Pääkaupunkiseudun metropolihallinto: Miksei se kelpaa mikä muualla toimii?

Viime viikolla keskusteltiin pääkaupunkiseudun metropolihallinnosta. Helsingin Sanomat (HS 14.8.3024) uutisoi alustavia tietoja niin sanottujen kuntajakoselvittäjien ehdotuksesta. 

Ehdotuksessa pääkaupunkiseudulle synnytettäisiin kaksiportainen hallintomalli.

(1) “Ylempi taso” hoitaisi esimerkiksi liikennettä, yleistason kaavoitusta, elinkeinopolitiikkaa ja asuntojen rakentamista. Siis kaikkia isoja ja kunnanrajat ylittäviä asioita. Asukkaita suur-Helsingissä olisi vajaat puolitoista miljoonaa.

(2) “Alempi taso” hoitaisi esimerkiksi kouluja, päiväkoteja, kirjastoja, puistoja ja kaikenlaista muuta pienempää ja paikallisempaa. Asukkaita olisi muutamasta kymmenestä tuhannesta sataan tuhanteen. Näitä paikalliskuntia syntyisi 15-20.

Itse pidän tätä luontevana suuntana: kun alue on liian iso ollakseen vain yksi kunta, niin sitten on loogisempaa tehdä saman tien kaksitasoinen malli. Näin asukkaat pääsevät vaikuttamaan niin alueellisesti kuin paikallisesti - nykymallissa kumpikin on hankalaa.

Ehdotusta on ammuttu alas joka suunnasta, erilaisin argumentein. Tässä niistä muutama.

(1) "Kaksitasoinen malli loisi lisää byrokratiaa." Tässä on väite jota en ymmärrä lainkaan. Jo tälläkin hetkellä on lukuisia ylikunnallisia organisaatioita: Helsingin seudun liikenne, Helsingin seudun ympäristö ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (ja jokunenkymmentä muuta). Töissä ylikunnallisissa organisaatioissa on käsittääkseni noin 25 000 työntekijää - noin yhtä paljon kuin Espoolla ja Vantaalla yhteensä.

Nykytilanne on sekava, ja monissa asioissa on epäselvää kuka päättää ja missä (kokeilkaapa selvittää kuka päättää joukkoliikenteen lippujen hinnoista ja milloin). Ei se, että laitetaan x määrää palikoita selkeämpään järjestykseen lisää palikoiden määrää.

(2) "Kaksitasoinen malli ei voi toimia." Tämä on suosikkiargumenttini. Ehdotettu kaksitasoinen malli on käytössä likimain kaikissa länsimaissa, poislukien vahvasti henkilövetoinen Pohjois-Amerikka. Eli se mikä toimii Tukholmassa ei vaan voi toimia Helsingissä, koska se ei voi toimia. Piste. 

Itä-Euroopassa on kyllä yleisempää monien tarjoama “yksi iso kunta ja mahdollisimman vähän päättäjiä ja vaaleja” -malli - Venäjällä nautitaan parhaillaan sen mallin pitkällekehitetystä versiota. Kenties taustalla on suomalainen kaipuu keskusjohdettuun, vahvasti henkilövetoiseen malliin jossa yksi viisas (tai pahimmillaan dementoitunut) mies päättää ja muut seuraavat.

(3) "Maksaisi paljon enemmän." Tätä ei kukaan tiedä. Vielä ei ole linjattu mitä kukin taho tekisi, ja miten työt organisoitaisiin. Niinpä ei oikeastaan voi myöskään laskea kustannuksia. 

Jos kuntien tehtävät pysyisivät nykyisenä, niin ainakin teoriassa voisi olettaa että kustannuksetkin pysyisivät noin nykyisellä tasolla. En usko että perusopetuksen järjestämisen hinta muuttuisi dramaattisesti jos vastuutaho olisi Itä-Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin sijaan - samaan kouluun mentäisiin, ja siellä olisivat samat opettajat.

(4)" Syntyneet paikalliskunnat ovat liian pieniä toimiakseen." 30-100 000 asukkaan kokoluokassa ovat suomalaisissa kunnissa muun muassa Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli, Salo, Porvoo, Rauma, Kajaani ja Savonlinna. Jos nämä siis ovat sen kokoisia kuntia että “ei voi toimia”, niin sitten käsissä on isompi kriisi kuin olen ajatellutkaan.

o o o

Isoin ongelma on mielestäni kuitenkin keskustelun lähtökohta. Suomessa ongelmaa kuin ongelmaa pyritään ratkaisemaan hallinnon uudistuksella. Ei sillä kuka on kenenkin esimies ratkaise kovinkaan isoja ongelmia. Jos vähän oikoo mutkia, niin

- nuorten syrjäytymiseen auttaa koulutus ja työ

- oppimisvaikeuksiin auttaa tuki oppimiseen

- kielitaidottomuuteen auttaa kielenopetus

- työttömyyteen auttaa se, että tarjolla on työpaikkoja

- koulutuksen puutteeseen auttaa se, että pääsee opiskelemaan niin halutessaan

- huonokuntoisiin teihin auttaa se, että teitä pidetään kunnossa

Kaikki edellämainitut ovat asioita joista olen kuullut sanottavan, että kuntaliitos auttaisi asiaa. No ei auta. Hihojen kääriminen ja työhön tarttuminen auttaa asiaan kuin asiaan, ei powerpoint-slaidi johon on kirjattu hienoja tavoitteita.

Vuokramökki Nuuksiossa

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Talviasuttava, varaava takka, ilmalämpöpumppu, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Rajaa sisältöä

Esim. 07.2019