Miten itsestään ajavat autot muuttavat Espoota? Miten huomioida asia kaupunkisuunnittelussa?

Törmäsin Wiredissä kiinnostavaan artikkeliin. Siinä kaupunki- ja tulevaisuustutkijoilta oli kysytty miten itsestään ajavat autot muuttavat kaupunkeja. Mitään erityisen järisyttävää tai uutta ei noussut esille, mutta ryhdyin miettimään asiaa Espoon kannalta.

Ihmisillä on tapana yliarvioida lyhyen aikavälin vaikutuksia ja aliarvoida pitkän aikavälin vaikutuksia. Itsestään ajavat autot eivät ole arkea ensi vuonna, eivätkä ehkä myöskään viiden vuoden kuluttua. Kun muutos jossain kohtaa lähtee käyntiin, alkuun itsestään ajavien autojen osuus on tyyliin prosentin luokkaa, ja sitten kahden, ja kolmen.

Mitään erityisen dramaattista ei ole siis tulossa, ainakaan välittömästi. Vertailukohtaa voi hakea internetin yleistymisestä. Muuttako netti maailman vuonna 1995? Entä 1996? Mutta jos vertaa vuotta 1996 ja 2016, niin työelämä, vapaa-aika ja oikeastaan vähän kaikki on Suomessakin kietoutunut netin ympärille. Internet on liukunut osaksi arkea, samoin kuin aikoinaan esimerkiksi sähköverkko tai puhelin. Myös henkilöauto teki tuloaan koko 1900-luvun alkupuoliskon, mutta lopulta muutti tyystin sekä kaupunkirakenteen että ihmisten liikkumisen.

Oletuksia Espoosta itsestään ajavien autojen yleistyttyä:

(1) Yhä harvempi omistaa auton. Osa tarvitsee autoa työhön tai vaikka harrastuksiin liittyen, mutta yhä suuremmalle osalle riittää, että auton saa käyttöön kun tarvitsee.

(2) Tämä vähentää merkittävästi autojen määrää. Se ei tarkoita sitä, että autojen määrä liikenteessä välttämättä vähenisi, mutta niiden käyttöaste kohoaa.

(3) Yhä useampi käyttää ristiin useita kulkuvälineitä. Nykyisellään - kiitos aika typerän verotuksen - auto maksaa paljon omistaa, mutta on sen jälkeen suhteellisen huokeaa käyttää. Tulevaisuudessa tämä tilanne purkautuu, kenties auton käyttömaksut ja joukkoliikennematkat saadaan jopa samaan järjestelmään. Lopputulos lienee sikermä eri keinoja liikkua, joita kukin käyttää omista tarpeistaan lähtien.  

(4) Suurin muutos kohdistuu parkkeeraukseen. Itsestään ajavat autot voivat ajaa itsensä kehä kolmosen varren parkkihalleihin, joten tarve pysäköinnille niin kauppakeskuksen kellareissa kuin asumisen yhteydessä pienenee. Logiikka on sama kuin bussivarikoilla: busseja ei parkkeerata kuskien kotitalojen kellareihin, vaan tiiviisti omille varikkoalueilleen.

o o o

Miten edellä kuvattu tulisi huomioida Espoon kaupunkisuunnittelussa? Tämä allekirjoittaneen päätelminä.

(1) Kaikilla uusilla ja tiiviillä asuinalueilla asuminen ja parkkipaikat tulisi erottaa toisistaan. Esimerkiksi Etelä-Leppävaarassa tilanne on jo pääosin tämänkaltainen, autopaikan voi ostaa yhteisistä halleista jos tarvitsee. Ensimmäisenä tulevat asuinalueista mieleen raideyhteyksien viereen rakentuvat Vermo, Kera, Niittykumpu, Finnoo ja Kaitaa.

Tämä seuraavista syistä:

  • Parkkihallit voi muuttaa myös itsestään ajavien autojen “tukikohdiksi”, jos se on järkevää. Jos parkkipaikat ovat hajautettuina talojen kellareissa, on se hankalampaa.
  • Jos parkkitilaa ei tarvita kaupungin keskeltä, parkkiluolat voi muuttaa esimerkiksi sählykentiksi tai erilliset rakennukset voi purkaa ja rakentaa tilalle asuintaloja tai vaikka puistoja.

Jo nyt pitäisi vältellä päätöksiä, jotka estävät tulevina vuosikymmeninä liikenteen muutokseen reagoimista.

(2) Moottoriteiden varsilta, teollisuusalueilta ja muita vastaavilta paikoilta tulisi katsella “sillä silmällä” paikkoja joihin voidaan tulevaisuudessa rakentaa tukikohtia itsestään ajaville autoille. Keski- ja Pohjois-Espoo hoituu helpolla, yksi piste Koskeloon ja toinen jonnekin Lommilan tienoille, ja muutama nykyinen parkkihalli uuteen käyttöön. 

Sen sijaan eteläinen Espoo on jo hankalampi tapaus. Vaikka autot voivat itsekseen ajella vaikka minne, olisihan se logistisesti tyhmää jos Tapiolan suunnan autot lähtevät kaikki jonoissa yöksi nukkumaan Kehä kolmen varrelle. Metroa varten tehdään runsaasti liityntäpysäköintitilaa (esimerkiksi Tapiolaan, Matinkylään ja Kivenlahteen), mutta epäilen, että noista liityntäpysäköinneistä ei voida ihan heti luopua - jos koskaan. Perinteinen liityntäpysäköinti kun on myös tarpeen.

(3) Miten kaupunkirakenteessa tulee huomioida autoihin kyytiinpääsy?. Espoon valtuustossa puhutaan noin joka toisessa kokouksessa tunnekuohuissa parkkipaikkojen maksuttomuudesta ja maksullisuudesta, ikään kuin politiikan huipulla ei olisi myös merkittävämpiä asioita joita käsitellä.

Kaupunkirakenteen kannalta relevantimpaa lienee miettiä missä kohden itsestään ajaviin autoihin hypätään. Nythän perhe menee ensin parkkihalliin, lapsia tungetaan istuimiin ja tavaroita takaluukkuihin. Lastaamisessa menee jokin viitisen minuuttia, etenkin jos jonkun pitää sittenkin käydä vielä vessassa.

Käytännön kokemusta tästä saa taksijonoissa lentoasemilla. Ruuhkahetkinä syntyy jonoja (tosin autot voi tilata yksittäisinä eri paikkoihin), ja lastaukseen tarvitaan tilaa. Jos sadat ja sadat ihmiset hyppivät itsestään ajaviin autoihin samoihin aikoihin noin samalla alueella, voi syntyä logistista ongelmaa niinkin arkisessa asiassa kuin mihin auto tilataan, mihin se pääsee pysähtymään ja miten ei olla muiden tiellä.

Ilmeistä lienee, että nykyisiä kadunvarsipysäköintipaikkoja voi muuttaa tähän käyttöön. Mutta riittääkö se? Tulisiko uusille asuinalueille ryhtyä jo nyt suunnittelemaan lastausalueita, joissa itsestään ajavat autot voivat pysähtyä ja joilta päästään hyppäämään kyytiin?

o o o

Edellä mainitut eivät ole alkuun mikään ongelma: jos itsestään ajavien autojen osuus kasvaa nollasta prosentista yhteen, kaduilla on tilaa ja käytäntöjä voidaan hakea. Mutta kaupunkisuunnittelua tehdään vuosikymmenien ja jopa satojen vuosien päähän. 

Kaupunkisuunnittelun osana tulisi siis miettiä, miten nykyiset linjaukset toimivat itsestään ajavien autojen yleistyessä, ja voiko jo nyt tehdä ratkaisuja jotka ovat hyödyllisiä myös kymmenen vuoden kuluttua.

Uutta Twitterissä

  • Hieno kuva. Minun oli väärä, Herttoniemen hyppyrimäen vierestä. Dellasin twiitin äkkiä, palaan asiaan.… https://t.co/lm8Mhpd4cJ 23 tuntia 57 min sitten
  • Soukan . Kenties hienoin näköalapaikka. Kuvat tasan kahden vuoden takaa. https://t.co/8bnGAHQ7GP 1 päivä 1 tunti sitten
  • Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! Sen kunniaksi: kuvasarja Lehtikasken päiväkodista. Päiväkodeissa on jotain suomal… https://t.co/yGUCNJFay3 6 päivää 6 tuntia sitten
  • Tykkään etenkin alusta: ei liikaa digiä heti alkuun 🙂 https://t.co/AvCvvyF2yO 1 viikko 2 tuntia sitten
  • Algorytmit ja datan käyttö apuna ovat hyödyksi ja työntyvät ihan joka paikkaan. Kuten koripallon pelaamiseen 😄 https://t.co/o5gxosVpJP 1 viikko 19 tuntia sitten

Mielipiteitä

Vuokramökki Nuuksiossa

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Talviasuttava, varaava takka, sähköt, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Rajaa sisältöä

Esim. 12.2018