Espoon keskus on Espoon tulevaisuus

(Keski-Espoon Sanomat 1/2014, 2.3.2014, päättäjän palsta)

Lapsena 1980-luvulla asuin Kirkkojärvellä, hieman isompana lapsena Kaupunginkalliossa ja täysi-ikäisyyden koitettua Suvelassa ja Tuomarilassa. Silloinkin kun olen asunut kauempana, olen käynyt  paikan päällä varmaan joka viikko kokouksissa tai kyläilemässä. Espoon keskus on minulle lapsuudenystävä, jonka kanssa olen varttunut aikuiseksi.

Aikuiseksi nimittäin on varttunut myös Espoon keskus. Vielä runsaat kymmenen vuotta sitten alue oli niin julkisten kuin kaupallisten palveluiden suhteen umpisurkeassa tilassa. 

Muistan kuinka 1980-luvun lopulla tutustuin Suvelan kirjastossa “muutaman vuoden kuluttua” rakennettavan, Suviniittyyn suunnitellun pääkirjaston suunnitelmiin. Meni vuosikymmen ja toinenkin ennen kuin Entressen kirjasto aukesi. Ehdin itsekin työskennellä uuden kirjaston puolesta vuosikymmenen verran niin kaupunginosayhdistyksissä kuin politiikassa toimiessa.

Ylä-asteikäisenä mietin ehditäänkö alueelle rakentaa lukio ennenkuin itse menen lukioon. Ei ehditty, kävin lukioni Kauklahdessa. Sen sijaan Kuninkaantien lukio ehti valmistua ennen kuin kaksikymmentä vuotta nuoremmat pikkusisareni tulivat lukioikään - tosin toinen siskoistani seurasi silti jalanjälkiäni ja käy lukiotaan Kauklahdessa. 

Viimeisen vuosikymmenen aikana alueelle on rakennettu lukuisia hienoja päiväkoteja ja kouluja, ja muutoinkin julkisten palveluiden tarjonta on muuttunut surkeasta ihan hyväksi.

Kaupallisten palveluiden parantamisessa ei ole edetty samaa tahtia. 90-luvun aikana alueen pienet kivijalkaliikkeet hävisivät - lapsuuteni Suvelassa taisi olla parhaimmillaan kaksikin leluja myynyttä liikettä. Espoontorin remontti ja Entressen rakentaminen ovat parantaneet tilannetta, mutta vain vähän.

Espoon keskuksen kannalta olennaista on, saadaanko kaupunkiradan myötä asemanseudusta sekä toimiva joukkoliikennekeskus, että kaupallinen keskus. Entressen ja Espoontorin yhteenkasvu on kovasti tarpeen, ja joukkoliikenneterminaali tarvitsee tehdä kunnolla.

Myös Lommila huolestuttaa. Vaikka alue sopii hyvin tilaa vievälle kaupalle, jos Lommila lähtee rakenteille nopeasti, on hankala uskoa, että alueella rakennettaisiin kahta ostoskeskusta, tai että Sellon kokoisella kokonaisuudella ei olisi mitään vaikutusta Espoon aseman seutuun.

Lapsuudenystäväni Espoon keskus on myös Espoon tulevaisuus. Espoo kasvaa muutamassa vuosikymmenessä 70 000 asukkaalla. Vaikka myös Etelä-Espoo tiivistyy metron myötä, kasvun painopiste on rantaradan varrella, ja eniten kasvavat Espoon keskus ja Kauklahti. 

Tämä johtaakin kysymykseen: Mitä seuraavaksi? Useiden vuosikymmenien työn seurauksena julkiset palvelut ovat jo ihan hyvällä tasolla. Seuraava projekti taitaa olla siitä huolehtiminen, että jo toimivasta pidetään huolta, aluetta kehitetään tasaisesti eikä vain silloin tällöin, ja ainutlaatuinen yhdistelmä luontoa, historiaa ja kaupunkia pysyy ainutlaatuisena yhdistelmänä luontoa, historiaa ja kaupunkia. 

Tony Hagerlund
Kirjoittaja on Espoon kaupunginhallituksen varajäsen (vihr). Hän on kirjoittanut Keski-Espoon Sanomiin vuodesta 1999, ja on koostanut verkkoon muun muassa kokonaisuuden Espoon keskuksen historiasta (www.hagerlund.net/espoon_keskus). 

Mielipiteitä

Vuokramökki Nuuksiossa

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Talviasuttava, varaava takka, ilmalämpöpumppu, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Rajaa sisältöä

Esim. 02.2019