Vuokra-asunnot Espoossa: eniten Vanha- ja Pohjois-Espoossa, vähiten Tapiolassa

Aika ajoin syntyy vilkasta keskustelua siitä, missä päin Espoota on kaupungin rakentamia vuokra-asuntoja, ja minne niitä ei ainakaan saisi rakentaa. Tämä asia tuo usein tunteet pintaan.

Itse ehdotin aikanani Tiina Elon kanssa (Helsingin Sanomat 16.11.2010), että myös Tapiolan keskustaan voisi rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja. Innokkaimmissa palautteissa minua syytettiin alueen luonto-arvojen tuhoamisesta (?) ja kommunismista (onko vuokra-asuminen kommunismia?).

Viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen, tai ainakin selvittäminen. Niinpä hankin tiedot siitä missä päin Espoota on ARA-tuettua vuokra-asumista, ja onko se kunnallista vai muuta tuotantoa.

Vain suuralueisiin ei kannata tuijottaa, asuntotuotannon jakautumista tulisi tarkastella myös kaupunginosittain ja kortteleittain. Näillä kuvioilla ei kuitenkaan pääse kiinni noin tarkkoihin lukuihin.

ARA-tuettu rakentaminen tarkoittaa valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tukemaa rakentamista. Käytännössä kunnat ja muut yleishyödylliset rakentajat saavat huokeaa lainaa. Vastalahjana esimerkiksi ARA-asuntojen vuokria säädellään, eikä niillä voi tehdä juurikaan voittoa.

Kuntien vuokra-asuntotuotanto on käytännössä aina ARA-tuettua. Kannattaa muistaa että vapaarahoitteiset vuokra-asunnot eivät näy näissä kuvioissa. Niiden osuus asunnoista on kuitenkin pieni.

ARA -vuokra-asunnot eri puolilla Espoota (% asuntokannasta)

Tässä kuviossa näkyy minkä verran ARA-asuntoja on Espoon eri suuralueilla. Koska mittayksikkönä on prosentti, ovat luvut vertailukelpoisia. ARA-tuotanto jakautuu kunnalliseen ja ei-kunnalliseen tuotantoon, kolmas palkki summaa yhteen edelliset.

Tässä kuviossa on hieman liikaakin tietoa. Nuo luvut kannattaa purkaa osiin

Kunnalliset vuokra-asunnot Espoon suuralueilla (%)

Selkeästi eniten kaupungin vuokra-asuntoja on Kauklahden alueella, lähes neljännes kaikista Kauklahden alueen asunnoista. Myös Vanha- ja Pohjois-Espoossa asuntokannasta noin 17 % on kunnallista vuokra-asumista.

Espoon keskiarvon ylitttyy - tosin vain niukasti - myös Matinkylän, Leppävaaran ja Espoonlahden alueilla.

Ainoa Espoon keskiarvon alittava alue on Tapiola, jossa vain vajaat 3 % asunnoista on kunnallista vuokra-asuntotuotantoa - muutama taloyhtiö Haukilahdessa ja Mankkaalla.

Ei-kunnalliset vuokra-asunnot Espoon suuralueillta (%)

Ei-kunnallinen vuokra-asuntotuotanto tarkoittaa muutamia yhteishyödyllisiä yhtiöitä (esim. osa VVO:n asunnoista) sekä opiskelija-asuntoja.

Nyt Tapiolan alue nouseekin ykköseksi. Tähän on ilmeinen selitys, Otaniemen kampusalueella on runsaasti teekkariasuntoja. Perässä seuraavat Matinkylä ja Vanha-Espoo.

Espoonlahdessa, Pohjois-Espoossa ja Kauklahdessa on suhteessa vähiten muuta kuin kunnallista vuokra-asuntotuotantoa - alueet eivät houkuta yleishyödyllisiä yhtiöitä, eikä opiskelija-asuntoja juuri tarvita, kun ei ole paljoa oppilaitoksia.

ARA-tuetut vuokra-asunnot yhteensä (%)

 

Olennaisin kuvio on on yhdistelmä edellisistä. Tässä näkyy ARA-tuettujen vuokra-asuntojen kokonaismäärä.

Koko Espoon mittakaavassa Kauklahti ja Vanha-Espoo pitävät johtopaikkaa, tilanne on sama kuin kaupungin omissa vuokra-asunnoissa. Myös Matinkylä ja Leppävaara ylittävät Espoon keskiarvon.

Pohjois-Espoo ja Espoonlahti alittavat jonkin verran kaupungin keskiarvon. Tämä johtuu etenkin ei-kunnallisten vuokra-asuntojen määrästä, joita on suhteessa vähemmän kuin kaupungin vuokra-asuntoja.

Perää pitää Tapiola. Vaikka alueella on paljon opiskelija-asuntoja, silti kokonaismäärä jää reilusti muiden suuralueiden taakse.

Mitä näistä kuvioista voi päätellä?

Monipuolinen asuntorakentaminen on mielestäni tärkeää kahdesta syystä:

(1) Tasapuolinen rakentaminen vähentää segregaatiota. Asuinalueet ovat monipuolisia, eikä sosiaalisia ongelmia pääse kertymään.

Sinällään vuokra-asuminen ei tarkoita sosiaalisia ongelmia, mutta näillä on kuitenkin yhteys.

(2) Eri asumismuodot rinnakkain mahdollistavat myös muuttamisen eri elämäntilanteiden mukaan. Esimerkiksi vanhempien luota omaan asuntoon muuttavat nuoret päätyvät melko suurella todennäköisyydellä vuokra-asuntoihin. Jos jollain asuinalueella ei ole vuokra-asuntoja, joutuu nuori muuttamaan kauemmas “turhan takia”.

Näistä kaavioista voi mielestäni vetää seuraavia johtopäätöksiä

(1) Tietyillä alueille ei kannata rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja kuin harkiten. Esimerkiksi Espoon keskuksen Suviniitty on alue jonne ei kannata rakentaa lainkaan kaupungin vuokra-asuntoja. Vieressä kun on runsaasti vuokra-asuntoja, niin Suvelassa kuin Kirkkojärvellä.

(2) Etenkin Tapiolan seudulta tulee etsiä paikkoja niin kaupungin vuokra-taloille (Tapiolan ja ehkä etenkin Jousenpuiston metroaseman suunta) sekä opiskelija-asunnoille (Otaniemi).

(3) Muiden suuralueiden kesken tilanne on varsin tasainen. Suuralueiden välisen pohdinnan sijaan kannattaakin miettiä sitä, että myös yksittäisissä kaupunginosissa tilanne on tasapainoinen.

 

Mielipiteitä

Vuokramökki Nuuksiossa

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Talviasuttava, varaava takka, ilmalämpöpumppu, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Rajaa sisältöä

Esim. 02.2019