Perustulolla turvataan hyvinvointi

(Lehtivihreä 2/2006, 21.10.2006)

Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän suurin ongelma on se, että ihmiset luokitellaan joko työssäkäyviksi tai työttömiksi. Oletus on, että työssäkäyvä on vakituisessa täysiaikaisessa työsuhteessa ja tulee toimeen palkallaan. Työelämän ulkopuolella olevan taas oletetaan kaipaavan vahvasti tukea.

Suuri osa suomalaisista sijoittuu kuitenkin näiden kahden ääripään väliin. Opiskelun, kotivanhemmuuden, pätkätöiden, osa-aikaeläkkeen ja vastaavien myötä yhä harvempi suomalainen voidaan sujuvasti luokitella joko työssäkäyväksi tai työttömäksi.

Tulonsiirtojärjestelmämme ei ota huomioon näitä väliinputoajia. Työttömälle työhön pääsy voi käydä kalliiksi, sillä tällöin tulot pahimmassa tapauksessa pienenevät. Systeemi kannustaa olemaan heikko ja pahimmillaan jopa opettaa siihen.

Perustulo tarjoaisi ihmisille mahdollisuuden rakentaa elämäänsä pitkäjänteisesti. Yksinkertaisimmillaan perustulo merkitsisi 400 euroa tilille kuussa, mahdollisuutta tienata 1000 euroa kuussa ilman veroja ja 40 prosentin veroa kaikista yli tuhat euroa ylittävistä tuloista.

Tämä vaikuttaisi yllättävän vähän siihen paljonko suomalaiset maksavat veroja. Keskituloisten verot pysyisivät ennallaan. Hyötyjiä olisivat etenkin kaikista pienituloisimmat.

Perustulo antaisi monelle pohjan, jonka varaan rakentaa elämäänsä. Sosiaalitukijärjestelmä selkeytyisi ja tuloloukot vähenisivät. Merkittävin hyöty olisi siinä, että työnteko kannattaisi aina.

> lue Lehtivihreitä Espoon vihreiden sivuilta

Rajaa sisältöä

Esim. 4.2024