Lisää uusi kommentti

Glimsjoki ja Glimsjoen luontopolku

Tervetuloa Espoosta löytyvän Glimsjoen varrelle. Glims yhdessä sisarensa Glomsin kanssa muodostaa Espoojoen. Tämä on matkakertomus Glimsjoen varrelta., Pitkäjärven pohjukasta Kirkkojärvelle. Reissasin matkan huhtikuun viimeisenä päivänä 2016. Aurinko paistoi ja sää suosi, ja kevätsateiden jälkeen myös vesi virtasi.

Tässä Glimsjoen matka halki Espoon. Oikealla ylhäällä näkyy Pitkäjärven kulma. Joki lähtee sieltä, mutkittelee Myllykylän läpi, suuntaa Jorvin ja Bembälen välistä kohden Ikeaa. Glims on ensimmäisin puoliskon nimeltään Kvarnbyån, eli Myllykylänjoki. En oikein tiedä miksi noin lyhyt joki vaihtaa matkalla nimeä, mutta niin se vain tekee. Puhun tässä kuitenkin Glimssistä.

Tässä kuva Träskendän puistotieltä Pitkäjärven suuntaan. Tässä kohtaa järvi muuttuu joeksi.

Heti alkuun joki mutkittelee läpi Träskendan luonnonsuojelualueen. Träskendan kartanon kohdalla on muuten Kuninkaantie alkuperäisimmässä kunnossaan.

Tässä kuva ensimmäiseltä sillalta kartanon suuntaa. Tuo vanha tammi etualalla on muuten yksi varhaisimpia muistojani. Olin pienenä nastakina perhepäivähoidossa vähän matkan päässä, ja täällä käytiin retkellä .Olin varmaan kaksi, kolmevuotias. Tuo vanha puu oli jännä ja hieno. Se on muuten vieläkin jännä ja hieno.

Tämä lienee yksi Glimsin leveimmistä kohdista, olisikos hieman vajaa kymmenen metriä leveä. 

Joessa on runsaasti sinne kaatuneita puita, jotka tuovat vähän "koskimaista" tunnelmaa jo ennen kuin lähestytään Jorvinkoskea.

Kuljin miltei koko matkan joen eteläreunaa. Siellä puolella on polku oikeastaan koko matkan ajan. Träskendan kartanon puiston kohdalla myös pohjoisreunalla on kävelytie. Olisikos ollut 2008 otin kuukauden vapaata viestinnän ammattilaisen hommistani, ja pestauduin Aurorakotiin töihin kuukaudeksi, lähihoitaja kun olen, niin siihen on mahdollisuus. Täällä ulkoiltiin usein.

Tässä kohtaa joki virtaa Jahtimetsän poikki. Nopein voittaa, mitäköhän kuningas kumppaneineen täällä harrastivat?

Lähestyttäessä luonnonsuojelualueen reunaa polku alkaa olla jo perinteisessä mielessä polku: ei ole tuotu kivituhkaa ja välillä on mutaa. Tätä varten meillä kaikilla on kaapissamme arkikengät ja seikkailukengät, eikös.

Pohjoispuolella on asutusta, muutamassa kohtaa joki on ihan konkreettisesti rajalla.

Tulvaniiityn kohdalla joki häviää kevättulvien keskelle. Maisemat ovat aika sadunomaiset.

Sitten alkaa jo aukeamaan hienoja peltomaisemia. Veikkaan että kovinkaan moni espoolainen ei ole edes tietoisia näistä maisemista.

Lyhyt pistäytyminen joen pohjoispuolelle. Kuninkaantien eteläpuolelle täydennysrakennetaan, ja samassa yhteydessä on rakennettu myös uusia ulkoilureittejä.

Siinä silta joen yli. Uskollinen pyöräni odottaa isäntäänsä taustalla.

Äitienpäivä on ohjelmassa tätä kokonaisuutta rakentaessani. Sen kunniaksi. Kuvat tosin runsaan viikon takaa.

Sitten yhteen matkan helmistä, Myllykylään. Myllyn ympärille kasvoi 1700- ja 1800-luvuilla Myllykylä. Tässä ns. Ingaksen pappila.

Ingaksen silta on eräs Espoon vahimmista silloista, luulisin. Ainakin tällä paikalla on ollut silta jo 1700-luvulla, ja ainakin osa perustuksista on varmaan siltä ajalta.

.. 

Tässä sillan partaalta koilliseen, vastavirtaan. Oikealla näkyy yksi Myllykylän myllyn peruskivistä. Tuossa kohden siis sijaitsi 1700 ja 1800-luvuilla mylly.

Yli kilometrin mittainen Jorvinkoski alkaa Ingaksen sillalta. Tässä kuva alavirran suuntaan.

Yksi reitin yllättävimmistä kohdista on pian Ingaksen sillan jälkeen. Joentörmä on vajaat kymmenen metriä alla olevan kosken yläpuolella, ja joen keskellä on muutamia saaria.

Sitten saavutaankin jo Jorvin sairaalan tienoille.

Jorvinkosken silta.

Sillalta yläjuoksuun.

 

Jorvinkosken sillan jälkeen joki "rauhoittuu" peltojen keskellä kurvailevaksi Glimsiksi.

Vanhan Turuntien alitus.

Reitin kuuluisin silta, Bembölen kivisilta. Aikoinaan Espoosta pääsi Helsinkiin nopeimmin tästä, Helsingintie haarautui Bembölen kylän kohdalla Kuninkaantiestä ja kulki ylhäällä mäellä sijaitsevan Karvasmäen kylän läpi. 

Glims ja Gloms yhdistyvät Kirkkojärven kohdalla, Kasavuoren vieressä. Keväisin tulva-allas kasvaa, ja voi hamottaa missä kohden 1950-luvulla kuivatetun järven syvin kohta on ollut. Jos Kirkkojärven historia kiinnostaa, kannattaa tutustua kokonaisuuteeni Kirkkojärven ja asuinalueen historiasta. 

Muualla verkossa:
> Glimsjoen luontopolkuopas, Pro Espoonjoki ry.
 

 

 

Vuokramökki Nuuksiossa

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Talviasuttava, varaava takka, ilmalämpöpumppu, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Rajaa sisältöä

Esim. 06.2019