Espoonlahden alue

Suur-Espoonlahden alue koostuu Nöykkiön, Kaitaan, Suvisaariston, Soukan, Espoonlahden, Saunalahden ja Latokasken kaupunginosista.

Espoonlahden alueella asuu 56 544 asukasta (vuodenvaihteessa 2019-20), ja alue kasvaa vauhdilla. Se on Espoon toiseksi väkirikkain alue Leppävaaran jälkeen. Merenranta saaristoineen tarjoaa hulppeat puitteet.

Mielestäni on tärkeää, että metron tuoman asukasmäärän myötä alueen palvelutasoa onnistutaan parantamaan, esimerkiksi kulttuuritarjontaa ei alueella ole likimain samoissa määrin kuin muualla Espoossa.

Täältä löydät runsaasti Espoonlahden aluetta käsitteleviä kuvasarjoja, bloggauksiani ja mielipidekirjoituksiani. 

Yhteydet lähipalveluihin on turvattava

(Länsiväylä 9.2.2014)
Vuonna 2016 aloittavan Länsimetron myötä monet Espoon bussilinjat muuttuvat liityntäliikenteeksi. HSL valmistelee uutta linjastoa tämän kevään aikana.
 
Espoossa on keskitetty palveluita samalla luvaten, että palveluiden luokse pääsee joukkoliikenteellä. Tämä tulee huomioida suunnitelmissa.

Espoon uimarannat: Hanikan uimaranta

Hanikan uimaranta sijaitsee merenrannalla Soukassa, eteläisesä Espoossa. Ranta tunnetaan myös Suinonsalmen rantana, vierestä kulkee Suvisaariston ja mantereen erottava Suinonsalmi.

Paljonko Espoon eri osissa on asukkaita per kirjastoneliö?

Aina aika ajoin asetan itselleni selvitystehtäviä. En katso valmiita tilastoja tai lukuja, vaan esitän kysymyksen ja etsin siihen vastauksen. Tämän kertainen pulmapähkinä on, miten paljon kirjastoneliöitä per asukas löytyy Espoon eri osista.

Joukkoliikenteen kaarimallissa on valuvika

(Helsingin Sanomat 2.4.2013)

Helsingin seudun joukkoliikenteessä siirytään kolmen vuoden kuluttua kaarimalliin (HS Kaupunki 27.3.). Matkan hintaa eivät määrittele enää kunnanrajat.

Ehdotuksessa AB-vyöhykkeellä (Helsinki, Myyrmäki, Leppävaara, Tapiola) 30 päivän matkakortin hinnaksi tulisi 50 euroa. BC-vyöhykkeellä (pääkaupunkiseutu poislukien Helsinginniemi) hinta olisi 60 euroa ja ABC-vyöhykeellä eli nykyisen seutulipun alueella 90 euroa. Hinnat ovat suuntaa-antavia, nyt sovitaan hintojen välisistä suhteista.

Vuokra-asunnot Espoossa: eniten Vanha- ja Pohjois-Espoossa, vähiten Tapiolassa

Aika ajoin syntyy vilkasta keskustelua siitä, missä päin Espoota on kaupungin rakentamia vuokra-asuntoja, ja minne niitä ei ainakaan saisi rakentaa. Tämä asia tuo usein tunteet pintaan.

Itse ehdotin aikanani Tiina Elon kanssa (Helsingin Sanomat 16.11.2010), että myös Tapiolan keskustaan voisi rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja. Innokkaimmissa palautteissa minua syytettiin alueen luonto-arvojen tuhoamisesta (?) ja kommunismista (onko vuokra-asuminen kommunismia?).

Espoon kirjastot: Saunalahden kirjasto

Saunalahden kirjasto on noin sadan neliön kokoinen "kioskikirjasto". Kirjasto on minulle rakas, vaikka onkin vasta muutaman viikon ikäinen. Tämä siksi, että ehdotin aikanani (Länsiväylä 4.4.2008, ja myös muissa yhteyksissä) noin toteutetun konseptin mukaista kirjastoa. Sitten se toteutettiin!

Pyöräillen ja kävellen metroasemalle - myös Finnoossa

Huomisessa elinkeino- ja kilpailukykyjaoksessa käsitellään Finnoon alueen suunnittelua. Aiemmin linjatun mukaisesti alueen suunnitteluun haetaan mukaan kumppaneita, jotka suunnittelevat osia alueesta.

Länsimetroa kannattaa jatkaa saman tien

Huomisen (28.5.2012) kaupunginhallituksen merkittävin asia on länsimetron jatkon hankesuunnitelma. Ehdotus on, että Länsimetroa jatkettaisiin saman tien Matinkylästä Kivenlahteen. Tälle on helppo sanoa kyllä.

Hankesuunnitelmasta päätettäessä ei vielä päätetä toteuttaa mitään, mutta mahdollistetaan se, että Espoon valtuuston voi käsitellä asiaa - luultavasti jo tänä vuonna.

Näillä näkymin länsimetro valmistuu loppuvuonna 2015. Metrolinja jatkuu silloin Ruoholahdesta Matinkylään, tulossa on yhteensä seitsemän asemaa ja lähes 14 kilometriä raiteita.

Merelliset siirtolapuutarhat voisi rakentaa Suvisaaristoon ja Finnooseen

(Länsiväylä 11.4.2012)

Hannu Sonninen ehdotti (Länsiväylä 13.3.2012) merellisen siirtolapuutarhan perustamista Suvisaaristoon. Meren rannalla tai saaressa sijaitseva siirtolapuutarha-alue poikkeaisi tyystin Espoon nykyisistä siirtolapuutarha-alueista.

Espoon rantaraitti

Pyöräilin läpi käytännössä koko Espoon rantaraitin heinäkuun viimeisenä lauantaina vuonna 2007. Aloitin matkana Otaniemestä, ja kahdeksan tuntia myöhemmin olin Kivenlahdessa. Otin matkalla viitisensataa valokuvaa, söin pitsan Haukilahdessa ja torkuin Matinlahden rannalla.

Näkymä Otaniemestä pohjoiseen, Laajalahden luonnosuojelualueelle.

Lisää raiteita

Ensi tiistaina Espoon kaupunginhallitus kommentoi Helsingin seudun liikenteelle ns. HJL 2011 -lausuntoa.

Nyt laitetaan järjestykseen Helsingin seudun suuria liikennehankkeita: tehdäänkö kaupunkiradan jatko Espoon keskukseen nyt vai kymmenen vuoden kuluttua, ja ennen vai jälkeen itämetroa? Kaupunginhallitus edustaa tässä kohden Espoon kaupungin näkemystä.

Elä ja asu -kokonaisuuksiin tilaa omaishoidettaville

(Länsiväylä 24.10.2009)

Valtaosa tukea tarvitsevista ikäihmisistä tai vammaisista asuu kotonaan. Monia heistä hoitaa omahoitaja: puoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu läheinen.

Noin 30 000 suomalaista saa omaishoidon tukea. Vuonna 2007 vanhusten omaishoidontukea sai 367 espoolaista perhettä ja vammaisten omaishoidontukea 361 perhettä. Yhteensä Espoossa työskentelee siis yli 700 omaishoitajaa, ja heidän määränsä kasvaa jatkuvasti. Omaishoitajia on tosiasiassa huomattavasti enemmän sillä kaikki omaishoitajat eivät ole hakeneet tai saa omaishoidon tukea.

Siirtolapuutarha Espoon joka suuralueelle

(Vartti 10.6.2009)

Suomalaiset unelmoivat omasta mökistä. Monille mökkiunelma muodostuu kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, pelkästään asunnon ostaminen kalliilta pääkaupunkiseudulta osoitautuu monelle mahdottomaksi tavoitteeksi.

Omalääkärijärjestelmästä on syytä siirtyä samalääkärijärjestelmään

(Länsiväylä 10.12.2008)

Viime viikkoina Länsiväylässä on pureuduttu terveysasemien omalääkärijärjestelmän ongelmiin. Esimerkiksi Espoonlahdessa kaikille asukkaille ei voida lääkärivajeen takia edes nimetä omalääkäriä. Aika on kypsä omalääkärijärjestelmän uudistamiselle. Tämän suuntaisia askelia onkin jo otettu; esimerkiksi Kivenlahdessa asukkaita hoidetaan tiimeittäin.

Espooseen lisää siirtolapuutarhoja

(Länsiväylä 15.8.2008)

Suomalaiset unelmoivat omasta mökistä. Halutaan oma pakopaikka jonnekin rauhallisen järven rannalle. Useat ovat myös toteuttaneet unelmansa. Mökki on hankittu läheltä tai kaukaa, ja autossa istutaan perjantai-iltaisin tuntitolkulla. Monille mökkiunelma muodostuu kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, kun pelkästään asunnon ostaminen kalliilta pääkaupunkiseudulta voi muodostua ylitsepääsemättömän vaikeaksi.

Kioskikirjastot Saunalahteen ja Suurpeltoon

(Länsiväylä 4.4.2008)

Viime vuosina Espoon kirjastopalvelujen kehittämisen painopiste on ollut aluekirjastojen rakentamisessa. Leppävaaraan ja Matinkylään on rakennettu uudet aluekirjastot, Espoon keskuksen uusi aluekirjasto on rakenteilla ja Espoonlahden aluekirjasto on suunnitteilla.

Sivut

Vuokramökki

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Bussilla lähelle, talviasuttava, varaava takka, ilmalämpöpumppu, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Rajaa sisältöä

Esim. 10.2020