Espoon rantaraitti on hieno kuin mikä. Kymmeniä kilometrejä rannassa kulkevaa kävelytietä, upeita maisemia, uimarantoja ja kahviloita. Puitteet alkavat olla kunnossa, mutta opastusta ja raitin selkeyttä olisi hyvä parantaa.

Helsingin ja Espoon rajalla - niukasti Espoon puolella - on Käärmesaari. Kaupungit ovat kunnostaneet saarta yhdessä, ja esimerkiksi tulentekopaikkoja on parannettu.

Keski-Espoon uimahalli aukesi kymmenisen vuotta sitten. Hieno uimahalli on myös saavuttanut yleisön suosion: altaisiin ei ole välillä mahtua lainkaan, ja kävijöitä tulee kauempaakin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi toukokuun alussa Otarannan kaavoitusta. Alueelle suunnitellaan sekä runsaasti asuinrakentamista, että ulkoilureitistöjä. Päätöksessä todettiin - hieman byrokraattiseen malliin, että "varmistetaan monipuolisen urheilu- ja ulkoilutoiminnan sijoittuminen ranta-alueelle huomioiden Laajalahden Natura-alue."

Olennaisinta olisi saada Otaniemeen julkinen uimaranta.

Espoon kaupunki ylläpitää runsasta kahtakymmentä uimarantaa. Lisäksi Helsingin kaupungilla on Espoossa uimarantoja Luukin ja Vaakkoin ulkoilualueilla. Lisäksi myös asukasyhdistykset ylläpitävät muutamia uimarantoja.

Jokaisella Espoon viidestä aluekeskuksesta on oma uimahallinsa, paitsi Matinkylä-Olarilla. Alueella asuu noin 35 000 asukasta. Lisäksi viereen on rakenteilla Suurpellon alue, joka merkitsee melkoista asukasluvun kasvua. Matinkylään tarvitaan oma uimahalli.

Espoon kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyjaos on päättänyt olla jatkamatta Tapiolan tennispuiston vuokrasopimusta, joka on päättymässä runsaan viiden vuoden kuluttua. Nykyisen tennispuiston tilalle suunnitellaan asuinaluetta.

Naapurikaupunkiin verrattuna Espoossa tenniksen harrastusmahdollisuudet ovat surkeat, eikä niitä saada paremmiksi kuin kaupungin roolia kasvattamalla.