Viekö sosiaalinen luotto vähävaraisen velkakierteeseen?

(Helsingin Sanomat 21.10.1998)

Kuluneen vuoden aikana on esitelty uusi sosiaalisen luoton malli. Ajatuksena on tarjota pienikorkoista ja yhteiskunnan takaamaa lainaan niille, jotka sellaista "sosiaalisiin tarkoituksiin" tarvitsevat. Järjestelmä luotaisiin nykyisen tukijärjestelmän lisäksi, jotta välttämättömyydet olisi mahdollista hankkia ilman korkeakorkoisiin lainoihin turvautumista. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on lähdössä kokeilemaan tätä systeemiä.

Ajatus on hyvä, mutta sen toteuttamisessa kannattaa olla varovainen. Kukaan ei ole esittänyt, että lainaa täytyisi ottaa välttämättömiin menoihin (kuten ruokaan ja asumiseen), mutta näin saattaisi hyvinkin tapahtua.

Opiskelijat ovat nyt tässä maassa ainoa ihmisryhmä, joiden on pakko ottaa lainaa taatakseen perustoimeentulonsa. Tuskin missään virallisissa papereissa lukee, että opiskelijan on lainattava rahaa elättääkseen itsensä lisäksi myös perheensä. Ainutlaatuisen lainaa opiskellaksesi -systeemin lisäksi opiskelijoita velvoitetaan lainaamaan rahaa myös perustarpeisiinsa.

Nyt on kiertotien kautta mahdollista, että myös toimeentulotukea tarvitsevilta edellytettäisiin lainanottoa. Raja hyväksyttävän ja ei-hyväksytyn menon välillä on taatusti hankala määritellä tälläkin hetkellä. Jos sosiaalisen lainan käyttöönoton jälkeen tulkinnanvaraisissa tapauksissa edellytetään lainan ottamista, heikko-osaisten asema vain heikkenee.

Olisi syytä määrittää tarkasti, mihin ihmisten voidaan olettaa ottavan lainaa ja mitkä kulut kuuluvat toimeentulotuen piiriin. Jos raja jää epämääräiseksi, sosiaalitoimistot voivat tarveharkintaisissa tapauksissa ja budjettiongelmien kanssa painiessaan edellyttää rahan lainaamista tai luoda kimpparatkaisuja, kuten opiskelijoiden tapauksessa eli "lainaa perusosa niin saat tukea".

Missään ei ole sanottu, että rahan lainaaminen korvaisi muita sosiaalisia tukia. Toisaalta rahan säästö on syy, miksi systeemiä ajetaan käytäntöön. Eikö säästö merkitse kulujen pienenemistä? Jos perhe sai aiemmin 3000 markkaa kuussa ja nyt vain 2000 ja loput pitää lainata, niin tuet heikkenevät. Tuo 1000 markkaa kun on laina, joka täytyy maksaa joskus takaisin korkojen kera. Jos yhteiskunnan rahaa säästyy, on sen oltava jostain muualta pois. Väistämättä se merkitsee sitä, että joidenkin kansanosien toimeentulo heikkenee.

Aina voidaan miettiä, mitä kaikkea yhteiskunnan tulisi tukea ja mitä ei. On kuitenkin yhteiskunnallisesti ja demokratian kannalta hyvin rumaa ajaa muutos tukijärjestelmään tietynlaisia tapauksia varten ja sitten laajentaa sen käyttöä alueille, joista ei ole lainkaan puhuttu. Suomalaisen sosiaaliturvan ja sosiaalifilosofian muutos edellyttää yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksiä, ei vain toiminnan vaivihkaista muutosta.

Sosiaalinen laina on ajatuksena hyvä, mutta on syytä olla varovainen, ettei heikko-osaisille kaiveta vain uutta kuoppaa, johon pudota. Opiskelijoiden kohdalla opiskelun tarkoitus on saavuttaa parempi asema tulevaisuudessa ja opiskelu on myös ihmisen oma valinta.

Työtön tai muuten vain tukia tarvitseva harvoin valitsee asemansa saatikka haluaisi siinä asemassa olla. Olisi autettava yksilöitä, jotka ovat tippumassa ulos työmaailmasta ja hyvinvoinnista. Missään nimessä heitä ei pidä työntää velkakierteeseen.

Tony Hagerlund
(Helsingin Sanomat 21.10.1998)

Vuokramökki Nuuksiossa

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Talviasuttava, varaava takka, ilmalämpöpumppu, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Rajaa sisältöä

Esim. 11.2019