Eduskuntavaalien 2011 voittajat ja häviäjät

Tähän kokonaisuuteen olen kerännyt yhteen eduskuntavaalien tilastoja ja tarkastellut voittajia ja häviäjiä. Tosin tässä kohden pitäisi varmaan sanoa voittaja ja häviäjät.

Alkuun puolueiden kansanedustajien määrät.

Suomessa on siirrytty kolmen suuren puolueen mallista neljän suuren puolueen aikaan. Vasemmistoliitto johtaa pienten- ja keskisuurten puolueiden joukkoa.

Kansanedustajien määrän muutos välillä 2007-2011 (kpl)

Tässä kuviossa näkyy kansanedustajien määrän muutos. Perusuomalaiset erottuvat muista puolueista varsin selkeästi.

Perussuomalaisten kannattajat nauttivat seuraavasta kommentista: jätin perussuomalaiset pääsääntöisesti pois seuraavista kuviosta, koska taulukot olisivat menneet liian sekaviksi perussomalaisten kannatuksen kasvun ollessa jossain ruudun yläpuolella...

Kansanedustajien määrän muutos ilman perussuomalaisia välillä 2007-2011 (kpl)

Määrällisesti tuntuvimman tappion koki keskusta. Perässä seurasivat kookoomus ja vihreät.

Kansanedustajien määrän muutos suhteessa eduskuntaryhmän kokoon välillä 2007-2011 (%)

Kun tarkastellaan kansanedustajien määrän muutosta suhteessa eduskuntaryhmän kokoon, vihreät ja keskusta kärsivät suhteessa selvästi eniten.

Ohessa on sama kuvio ilman perussuomalaisia.

Puolueen saamien äänien määrän muutos (%) välillä 2007-2011 (%)

Tarkasteltaessa kannatuksen muutosta prosentteina ilmenee ensinnäkin, että kaikki muut puolueet paitsi perussuomalaiset hävisivät.

RKP pysyi noin ennallaan, ja melko pienin tappioin selvisivät myös vasemmistoliitto ja kokoomus. Vihreät ja KD menettivät jonkin verran enemmän osuuttaan, mutta etenkin keskustan kannatus romahti.

Puolueen saamien äänien määrä ja kansaedustajien määrän muutos muutos välillä 2007-2011 (%)

Kiinnostavin kuvio on alla: kuinka paljon väheni äänien määrä ja kansaedustajien määrä suhteessa eduskuntaryhmän kokoon.

Tämä kuvio kertoo oikeastaan kahdesta asiasta. Punainen palkki eli äänimäärän muutos kertoo äänestäjien tahdon, sininen palkki taas toteutuneen tilanteen. Mitä isompi ero edellisen kahden välillä on, sitä "suhteettomampi" lopputulos.

Tätä tulkitsemalla voi sanoa, että kokoomus, vasemmistoliito ja vihreät menettivät suhteessa eniten kansanedustajia suhteessa äänimäärän muutokseen.

Asian selittää suhteellinen vaalitapa. Vaalipiirien viimeiset paikat ratkaisevat paljon, ja osa äänistä jää tyystin laskematta.

Kannattaa tosin huomioida, että aiemmin tilanne on voinut kääntyä samalla tavalla toiseen suuntaan. Tämä vertailu näyttää vain suhteen viime vaaleihin, muttei ota kantaa miten viime vaalien tilanne syntyi.

Montako ääntä puolue sai per yksi valittu kansanedustaja (kpl)

Tämän setin viimeinen kuvio kertoo siitä kuinka monta ääntä puolue sai per yksi valittu kansanedustaja. Tämä on toinen keino tarkastella suhteellisen vaalitavan ongelmia.

Neljä suurinta puoluetta ovat aika lailla samoissa, niille riitti kansanedustajaan vajaat 14 000 ääntä.

Pienemmät puolueet kärsivät nykymallista. Eniten ääniä per kansanedustaja tarvitsivat kristillisdemokraatit ja vihreät.

Esimerkkilaskelma: jos vihreät olisivat saaneet kansanedustajia samalla suhdeluvulla kuin keskusta, olisi vihreillä kymmenen sijaan 16 kansanedustajaa.

Vaalitulosten analyysiä Hagerlund.netissä:
> Eduskuntavaalien 2011 voittajat ja häviäjät
> Vihreiden kannatus eduskuntavaaleissa koko maassa, Uudellamaalla ja Espoossa 1983-2011
> Vihreiden kannatus eurovaaleissa Espoossa ja Uudellamaalla 1996-2009
> Vihreiden kannatus kunnallisvaaleissa Espoossa 1984-2008

Vuokramökki Nuuksiossa

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Talviasuttava, varaava takka, ilmalämpöpumppu, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Rajaa sisältöä

Esim. 10.2019