirtolapuutarha-alueita.

Perinteinen mallin sijaan siirtolapuutarhatoiminta on Espoossa kaupallistettu. Mökkien hinnat ovat nousseet 100 000 euron yläpuolelle, muualla Suomessa mökkeilemään pääsee yli puolet halvemmalla..

Ei isoja ruokakaupppoja Lommilaan

Maaliskuussa 2012 Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Lommilan kaavaa. Ehdotus hylättiin niukasti äänin 7-6. Ensisijainen peruste hylkäykselle oli, että valmistelussa ei oltu huomioitu kaupunkilautakunnan yksimielistä näkemystä jossa ruokakaupalle valittu tila rajattiin 4000 neliöön. Toimialajohtaja käytti päätökseen otto-oikeutta, ja asia on ensi maanantaina Espoon kaupunginhallituksen käsittelyssä.

Kirstinharjun läntinen osa uusiksi, ja osa taloista maan tasalle

(Keski-Espoon Sanomat 4/2012)

Kirstinharjun länsireunan uudistamiseksi on suuniteltu varsin radikaali ratkaisu: suurin osa Kirsinmäen ja Sunantien välillä olevista kerrostaloista purettaisiin, jäljelle jäävien ja remontoitujen talojen ympärille rakennettaisiin runsaasti uutta, ja autot olisivat parkkihalleissa maan alla.

Kirstinharjun läntinen osa uusiksi, ja osa taloista maan tasalle

Ensi maanantain Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen kokouksessa paneudutaan Suvelan tilanteeseen. Kirstinharjun länsireunan uudistamiseksi on suuniteltu varsin radikaali ratkaisu: suurin osa Kirstinmäen ja Sunantien välillä olevista kerrostaloista purettaisiin, jäljelle jäävien ja remontoitujen talojen ympärille rakennettaisiin runsaasti lisää ja autot olisivat parkkihalleissa maan alla.

Sivut

Mielipiteitä

Rajaa sisältöä

Esim. 02.2017