Minkä kunnan palvelutaso pääkaupunkiseudulle tulisi valita?

Yksi pääkaupunkiseudun kuntaliitoskeskustelussa sivuun jäänyt asia on palvelutaso. Oikeastaan tähän tulisi kiinnittää eniten huomiota. Asukkaita kiinnostavat päiväkodit, kirjastot, koulut ja julkinen liikenne, eivät hallintomallit.

Nykytilanne on kärjistäen seuraava: Helsingin palvelutaso on jonkin verran parempi kuin Espoossa ja Vantaalla. Toki palvelutarpeessa on eroja, muttei niin paljoa että se selittäisi asiaa kokonaisuudessaan. Tämä ilmenee hyvin seuraavasta kuviosta.

Montako asukasta kaupungilla on per työntekijä (kpl)?

Helsingissä asukkaita on per työntekijä 15, Vantaalla 17,7 ja Espoossa 18,2. Espoo ja Vantaa siis toteuttavat palvelunsa pienemmällä henkilökuntamäärällä, Helsingillä on suhteessa noin kuudennes enemmän työntekijöitä kuin naapureillaan.

Espoossa ja Vantaalla on viimeisen viiden vuoden aikana muutettu palveluverkkoa, ja jopa supistettu palvelutasoa. Esimerkiksi Vantaa on onnistuneesti vähentänyt lukioitaan ja kasvattanut niiden kokoa, ilman että ”asiakasviihtyvyys” on kärsinyt.

Helsingissä vastaavansuuntainen uudistus ajautui karille. Ikäviä päätöksiä ei ole Helsingissä - vielä - tehty. Muutamissa helsinkiläisten poliitikkojen kommenteissa on korostunut kuntaliitoksen perusteluna että Helsingissä eivät rahat riitä, ja kuntaliitos olisi syytä tehdä jotta rahat riittäisivät. Kyse ei ole kuitenkaan vain tuloista, vaan myös menoista. Tuloilla ei ole väliä jos menot ovat tuloja isommat.

Jos pääkaupunkiseudulla toteutettaisiin perinteinen kuntaliitos, pitäisi pyrkiä siihen että kaikkialla kaupungissa olisi noin vastaava palvelutaso - huomioiden tietysti että tarpeet vaihtelevat. Tämä edellyttäisi sitä, että ensin valittaisiin mikä se palvelutaso on. Tätä keskustelua ei jostain syystä käydä, ehkä siksi että vaihtoehdot ovat ikäviä.

Osa pelkää - mielestäni perustellusti - että yhdistyneessä Suur-Helsingissä palvelutasoa ei kyettäisi harmonisoimaan. Pelkona on, että edessä olevat säästöt jyvitettäisiin koko alueelle, vaikka niitä tulisi tehdä etenkin nykyisen Helsingin alueella. Toisin sanoen kukin alue säilyttäisi oman palvelutasonsa, ja syntyisi uusi isompi kaupunki, joka verottaisi asukkaitaan samalla tavalla, mutta palvelisi asukkaitaan vaihtelevalla tavalla.

Käytännössä palvelutason suhteen vaihtoehdot ovat että…

(1) Nostetaan Espoon ja Vantaan palvelutaso Helsingin tasolle. Vain matematiikkaa nojaten tämä tarkoittaisi sitä, että palkattaisiin noin 5000 uutta työntekijää. Kuntaliitosta olisi hankala perustella taloudellisilla perusteilla, kun kulut kasvaisivat tuntuvasti. Palvelutaso tosin paranisi nykyisten Espoon ja Vantaan alueilla.

(2) Tiputetaan palvelutasoa Espoon tasolle, jolloin etenkin nykyisen Helsingin alueen palvelutasoa tarvitsisi ”tiputtaa” naapureidensa tasolle. Kärjistäen: työntekijämäärä tulisi vähentää Helsingin nykyisestä organisaatiosta lähes 7000 työntekijää. Olisiko reilumpaa että Helsingissä tehtäisiin tämä uudistus ennen kuntaliitosta?

(3) Todellisuus on tietenkin jossain välimaastossa, uuden Helsingin palvelutaso voisi olla myös jotain ihan uutta. Mutta perusongelmaa tällä ei voi kiertää - asukkaiden pitää olla samassa asemassa. Jos ei määritellä mikä valittu palvelutaso on, on ihan turha esittää taloudellisia argumentteja liitoksen puolesta tai sitä vastaan.

Pääkaupunkiseudun kuntaliitoksista ei oikeastaan edes kannattaisi keskustella, vaan kannattaisi keskustella palvelutasosta: onko eri puolilla kaupunki sama vai eri palvelutaso, ja mikä palvelutaso kaupungissa olisi? Siitähän tässä on kyse.

Bloggaan sarjan kirjoituksia jossa käyn läpi pääkaupunkiseudun kuntarakennetilannetta ja eri vaihtoehtojen hyviä puolia. Itse kuulun seutuhallinnon kannattajiin, omasta mielestäni hyvistä perusteilla.

Perusteluni, samoin kuin vaihtoehtojen vertailut, löytyvät yhteenkoostettuna sivuiltani täältä.


Kommentit

Riennän innokkaana täydentämään omaa blogiani... Yksi asia olisi pitänyt nostaa esille mutta unohtui. Pääkaupunkiseudun kunnat ostavat palveluita myös yrityksiltä (esim. päivähoitoa), jolloin oma työntekijämäärä voi olla vastaavasti pienempi. Tämä selittää osan - mutta vain osan - kaupunkien välisistä työntekijämäärän eroista. Ei voi sanoa kuinka ison osan erosta tämä selittää, sillä palveluiden ostoon kuuluu myös paljon muuta kuin esimerkiksi päivähoidon palvelujen ostamista.

Vuokramökki Nuuksiossa

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Talviasuttava, varaava takka, ilmalämpöpumppu, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Rajaa sisältöä

Esim. 09.2019