header

Sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa perusteellista remonttia

(Länsiväylä (vieraskynä) 21.3.2007)

Sosiaaliturvajärjestelmässämme lähdetään siitä olettamuksesta, että ihmiset elävät työtuloillaan. Jos työtä ei ole, toimeentulo turvataan "ensisijaisella sosiaalietuudella" kuten työttömyysturvalla, eläkkeellä, hoitorahalla tai jollain muulla etuudella.

Viimeisen viidentoista vuoden aikana useimpien etuisuuksien ostovoima on laskenut merkittävästi. Sillä millä pärjäsi ennen jotenkuten, ei pärjää enää. Tämän seurauksena yhä useampi tarvitsee säännöllisesti toimeentulotukea.

Toimeentulotuki on toissijainen etuus, jonka tehtävä on paikata ensisijaisia etuuksia. Toimeentulotuki luotiin alun perin väliaikaiseksi avuksi siksi kunnes ihminen työllistyy tai vähintään saa jotain ensisijaista etua. Toimeentulotuen ei ajateltu olevan pysyvä tulonlähde.

Toimeentulotuesta on kuitenkin muodostunut pysyvä tulonlähde liian monelle. Vuonna 2005 toimeentulotukea sai miltei 240 000 kotitaloutta ja lähes 380 000 henkilöä, 7,2 prosenttia suomalaisista.

Tämä on johtanut kohtuuttomiin kannustinloukkuihin. Toimeentulotuen luonteeseen kun kuuluu, että toimeentulotuki vähenee samaa tahtia kuin tulot kasvavat. Jos saa euron enemmän palkkaa, saa euron vähemmän toimeentulotukea. Samoin jos jotain ensisijaista etuutta nostetaan, se pienentää toissijaista toimeentulotukea.

Tulojen kasvaessa toimeentulotuki vähennetään sellaisenaan, veroprosentti kasvaa, asumistuki pienenee ja lapsen päiväkotipaikkakin voi alkaa maksaa. Lopputuloksena perheen tulojen pitää nousta pahimmillaan toista tuhatta euroa ennen kuin käteen jää selvästi aiempaa enemmän rahaa.

Palkasta voi jäädä käteen niin vähän, että työmatkoja ja muita lisäkuluja ei ole varaa maksaa. Siinä meillä on kannustava systeemi!

* * *

Sosiaaliturvajärjestelmämme on kuin vanha laiva. Se on rakennettu kestämään muutama vuosikymmen sitten sen hetkiset tyrskyt. Maailma on muuttunut, mutta sosiaaliturvajärjestelmä ei. Päivä päivältä tehottomammaksi muuttuvaa järjestelmää paikataan ongelma kerrallaan, vailla näkemystä kokonaisuudesta. Paikkaamisen sijaan kaivataan kuitenkin totaalista remonttia.

Vihreiden keino lähteä uudistamaan sosiaaliturvajärjestelmää on perustulomalli. Jokainen aikuinen Suomen kansalainen saisi tililleen 440 euroa kuussa. Alle 440 euron tuet lopetettaisiin. Alla 5000 euron tuloista maksettaisiin veroa 39 % ja sen ylittävistä tuloista 49 %. Verotuksen progressiivisuus säilyisi, sillä enemmän ansaitsevat maksaisivat perustulonsa moninkertaisena takaisin.

Tuhannen euron tulot olisivat käytännössä verottomia, koska perustuloa saisi enemmän kuin veroja maksaisi. Perustulon tärkein etu oli että tienatusta eurosta jäisi aina käteen 61 senttiä, työnteko kannattaisi siis aina.

Perustuloa kritisoidaan monella tapaa. Kovaäänisempiä ovat ne jotka eivät ole perehtyneet asiaan - perustulo vain tuntuu väärältä. Kummallisin väite on, että annettaisiin vastikkeetonta rahaa. Jokainen tarpeeksi pienituloinen on jo tällä hetkellä oikeutettu toimeentulotukeen tilanteessa kuin tilanteessa. Samoin työttömiä suorastaan estetään opiskelemasta ja kehittämästä itseään – tuet katkaistaan esimerkiksi liian aktiivisesta vapaaehtoistyöstä tai iltaopiskelusta. Nykymalli tukee tekemättömyyttä, pahimmillaan jopa vaatii sitä.

* * *

Sosiaaliturvajärjestelmän täytyy perustua tilanteeseen, jossa yhteiskunnan ja yksilön edut ovat yhteneväiset. Yksilön etu ei saa edellyttää yhteisen edun unohtamista eikä yhteinen etu edellyttää yksilön etujen sivuuttamista.

Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän suurin haaste on saada yksilön ja yhteisön edut tukemaan toisiaan. Tulee pyrkiä tilanteeseen, jossa yksilö hyötyy myös itse ollessaan aktiivinen ja hyödyttäessään yhteiskuntaa. Yhteiskunnan tulee kaikissa tilanteissa tukea, eikä koskaan rankaista aktiivisuutta.

Perustulo on Vihreiden ratkaisu rakentaa uudelleen nyt liian monimutkainen sosiaaliturvajärjestelmä. Perustulomallin suurin etu olisi, että malli toimisi paremmin kuin nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme ja maksaisi vain saman verran. Työnteko kannattaisi aina ja tukijärjestelmään liittyvää byrokratiaa saataisiin vähennettyä.

Tony Hagerlund
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen (vihr.)

Rajaa sisältöä

Esim. 6.2022