Hagerlund.net - header

Mitä tavottelen aluevaaleissa 2022: toimivat palvelut lähellä sekä sujuva yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa

Olen ehdolla aluevaaleissa tammikuussa 2022. Ehdokasnumeroni on 369. Tässä sivulla löytyvät vaalitavoitteeni lyhyesti avattuna.

Olen koulutukseltani lähihoitaja ja valtiotieteiden maisteri. Tämän koulutustaustani sekä laajan työkokemukseni (mm. kehitysvammaisten ohjaaja, kunta-alalla kehittämispäällikkö)  ja luottamustehtävieni ansiosta (mm. HUS:n hallituksen varajäsen, Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä perusturvajaoston jäsen, sekä sote-alan järjestökokemus) minulla on erinomaiset lähtökohdat olla linjaamassa uuden hyvinvointialueen toimintaan sekä käytännön tasolta että laajojen kokonaisuuksien kannalta.

Täällä voit tutustua nykyisiin ja aiempiin luottamustehtäviini ja tästä pääset tutustumaan minuun tarkemmin. Muun muassa Helsingin Sanomat on julkaissut useita sosiaali- ja terveysaiheisia mielipidekirjoituksiani.

Voit myös tutustua vastauksiini vaalikoneissa:

Olen yhteiskunnan (VTM) ja sote-alan (lähihoitaja) ammattilainen, ja minulla on laaja kokemus sote-sektorista niin kunnallisessa päätöksenteossa kuin järjestöissä. Lisää taustoistani löytyy kohdassa luottamustehtäväni.

(1) Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut

Tämä voi tuntua yksinkertaiselta ja ilmeiseltä tavoitteelta, muttei sitä ole. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarpeet kasvavat vauhdikkaammin kuin eurot. On epäselvää, pyrkiikö valtio hillitsemään sote-menojen kasvua kääntämällä rahahanoja kiinni - ja toivoo, että joku muu tekee ikäviä päätöksiä.

Sote-palvelut tulee pitää vähintään nykyisellä tasolla. Ideaalitilanteessa niitä päästään myös parantamaan. Ainakaan huonompaan tilanteeseen ei tule päätyä kuin mistä lähdetään.

(2) Palvelut lähellä kotia

Tässä kohden olennaista on, mistä palveluista on kyse. Jos kyse on vaativista polvileikkauksista, voi niitä tehdä vain yhdessä paikassa Uudellamaalla. Mutta terveyskeskusten ja neuvoloiden kaltaiset usein käytettävät palvelut tulee olla tarjolla kohtuullisen matkan päässä kotoa.

Uudellamaalla jos missä tämä on mahdollista. Asukasluku kasvaa ja asutus on melko tiivistä. Mutta tilanne on hyvin erilainen Espoon Matinkylästä kuin Hangoniemen kärjestä käsin katsottuna.

(3) Hyvä yhteistyö kuntien ja uusien hyvinvointialueiden välille

Yksi merkittävimmistä sote-uudistuksen riskeistä on yhteys kuntien palveluihin - tai pikemminkin se, jos yhteyden ylläpidossa epäonnistutaan. Kunnat vastaavat jatkossakin myös sote-suunnan kannalta merkittävistä palveluista, kuten kouluista, nuorisotyöstä ja liikunnasta.

Myös kouluterveydenhuollon ja opetuksen yhteys on elintärkeä. Olen parhaillaan Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsen, ja tämä on suunta johon aion erityisesti paneutua.

Kuntien ja hyvinvointialueen välille ei saa syntyä epämääräistä raja-aluetta johon asukas voi eksyä tai tieto hävitä. 

(4) Tukea järjestöille

Järjestöt tarjoavat täydentäviä palveluita julkisten palveluiden rinnalle, usein Stean ja kuntien rahoittamana. Tämä kautta apua saavat monet, jotka eivät apu muutoin saisi.

Toimin aikoinaan neljä vuotta Finnfami Uusimaan puheenjohtajana. Järjestö on entiseltä nimeltään Omaiset mielenterveystyön tukena, Uusimaa. Yhdistys on hyvä esimerkki siitä ainutlaatuisesta lisästä, minkä järjestöt voivat tuoda mukanaan. 

Julkisella puolella hoidetaan vaivoja ja potilaita, tuen järjestäminen omaisille ei ole julkisen sektorin työlistalla - eikä kukaan muu sitä tekisi.

Hyvinvointialueiden on tärkeää sekä tehdä hyvää yhteistyötä järjestöjen kanssa, että tukea niitä myös taloudellisesti etenkin tilanteissa, joissa järjestöt tarjoavat asukkaille palveluita, joita kukaan muu ei tarjoa.


Kirjoituksiani aluevaaleihin liittyen


Tunnen läntisen Uudenmaan hyvin. Näiltä sivuilta löytyy kaikkineen vajaat tuhat kuvasarjaa sekä runsaasti kirjoituksia, joista suuri osa tältä alueelta.

Voit tutustua kuvasarjoihin ja kirjoituksiin kunnittain: Espoo, Hanko, InkooKarkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti.