Glomsjoen mutkat, koski ja kolme siltaa

Tervetuloa jännien ja "unohdettujen" espoolaisten paikkojen maailmaan. Hypätkää nyt henkisesti Lommilaan, Espoon ikean viereen. Ikean ja Gigantin välistä virtaa Glomsjoki, toinen Espoojoen muodostavista joista. Näin maaliskuussa joki virtaa vuolaasti, ja paikka on komea. Jos unohtaa vilkkaan tien ja rumat naapurirakennukset, pääsee paikkaa jossa kohtaavat luonto ja historia.

.

Gloms mutkittelee pitkin Lommilan peltoja.

Pulmapähkinä numero yksi: Ensimmäisessä kuvassa näkyvän sillan oikealla puolella on betoninen muuri. Tietämättä tarkemmin, veikkaan että tämä liittyy Glomsjoesta erkaantuvaan puroon joka lähtee tästä kohtaa pohjoiseen. Tässä kohden on voinut olla jonkinmoinen pato.

Espoontien alla on ihan kunnon koski. Suurimman osaa aikaa vuodesta kuohuntaa ei juurikaan ole, mutta keväällä vettä virtaa.

Siten tien toiselle puolelle. Sieltä löytyy aika vähällä käytöllä oleva silti Glomsjoen yli - tuolta löytyy MacDonalds ja alikulku mistä voi oikaista K-Raudalle, eikä oikein muuta, Vaan kyseessä ei olekaan ihan mikä tahansa silta.

"Uusin versio" sillasta on rakennettu vanhan sillan päälle. Kyseessä on holvisilta, jollaisia ei ole paljoa rakennettu 1900-luvun jälkimmäisellä puolella. Betonia on tosin mukana.

Sitten hieman zoomausta. Sillan kaiteet ovat olleet aikanaan varsin erilaisia. Amatöörihistorioitsija minussa sanoo, että silta on 1900-luvun alkupuolelta. Tämän sillan kohdalta kun on kulkenut tie Espoon kirkon ja Bembölen väliltä.

Kolmannen sillan kun ylittää, pääsee pohjoiseen kulkevalle kävelytielle.

 

 

Kiviholvisillat

Valokuvausreissuillani olen kiertänyt pääkaupunkiseudun, mutta myös muun Suomen vanhoihin siltoihin. Alla olevista linkeistä pääset erillisiin kokonaisuuksiin.

Espoon vanhat sillat | Helsingin vanhat sillat | Vantaan vanhat sillat |
hakusanan kiviholvisilta -tuloksiin

 

Kommentit

Kuten ounastelitkin, niin tuo betonirakennelma on vanhan padon raunio. Tuo puroksi epäilemäsi vähävetinen uoma on itseasiassa joen alkuperäinen uoma, joka on jäänyt kuivilleen.

Vuosien 1939 ja 1945 topografiakartoissa (ks. Vanhat painetut kartat -palvelu) näkyy tuossa kohdin lenkki jokiuomassa. Toisaalta joen muodostama lenkki on myös puhkaistu suoralla uomalla, joka ohittaa lenkin. Tietämättä sen tarkemmin tuon historiaa voi helposti spekuloida kahdella eri vaihtoehdolla. Ensimmäinen on, että joki on luontaisesti puhkaissut uuden suoran uomalinjauksen laajan meanderin (uoman luontainen silmukkamainen mutka) syötyä mutkansa riittävän lähelle toisiaan. Toinen vaihtoehto on, että ihminen on tietoisesti nopeuttanut tätä kehitystä kaivamalla uuden oikaisevan uomalinjan.

Joka tapauksessa tuohon kohdin on sittemmin rakennettu matala pato syystä tai toisesta. Erityistä käyttövoimaa tuolla vähäisellä putouskorkeudella ei kuitenkaan liene saatu. Liekö sitten ollut "virkistyspato", jolla on padotettu pieni syvempi patolampi vai mikä on ollut käyttötarkoitus.

Patoraunio oli aiemmin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa hieman leveämpi ja sen betonikansi oli pidempi. Joskus 2000-luvun alussa patoraunio romahti osittain. Vanha rapautunut betonikansi saatiin muistaakseni sittemmin raivattua joesta kaupungin konetyönä.

Espoontien alittava koskiränni on syntynyt osittain tien ja sillan uusimisen yhteydessä 2000-luvun alkupuoliskolla. Tuolloin tuotiin louhekiveä ja mursketta, joka sittemmin sortui osin uomaan. Vanhan sillan alla oli toki polveilevaa luontaista koskea tätä ennenkin. Paikalla on pidetty myös vuonna 2008 Virtavesien hoitoyhdistyksen kunnostustalkoot, jossa uomaan lisättiin karkeaa seulottua soraa vaelluskalojen kutualustaksi ja jonkin verran pienempää kiveä suojapaikoiksi. Paikka on nykyisin tärkeä kutupaikka uhanalaiselle meritaimenelle, vaikka ei ehkä päällisin puolin uskoisi.

 

 

En ole kuullut että näillä main olisi ollut myllyä, voimalaitosta tai mitään "ilmeistä" syytä padota jokea. Ja virtauskin on tässä kohden aika maltillista. 

Veikkaisin, että tuossa kohden on voinut olla ihan vain esteettisistä syistä pientä patoa, tai jopa pulahtamista varten. Molemmilla puolilla on ollut kartanoita tai oikeastaan pienet kylät, joten paikkana tämä on ollut melkoinen hotspotti.

Vuokramökki Nuuksiossa

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Talviasuttava, varaava takka, ilmalämpöpumppu, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Rajaa sisältöä

Esim. 09.2019