Kotitalousvähennys pienenee - ja hyvä niin

Kotitalousvähennyksen yläraja tiputetaan 3000 eurosta 2000 euroon. Lisäksi korvattava osuus työkuluista laskee 60 prosentista 45 prosenttiin. Jatkossa esimerkiksi kotiaan remontoiva ei saa enää niin paljoa verovähennyksiä kuin ennen.

Poliitikkoja kritisoidaan siitä, että halutaan vain tuhlata lisää, eikä sanota mistä voisi säästää. Nyt sanon. Kotitalousvähennuksestä kannattaa leikata. Hyvä hyvä!

Kotitalousvähennystä saa “tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä, kunnossapito- ja perusparannustyöstä sekä tietotekniikan asennus- ja neuvontapalveluista.” (veronmaksajat.fi kotitalousvähennyksestä).

Tällä hetkellä kotitalousvähennyksenä voi vähentää 30 prosenttia maksetusta palkasta (sekä palkan sivukulut) tai 60 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta. Kärjistäen: kun satsaat remonttiin tai siivoukseen oman euron, saat yhteiskunnalta toisen euron.

Myönnän kyllä että kotitalousvähennyksestä on hyötyä. Kotitalousvähennustä saa työntekoon eikä välineisiin, joten pienet urakat ovat työllistäneet. Moni koti tai kesämökki on siistimpi tai paremmassa kunnossa. Pääsin minäkin tästä edusta nauttimaan - ilmalämpöpumpun asennuksekseen sai muutaman sataa euroa tukea.

Kotitalousvähennykseen liittyy kuitenkin ongelmia.

(1) Ensimmäinen niistä on merkittävin: noin miljardin verran veroja jää keräämättä. Kyseessä on merkittävä tuki jo hyvinpärjääville kansalaisille, ja miljardilla voisi saada paljon muutakin aikaan. Esimerkiksi sadan euron perusturvan korotus kaikista pienituloisimmille ei maksaisi vuodessa kuin noin kahdeksanosan kotitalousvähennykseen satsatuista euroista.

(2) Toisekseen kotitalousvähennys on tuki niille, jotka pärjäisivät ilman tukea. Jos toimeentulotukea saava tarvitsee tukea lääkkeisiin tai ruokaan, hän on isoissa ongelmissa ilman tukea. Vaan jos minä en saisi tukea mökkilaiturin uudistamiseen, pysyn kyllä hengissä ja lääkittynä. Ikäihmisten kotisiivousapu ja muut vastaavat poikkeustilanteet voidaan hoitaa ilman miljardin satsausta kotitalousvähennykseen.

(3) Kolmannekseen tuki ei kohdennu oikein. Kotitalousvähennystä käytetään esimerkiksi Espoon suunnalla postialueista eniten Westendissä ja Laaksolahdessa sekä naapurikaupunki Kauniaisissa. Kyseisten asuinalueiden keskitulot ovat Suomen mittakaavassa hulppeita. Ihanko tosissaan juuri nämä alueet kaipaavat yhteiskunnan erityistukea?

Yhteiskunnan tuet perustuvat siihen että ne jotka pärjäävät tukevat niitä jotka eivät pärjää. Viime vuosikymmeninä tätä peruslinjaa on ryhdytty rikkomaan, ja tulonsiirtojen kautta tuetaan myös niitä jotka pärjäävät hyvin.

Tämä suuntaus muuttuu ongelmalliseksi jos jokainen haluaa takaisin saman verran mitä veroina maksaa. Kuka sitten tukee niitä jotka eivät pärjää ilman tukea?

Kommentit

Ajattelet asiaa erikoisesti. Kotitalousvähennys ei ole mikään tuki rikkaille vaan sillä pyritään myös torjumaan harmaata taloutta. Lisäksi tuella on työllistävä vaikutus, joka näkyy mm. siivouspalvelujen kohdalla. Onhan parempi saada ihmiset töihin ja maksamaan osaltaan veroja suorasti ja epäsuorasti kulutuksen kautta, kuin maksaa heilletyöttömyystukia. Vähennyksen suuruudesta toki pitääkin keskustella, mutta sen leimaaminen suoraksi verotueksi sivuuttaen sen muut vaikutukset ei edistä tätä keskustelua millään tavalla. - Timo

Hienosti kirjoitettu, olen samaa mieltä pitkälti kaikessa muussa paitsi työssä ketä kukaan ei koe mieleiseksi. Suomi ei tarvitse enää nuoria jotka istuvat kaupan kassoilla kunnes viina vie mennessään. Tarvitaan uusia työpaikkoja, jotka aukeavat muillekin kuin akateemisille. - Jyrki

Hyviä pointteja sinällään tässä keskustelussa. Hauskaa, että näitä uskalletaan miettiä ja että osa ihmisistä uskaltaa jopa kurottaa yli sovinnaisten vasemman ja oikean laidan politiikan rajojen yli, miettiä jotain synteesiä joka toisi pienyrittäjille todellista tukea. Tuntuu että pienyrittäjät ovat sellainen väliin putoajien ryhmä, jota kukaan ei täysin tue. Vaikka pienyrittäjät ovat tärkein yhteiskuntaa elinvoimaisena pitävä voima. Isot yritykset pärjäävät kyllä ja luovat talouden rattaille liikevoimaa, mutta pienyritykset tuovat uusia tuulia, uusia näkökulmia, tuoreita palvelumalleja, tuotteita joita muuten ei koskaan nähtäisi. Ja Suomessa lainsäädäntö ja byrokratia kiristyvät kohtuuttomasti juuri pienyrittäjien ympärillä. Ei ihme, että harmaa talous kukoistaa. Sitä saa mitä tilaa, niinhän sanotaan. Ja jos miettii, miten monenlaista rahoitusta, suomalaisillekin on tarjolla, osa siitä eettistä, osa todella epäeettistä, ja mikä osuus tästä on oikeasti yrityksille hyödyksi, niin kyllä ne hyötyjät yleensä ovat niitä jo suurempia yrityksiä. Pienyritykset saavat keräillä murusia lattialta, kun isot yritykset jotka jo muutenkin tuottavat paljon kasvatetaan pienyrityksiltä tilaa vieviksi monstereiksi julkisin varoin -- niiden verorahojen avulla joita pienyrittäjätkin maksavat!

Olen samaa mieltä oikeastaan kaikista pointeistasi: kotitalousvähennys ei ole vain rikkaille, ja se ihan oikeasti työllistää ja vähentää harmaata taloutta. Mielestäni kaikki sosiaali- ja veroetuudet pitää kuitenkin laittaa samalle viivalle. Otetaan pohjalle ”normaali”, ja sitten tarkastellaan kaikkia tulonsiirtoja neutraalisti ottamatta moraalista kantaa puolesta tai vastaan. Totta on, että kotitalousvähennys työllistää. Mutta jos toimeentulotuen perusosaan lisättäisiin sata euroa kuussa, koko tuo 100 euroa päätyisi ihan varmasti kauppaan ja käyttöön - siis tukemaan työllisyyttä. Oikeastaan kaikki tulonsiirrot siis lisäävät työllisyyttä. Ainoastaan etuudet jotka päätyvät tileille eivät lisää työllisyyttä. Itseäni kiusaa se, että tietyissä tulonsiirroissa niitä perustellaan niiden yhteiskunnallisen hyödyn kautta (”sijoitan kesämökkiin, saan tukea ja työllistän.”). Oletteko koskaan kuullut argumenttia ”kävin sossussa, työllistän…” Pelkään että yhteiskunnat tuet jaetaan kahtia: hyvinpärjäävien ihmisten tukiin (jotka eivät ole edes tukea, vaan ”hieno kädenojennus yhteiskunnalle”): kotitalousvähennys, vuorotteluvapaa, osin lapsilisät… Sitten on niitä vanhoja, perinteiseksi sosiaalitueksi koettuja tukia: asumistuki, toimeentulotuki jne. Jos näistä kahdesta puhutaan eri asiana (vaikka kummassakin yksilö saa tukea yhteiskunnalta), tehdään jo moraalinen tulkinta. Yksi ansaitsee jotain ja toinen ei. Lopulta voi syntyä tilanne jossa leikataan ennemmin toimeentulotuesta kuin kotitalousvähennyksestä.

Mikä teitä kommareita ja viherpipertäjiä oikein vaivaa? Ajatelkaa kuinka tärkeää on pienyrittäjät Suomessa näin laman kynnyksellä. Viime taantuman aikana pienyrittäjät pitivät suomen pystyssä, kun taas pörssiyhtiöt samaan aikaan potkivat väkeä ulos kiihtyvällä tahdilla. Nyt kun tämä kotitalousvähennys pienenee, on sata varmaa, että osa lopettaa siivouspalveluiden käytön kokonaan, osa alkaa käyttämään pimeätä työvoimaa. Tämä taas takaa sen, että työttömiä on tulossa tähän maahan reippaasti lisää, kun pieniä siivousliikkeitä menee nurin, koska työt vähentyvät radikaalisesti. Meillä on siivousalan yritys, jonka päätoimiala on kotisiivoukset. Asiakkaan ovat antaneet jo vihiä, että he lopettavat palveluiden käytön, koska heillä ei ole enää varaa siihen (huom: eivät siis ole rikkaita). Ja yrittäjät eivät hyödy tuosta tuesta muutoin kun siten, että asiakkaita on enemmän. Tuo väite, että vain rikkailla on varaa käyttää kotitalousvähennystä on väärä. Jos on rikas, ei sitä vähennystä tarvitse lainkaan. Heille on aivan sama, saako he sen vähennyksen vai ei. Mieti vaikka vanhuksia, jotka eivät pärjää kotona yksin muutoin kun ulkopuolisen avun saamana. Nyt hänellä on mahdollisuus ostaa palvelua, koska valtio tukee tätä. Kohta ei ole varaa eikä kunta pysty järjestämään palveluja, koska heidänkin pitää leikata menojaan. Tämä johtaa meillä siihen, että 8 työntekijää laitetaan kilometritehtaalle, 2 yrittäjää lopettaa työnteon ja päätyy ulosottoviranomaisten hampaisiin 15v ajaksi. Ja suomessako yrittäminen riskien otto kannattaa? Tervetuloa harmaatalous!

Kiitos kommentista. Kuten yllä jo totesin, en kiistä kotitalousvähennyksen etuja, se muun muassa vähentää harmaata taloutta. Koen vain ongelmallisena kaksi asiaa: systeemi on aika kallis (sillä rahalla voitaisiin vaikka tukea niitä kaikista köyihimpiä varsin paljon), ja kohdentuu epäreilusti. Seison sen takana että kotitalousvähennys kohdistuu vain ihan kohtalaisesti pärjääville. Tähän löytyy kolme perustetta. (1) Kotitalousvähennys vähennetään valtion tuloverosta. Jos on todella pienituloinen (esimerkiksi toimeentulotukiasias) ei vähennystä voi saada, sillä ei maksa tuloveroa. (2) Omavastuu on kuitenkin siivoustyössäkin jotain 10-15 euroa tunti. Osalla ei ole varaa tähän. (3) Myös kaikista korkeatuloisimmat saavat tuen jos sitä hakevat. Voi tietysti olla, että joku ei hae (niinkuin epäilit), mutta ei se varmaa ole. Lopputulemani on, että [b]noin 10-20 % perheistä ei voi käyttää kotitalousvähennystä, pienituloisimmista alkaen[/b]. Kyseessä on tulonsiirto jossa tuetaan varakkaimpaan neljää viidennestä suomalaisista. Lisäksi yhteiskunnan tukea saa, jos on varaa sijoittaa samaan pottiin myös itse.

Ei tullut mieleen sellainen juttu, että onko kukaan laskenut paljonko valtio saa verotuloja esimerkiksi siivousyrittäjien toimesta? Kaikki ALV:t, yrittäjän henkilökohtaiset verot, työntekijöiden verot jne. Nämä kaikki jää valtiolta saamatta tilanteessa, että tämä kotitalousvähennys piennenetään ja loppupeleissä poistetaan. Ensin palvelujen käyttöä vähennetään ja loppujen lopuksi niiden käyttö loppuu kokonaan. Osa työntekijöistä luultavasti työllistyy jossain muulla alalla, osa tippuu yhteiskunnan elätiksi ja osa tekee pimeesti siivoustöitä. Että olisi kiva tietää miten paljon valtio saa verotuloja nykyisellä systeemillä ja miten paljon kotitalousvähennyksen poiston jälkeen. Veikkaan että valtio joutuu miinuksen puolelle. Ei hyvää päivää. Eikö tässä maassa päättäjillä ole mitään järkeä jutuissaan? Ekaksi hutkitaan ja sitten vasta tutkitaan kun paskat on jo housuissa.

Olennaista olisi löytää tasapaino sen välille minkä verran valtion kannattaa satsata jotta tulee "maksimaalinen hyöty" kokonaisuudelle. En tiedä onko viime vai tämänvuoden tilanne lähempänä ideaalia... Kuten olen monasti sanonut: en vastusta kotitalousvähennystä, haluan vain että siitä puhutaan samaan aikaan muiden tulonsiirtojen kanssa, ja sitä verrataan muihin tulonsiirtoihin...

Nyt pahin skenaario sitten on edessä. Kotitaloudet ovat vetäneet jarrut päälle, ja kotisiivousta tarjoava yrityksemme on konkurssin partaalla. 40% asiakkaista lopetti kotisiivouspalvelun käytön kevään aikana eikä uusia ole tullut, joten edessä on konkurssi ja 7 ihmisen irtisanominen + 2 yrittäjää. Kyllä te päättäjät olette tyhmiä, ei voi muuta sanoa. Nyt jää 7 ihmisen sekä yrityksen verotulot saamatta. No, sitä saa mitä tilaa! Kylläpä valtion kannatti vähän nipistää turhasta!

Pakko todeta, että en minä ole ollut lähelläkään päättämässä asiasta... Mitä nyt olen lukenut lehtiä ja kirjoittanut tänne blogiin kotitalousvähennyksestä. Näin "jälkikäteen" katsottuna asiaan vaikuttanee kaksi asiaa samaan aikaan. Taantuma ja epävarmuus tulevaisuudesta saa ihmiset säästämään etukäteen, ja toisaalta yhteiskunnan tuki on pienempi kuin aikaisemmin. Varmaan osalla kyse on ensimmäisestä, osalla jälkimmäisestä ja osalla molemmista. Ikävä tilanne, en sitä kiistä. Vastauksena aikaisempiin kommentteihin. Olen kovasti korostanut että en vastusta pienyrittäjyyttä enkä työllistämistä, kritisoin vain tuen jakoperusteita. Yksi keino olisi esimerkiksi että kunta ostaa yksityisiltä markkinoilta aiempaa enemmän kotipalvelua, jota sitten palvelusetelin tai muiden keinojen avulla kohdennetaan eniten tukea tarvitseville. Tässä kuviossa edelleen työllistetään, edelleen tuetaan esimerkiksi kotiin tehtävää työtä mutta tuki kohdentuukin kaikista heikoimmassa asemassa oleville. Tätä tarkoitan kun puhun siitä, että tuen jakomekanismina kotitalousvähennys on ongelmallinen. Kun tuki perustuu omiin resursseihin (= rahaan), osa tippuu pois vaikka tarve olisi yhtä suuri tai suurempi kuin naapurilla.

Vuokramökki Nuuksiossa

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Talviasuttava, varaava takka, ilmalämpöpumppu, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Rajaa sisältöä

Esim. 04.2019