Lisää uusi kommentti

Kotitalousvähennys pienenee - ja hyvä niin

Kotitalousvähennyksen yläraja tiputetaan 3000 eurosta 2000 euroon. Lisäksi korvattava osuus työkuluista laskee 60 prosentista 45 prosenttiin. Jatkossa esimerkiksi kotiaan remontoiva ei saa enää niin paljoa verovähennyksiä kuin ennen.

Poliitikkoja kritisoidaan siitä, että halutaan vain tuhlata lisää, eikä sanota mistä voisi säästää. Nyt sanon. Kotitalousvähennuksestä kannattaa leikata. Hyvä hyvä!

Kotitalousvähennystä saa “tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä, kunnossapito- ja perusparannustyöstä sekä tietotekniikan asennus- ja neuvontapalveluista.” (veronmaksajat.fi kotitalousvähennyksestä).

Tällä hetkellä kotitalousvähennyksenä voi vähentää 30 prosenttia maksetusta palkasta (sekä palkan sivukulut) tai 60 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta. Kärjistäen: kun satsaat remonttiin tai siivoukseen oman euron, saat yhteiskunnalta toisen euron.

Myönnän kyllä että kotitalousvähennyksestä on hyötyä. Kotitalousvähennustä saa työntekoon eikä välineisiin, joten pienet urakat ovat työllistäneet. Moni koti tai kesämökki on siistimpi tai paremmassa kunnossa. Pääsin minäkin tästä edusta nauttimaan - ilmalämpöpumpun asennuksekseen sai muutaman sataa euroa tukea.

Kotitalousvähennykseen liittyy kuitenkin ongelmia.

(1) Ensimmäinen niistä on merkittävin: noin miljardin verran veroja jää keräämättä. Kyseessä on merkittävä tuki jo hyvinpärjääville kansalaisille, ja miljardilla voisi saada paljon muutakin aikaan. Esimerkiksi sadan euron perusturvan korotus kaikista pienituloisimmille ei maksaisi vuodessa kuin noin kahdeksanosan kotitalousvähennykseen satsatuista euroista.

(2) Toisekseen kotitalousvähennys on tuki niille, jotka pärjäisivät ilman tukea. Jos toimeentulotukea saava tarvitsee tukea lääkkeisiin tai ruokaan, hän on isoissa ongelmissa ilman tukea. Vaan jos minä en saisi tukea mökkilaiturin uudistamiseen, pysyn kyllä hengissä ja lääkittynä. Ikäihmisten kotisiivousapu ja muut vastaavat poikkeustilanteet voidaan hoitaa ilman miljardin satsausta kotitalousvähennykseen.

(3) Kolmannekseen tuki ei kohdennu oikein. Kotitalousvähennystä käytetään esimerkiksi Espoon suunnalla postialueista eniten Westendissä ja Laaksolahdessa sekä naapurikaupunki Kauniaisissa. Kyseisten asuinalueiden keskitulot ovat Suomen mittakaavassa hulppeita. Ihanko tosissaan juuri nämä alueet kaipaavat yhteiskunnan erityistukea?

Yhteiskunnan tuet perustuvat siihen että ne jotka pärjäävät tukevat niitä jotka eivät pärjää. Viime vuosikymmeninä tätä peruslinjaa on ryhdytty rikkomaan, ja tulonsiirtojen kautta tuetaan myös niitä jotka pärjäävät hyvin.

Tämä suuntaus muuttuu ongelmalliseksi jos jokainen haluaa takaisin saman verran mitä veroina maksaa. Kuka sitten tukee niitä jotka eivät pärjää ilman tukea?

Vuokramökki Nuuksiossa

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Talviasuttava, varaava takka, ilmalämpöpumppu, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Rajaa sisältöä

Esim. 07.2019