kaupunkisuunnittelu ja -rakenne

Espoo tarvitsee siirtolapuutarhamökkejä

(ESSE 26.10.2012)

Espoo on kuin Suomi pienoiskoossa: pohjoisessa on erämaata, etelässä tiiviistä asutusta ja komea saaristo. Espoo voisi olla myös kaupunki jossa paitsi asutaan, myös mökkeillään. Espooseen tulisi toteuttaa useita uusia siirtolapuutarha-alueita.

Perinteinen mallin sijaan siirtolapuutarhatoiminta on Espoossa kaupallistettu. Mökkien hinnat ovat nousseet 100 000 euron yläpuolelle, muualla Suomessa mökkeilemään pääsee yli puolet halvemmalla..

Ei isoja ruokakaupppoja Lommilaan

Maaliskuussa 2012 Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Lommilan kaavaa. Ehdotus hylättiin niukasti äänin 7-6. Ensisijainen peruste hylkäykselle oli, että valmistelussa ei oltu huomioitu kaupunkilautakunnan yksimielistä näkemystä jossa ruokakaupalle valittu tila rajattiin 4000 neliöön. Toimialajohtaja käytti päätökseen otto-oikeutta, ja asia on ensi maanantaina Espoon kaupunginhallituksen käsittelyssä.

Kirstinharjun läntinen osa uusiksi, ja osa taloista maan tasalle

(Keski-Espoon Sanomat 4/2012)

Kirstinharjun länsireunan uudistamiseksi on suuniteltu varsin radikaali ratkaisu: suurin osa Kirsinmäen ja Sunantien välillä olevista kerrostaloista purettaisiin, jäljelle jäävien ja remontoitujen talojen ympärille rakennettaisiin runsaasti uutta, ja autot olisivat parkkihalleissa maan alla.

Kirstinharjun läntinen osa uusiksi, ja osa taloista maan tasalle

Ensi maanantain Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen kokouksessa paneudutaan Suvelan tilanteeseen. Kirstinharjun länsireunan uudistamiseksi on suuniteltu varsin radikaali ratkaisu: suurin osa Kirstinmäen ja Sunantien välillä olevista kerrostaloista purettaisiin, jäljelle jäävien ja remontoitujen talojen ympärille rakennettaisiin runsaasti lisää ja autot olisivat parkkihalleissa maan alla.

Kotitekoisia vaalikoneita: betonilähiön pieni vaalitentti

Törmäsin sympaattiseen blogiin. Kun muut vaalikoneet eivät sytytä, niin miksipä ei pistäisi pystyyn omaa vaalikonetta? Tässä ovat vastaukseni betonilähiön pieneen vaalikoneeseen.

Alla on kysymyksiä, niiden alla on vastauksiani.

1. Kuka olet, missä kaupungissa/kunnassa olet ehdolla?

Tony Hagerlund, vihreät, Espoo.

Pyöräillen ja kävellen metroasemalle - myös Finnoossa

Huomisessa elinkeino- ja kilpailukykyjaoksessa käsitellään Finnoon alueen suunnittelua. Aiemmin linjatun mukaisesti alueen suunnitteluun haetaan mukaan kumppaneita, jotka suunnittelevat osia alueesta.

Miten niin seutuhallinto lisäisi byrokratiaa?

Pääkaupunkiseudulle toteutettavaa seutuhallintoa vastustetaan usein sillä perusteella, että hallinto kasvaisi. Tämä on hyvä esimerkki väitteestä joka kuulostaa vakuuttavalta, mutta ei tarkoita mitään. Väite ei ole tosi tai epätosi, se on vain väite.

Tampereen asuntomessut: liikaa luksusta mutta hienoja uusia ideoita

Tampereen asuntomessut pidettiin Vuoreksessa. Vuoreksen löytää kilometriä keskustasta etelään, kohtalaisen läheltä Hervantaa. Tulossa on 13 000 asukkaan kaupunginosa.

Keramiikkatehtaan päärakennus Keran asukkaiden käyttöön

(Helsingin Sanomat 17.6.2012)

Keskellä Espoota sijaitsevalta nykyään lähinnä junaseisakkeestaan tunnetun Keran alueelta on muuttamassa loppukin teollisuus pois. Tilalle on suunnitteilla uusi asuinalue. Pelkästään Inex Partnersilta vapautuu pääosin asuinrakentamiselle peräti 21 hehtaaria maata. Kaupunkisuunnittelulauta ryhtyy kaavoittamaan aluetta uudestaan.

Länsimetroa kannattaa jatkaa saman tien

Huomisen (28.5.2012) kaupunginhallituksen merkittävin asia on länsimetron jatkon hankesuunnitelma. Ehdotus on, että Länsimetroa jatkettaisiin saman tien Matinkylästä Kivenlahteen. Tälle on helppo sanoa kyllä.

Hankesuunnitelmasta päätettäessä ei vielä päätetä toteuttaa mitään, mutta mahdollistetaan se, että Espoon valtuuston voi käsitellä asiaa - luultavasti jo tänä vuonna.

Näillä näkymin länsimetro valmistuu loppuvuonna 2015. Metrolinja jatkuu silloin Ruoholahdesta Matinkylään, tulossa on yhteensä seitsemän asemaa ja lähes 14 kilometriä raiteita.

Espoo - Helsingin seudun ahkerin vuokratalojen rakentaja

Intomielisenä espoolaisena minua on usein piikitelty siitä, että Espoo ei rakentaisi sosiaalista asuntotuotantoa eikä vuokra-asuntoja. Tämä “totuus” tulee usein vastaan myös lehtien sivuilla. Samaan aikaan etenkin Espoon kaupungin virkamiehet ovat todenneet, että Espoo rakentaa eniten sosiaalista asuntotuotantoa.

Saman tien jäävi?

Helsingin Sanomat uutisoi tänään (9.5.2012) kaupunkisuunnittelun kannalta keskeisten poliitikkojen osallistumisesta HOK-Elannon vaaleihin. Kritiikkiä on herättänyt etenkin kaupunkisuunnittelussa tai kaupunginhallituksessa olevien osallistuminen HOK-Elannon toimintaan, edellämainitut kun kaavoittavat kauppapaikkoja ja jälkimmäiset sopivat niiden toteutuksesta.

Rantaraitti kiertämään Espoon jokia ja järviä

(Vartti 2.5.2012)

Espoossa on tehty vuosikymmeniä työtä merenrantaa myötäilevän rantaraitin eteen. Uurastus on palkittu, pala palalta on saatu toteutettua lähes yhtenäinen noin 40 kilometrin mittainen rantaraitti.

Seuraavaksi katse on syytä kääntää sisämaahan. Myös keskeisien ulkoilujärvien rantoja tulisi kiertää rantaraitti aina kun se on kohtalaisen helpolla mahdollista.

Kirkkojärven palauttaminen tasaisi tulvahuippuja

(Länsiväylä 2.5.2012)

1950-luvulla kuivatettu Kirkkojärvi tekee paluun useasti vuodessa. Aika ajoin tulvavesi on levinnyt alueen niityille ja pelloille, järven vanhalle pohjalle. Espoonjoen varren kävelytiet ovat vuoden aikana veden alla useasti. Viime kuukausina vesi on noussut miltei Kirkkojärven koululle asti.

Espoonkartano - museo vai kyläkeskus?

Uusissa kaavailuissa Espoonkartanon alueelle tulisi koteja noin 2500 asukaalle, ja kartanosta muodostuisi kyläkeskus kahviloineen ja artesaanikylineen. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos käsitteli Espoonkartanon alueen yleisen tason suunnitelmia maanantaina 6.2. Asia jätettiin esityksestäni pöydälle, asiaan palataan huhtikuussa.

Työt alkoivat Suviniityssä

(Keski-Espoon Sanomat 1/2012)

Pitkään suunnitteilla olleella Suviniityn alueella alkoi viime vuoden puolella tapahtua: alueen itäreunalla aloitettiin kahden kerrostalon rakennustyöt, samoin katujen ja kunnallistekniikan toteuttaminen aloitettiin.

Kauppakeskukset täytyy suunnitella keskelle kaupunkia

(Länsiväylä 20.1.2012)

Viimeisen vuosikymmenen aikana Espoo on toiminut kauppakeskusten suunnittelussa mallikkaasti. Niin Leppävaaran Sello, Matinkylän Iso Omena kuin Espoon keskuksen Entressekin on rakennettu keskelle asutusta. Kävelymatkan päässä asuu kymmeniä tuhansia espoolaisia, ja kauppakeskukset sijoittuvat joukkoliikenteen solmukohtiin.

Espoon Kirkkojärvi takaisin

(Helsingin Sanomat 3.1.2012)

Espoon keskuksessa sijaitseva Kirkkojärvi kuivatettiin 1950-luvulla Turunväylää rakennettaessa. Siitä lähtien Kirkkojärvi on tehnyt paluun säännöllisesti. Etenkin keväisin lumien sulaessa tulvavesi on levinnyt alueen niityille ja pelloille, järven vanhalle pohjalle. Kävelytiet Espoonjoen varrella ovat vuoden aikana veden alla useiden päivien, joskus jopa viikkoja.

Ennen joulua Espoonjoki tulvi pahemmin kuin vuosiin. Uimahalli- ja lukiokiinteistöä jouduttiin suojaamaan hiekkasäkein ja vesi nousi Turunväylälle.

Entresse ja Espoontori kasvavat yhteen

(Keski-Espoon Sanomat 5/2011)

Entressen ja Espoontorin kauppakeskukset aiotaan yhdistää Siltakadun ylittävällä sillalla. Katetulle sillalle tulisi sekä liikkeitä että jalankulkuyhteys. Lisäksi suunnitelmissa on laajentaa kauppakeskuksia siten, että ne yhdessä muodostavat aiempaa isomman yksikön.

Ikea, sisähuvipuisto ja vesipuisto keskelle Leppävaaraa?

Tulevan maanantain kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen kokouksessa käsitellään Espoon Leppävaaraan niin sanottua Super Life Lab -kokonaisuutta. Rantaradan eteläpuolelle, Kehä ykkösen itäpuolelle suunnitellaan uutta “elämysostoskeskusta”.

Selkeyttäisikö pääkaupunkiseudun kuntaliitos maankäytön suunnittelua?

Monet uskovat, että pääkaupunkiseudun kuntaliitos selkeyttäisi maankäytön suunnittelua ja estäisi yhdyskuntarakenteen leviämistä. Niin se varmaan olisikin, mutta vain jos mukana olisivat kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa. Ainoastaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntaliitos ei asiaan vaikuttaisi.

Vähentäisikö pääkaupunkiseudun kuntaliitos segregaatiota?

Viime aikoina on usein esitetty, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntaliitos vähentäisi alueen segregaatiota. Segregaatiota ei kuitenkaan saa - valitettavasti - kuntaliitoksella poistettua.

Minkä kunnan palvelutaso pääkaupunkiseudulle tulisi valita?

Yksi pääkaupunkiseudun kuntaliitoskeskustelussa sivuun jäänyt asia on palvelutaso. Oikeastaan tähän tulisi kiinnittää eniten huomiota. Asukkaita kiinnostavat päiväkodit, kirjastot, koulut ja julkinen liikenne, eivät hallintomallit.

Mitä pääkaupunkiseudulla kannattaisi tehdä?

Lähiviikkoina bloggaan sarjan kirjoituksia jotka käsittelevät pääkaupunkiseudun tilannetta: kannattaako pitäytyä nykytilanteessa, tehdä “perinteinen” kuntaliitos vai rakentaa seutuhallinto?

Käsiteltäviä asioita on ihan liikaa yhteen kirjoitukseen, joten sarjasta tullee noin kymmenosainen.

Pitkän projektin välipysäkki

Olen aina pitänyt siirtolapuutarhoista. Helsingin ja muiden suomalaisten kaupunkien vanhat siirtolapuutarha-alueet ovat kuin pieniä keitaita tiiviin kaupungin keskellä. Lisäksi alueet suorastaan henkivät yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä.

Sivut

Vuokramökki Nuuksiossa

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Talviasuttava, varaava takka, ilmalämpöpumppu, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Rajaa sisältöä

Esim. 07.2019