Julkinen liikenne

Julkista liikennettä puolustettaessa perustellaan sen tarpeellisuutta usein ympäristöön ja kansalaisten tasavertaisuuteen liittyvillä argumenteilla. Monia muitakin julkista liikennettä puoltavia näkökantoja löytyy. Itse puhun mielelläni myös siitä kuinka julkinen liikenne edistää terveyttä ja lisää turvallisuutta.

Tiedän mikä olisi ensimmäinen asia jota lähtisin eduskunnassa ajamaan. Sellainen sopivan helposti toteutettava muutos, joka säästäisi ihmishenkiä, lisäisi turvallisuutta ja helpottaisi ihmisten arkea. Antaisin suojatietä lähestyville jalankulkijoille etuajo-oikeuden.

Matkustin tänään Lahdesta Helsinkiin, Pendolinolla uutta oikorataa. Lahdesta Helsinkiin matka-aika oli 48 minuuttia, Pasilaan vielä vähän vähemmän. Ja vaikka oli pakkasta, juna ei hajonnut.

(Helsingin Sanomat 15.6.2004) Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on kriisissä. YTV ylittää budjettinsa, kunnat supistavat tukeaan julkiseen liikennöintiin, hinnat nousevat palvelutason laskiessa.

(Keski-Espoon Sanomat 2/2005) Bussi 18 ei jatkaisi Espoon keskuksesta KauklahteenHelmikuussa YTV:n suunnittelijat esittelivät Kuninkaantien lukiossa luonnoksia pääkaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelmista vuosille 2005-09.

Kevään aikana valmistuvat joukkoliikennesuunnitelmat tuleviksi neljäksi vuodeksi. Uudistukset ovat suunnitteilla toteutettavaksi vaiheittain, ensimmäiset jo ensi syksynä, osa aikaisintaan vuonna 2009.

Kirkkojärventien ja Rantaradan alitse rakennettu Espoonportti on 350 metriä pitkä ja sen liikennemääräksi arvioidaan noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Urakka kesti kaksi ja puoli vuotta. Espoonportti siihen liittyvine katu- ja siltajärjestelyineen on Espoon kaikkien aikojen suurin katu-urakka. Urakan kokonaiskustannukset olivat runsaat 11 miljoonaa euroa.