sosiaalipalvelut

Suositaanko sosiaaliturvaan liittyvissä tukipäätöksissä kirjallisesti lahjakkaita hakijoita?

(Helsingin Sanomat 1.5.2017)
Yhä useammin sosiaaliturvaan ja yhteiskunnan tukiin liittyvä asiointi hoidetaan sähköisesti tai paperitse. Tämä on konkretisoitunut esimerkiksi alkuvuonna toimeentulotukea haettaessa.
 
Oma kokemukseni pitkäaikaissairaan lapsen isänä on, että tarpeen lisäksi tuen saannissa on mekittävässä roolissa kyky kuvata omaa tilannetta kirjallisesti - mielellään vielä käyttäen termiä ja määreitä, jotka tuntuvat virkailijoista tutuilta. Tiedän monia kanssani samanlaisessa tilanteessa olevia perheitä, jotka saavat hyvin vaihtelevasti yhteiskunnan tukia.
 

Miksi sosiaalietuuksien väärinkäytöksistä meuhkataan - isompi ongelma on alikäyttö

Taloussanomat oli tänään tärkeän asian äärellä: kuinka paljon sosiaalitukea jää käyttämättä. Toisin sanoen on ihmisiä joilla olisi oikeus esimerkiksi toimeentulotukeen, mutta he eivät halua, osaa tai pysty tukea hakemaan.

Sosiaaliturvan väärinkäytöksistä puhutaan usein. Sen sijaan kolikon toisesta puolesta, “alikäytöstä”, ei juurikaan puhuta. Tämä on siinä mielessä kummallista, että jokaista etuisuuksia huijaavaa kohden on melkoinen määrä niitä, jotka eivät tukia saa vaikka olisivat tukiin oikeutettuja.

Sote-uudistus: ovatko palvelut ja demokratia vaihtoehtoja?

Sote-uudistus on ollut vireillä nelisen vuotta, ja on ollut nyt keväällä väliaikaisella aikalisällä. Seuraava hallitus pääsee jatkamaan uudistusta, toivottavasti ei enää sitä seuraava. Tarinaan on kuulunut monenlaisia vaiheita: armeijatyyliin on kiirehditty odottamaan, on oltu avoimia ja on salailtu, on kuunneltu asiantuntijoita ja on oltu kuuntelematta. Omasta vinkkelistäni katsottuna yksi häkellyttävimmistä käänteistä oli, kun viime vuoden lopulla syntyi keskustelua siitä, onko perustuslailla niin väliä kun halutaan turvata palvelut.

Ison Omenan palvelutorille lastenhoitopiste

(Länsiväylä 28.3.2015)

Runsaan vuoden kuluttua kesällä avataan Ison Omenan laajennukseen niin sanottu palvelutori, joka kokoaa yhteen muun muassa kirjaston, terveyskeskuksen, neuvolan sekä  mielenterveys- ja päihdepalvelut. Palvelutorin suunnitelmia esiteltiin Länsiväylässä 18.3.

Sote-uudistus on parannus tai heikennys

Sote-uudistusta on nyt puuhattu muutama vuosi, ja jonkinmoinen välipiste oli tänään. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu annetaan viidelle alueelle, ja palveluiden toteuttajia saa olla enimmillään 19. Palvelut tuottavat luultavasti nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalle rakennettavat kuntayhtymät.

Koko tämän muutaman vuoden ajan olen seurannut uudistusta tarkkaan, miettinyt sen hyviä ja huonoja puolia ja potentiaalisia kompastuskohtia. En ole osannut sanoa mitä mieltä olen ehdotuksista. Nyt osaan kiteyttää näkemykseni: sote-uudistus on joko parannus tai heikennys, riippuu siitä miten ja millaisena se toteutetaan.

Matinkylän palvelutorille myös lastenhoitopiste

(Helsingin Sanomat 16.5.2013)
Matinkylään, Ison Omenan kauppakeskuksen laajennuksen yhteyteen on suunnitteilla palvelutoriksi kutsuttu kokonaisuus kaupungin palvelujen keskittymä. Uusiin tiloihin ovat muuttamassa ainakin aluekirjasto, terveysasema, hammashoitola, neuvola, nuorisopoliklinikka ja yhteispalvelupiste. Mukaan saattaa tulla myös muita julkisia organisaatioita, kuten poliisi, työvoimatoimisto ja Kela.

Vaalikoneiden “kummalliset” helmet

Olen viime päivinä täyttänyt ahkerasti vaalikoneita. Kaikki valtakunnalliset isot vaalikoneet - Yle, MTV3, Helsingin sanomat ja Lehtiyhtymä - ovat jo täytettävissä.

Seniorikeskuksiin tilaa omaishoidettaville

(Espoon seurakuntasanomat 20.9.2012)

Omaishoitajat tekevät raskasta työtä pienellä korvauksella. Laki takaa omaishoitajalle kuukaudessa kolme vapaapäivää. Valitettavasti vain osa omaishoitajista kykenee nämä vapaat pitämään. Keskeisin syy tähän lienee vähäinen määrä väliaikaishoitopaikkoja.

”On rauhaa, muita lähellä ja lyhyet matkat”

(Keski-Espoon Sanomat 3/2012)

Irja Kainulainen muutti alkukesästä Kauklahteen, Espoon ensimmäinen Elä ja asu -seniorikeskukseen. Laitoispaikkojen sijaan Espooseen rakennetaan seniorikeskuksia joissa ikäihmiset asuvat omissa asunnoissaan.

Onko nälkäkuolema vaihtoehto?

Aloitin vaalikoneiden täytön Länsiväylän vaalikoneesta. Vaalikoneessa oli muistaakseni 25 kysymystä. Yhdestä kysymyksestä minulle tuli suorastaan surullinen olo. Kysymys kuuluu seuraavasti: “Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta.”

Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jolla tuetaan vasta kun mistään muualta ei mitään saa. Toisin sanoen toimeentulotuen ulkopuolelle tippuminen merkitsee asunnottomuutta ja nälkäkuolemaa, ellei sitten lähde rikollisille teille.

Elä ja asu -seniorikeskusten läheisyyteen pitäisi rakentaa ikäihmisten asuntoja

(Länsiväylä 12.9.2012)

Espoo siirtyy vanhuspalveluissa niin sanottuun Elä ja asu -malliin. Ikäihmisille perustetaan uudenlaisia seniorikeskuksia, joissa palvelut järjestetään tarpeen mukaan eikä palvelujen perässä tarvitse enää muuttaa.

Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus, Espoo

Kauklahden Elä ja asu -seniorikeskus on koti tällä hetkellä 74 asukkaalle. Neljä paikkaa on varattu omaishoidossa olevien ikäihmisten tilapäishoitoon. Edellisestä olen erityisen ylpeä, sillä kyseessä on oma ehdotukseni jonka tein aikoinaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa (myös Länsiväylä 24.10.2009).

Espooseen palkattava senioriasiamies

(Länsiväylä 8.8.2012)

Espoo on suurten mullistusten edessä: yli 65-vuotiaiden espoolaisten määrä lähes kolminkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana. 2030-luvun alkupuolella 110 000 espoolaista on eläkeiässä. On selvää, että Espoon palvelujärjestelmä joutuu kovemmalle koetukselle kuin koskaan aiemmin.

Perhetyötä lastensuojelun sijaan

Eilisessä A-Studiossa (26.3.2012) käsiteltiin huostaanottoja. Kynnys puuttua lasten huonoihin olosuhteisiin on ajoittain liian korkea. Lapset tarvitsevat vakautta, mieluiten omien vanhempien huoltamana, mutta jos se ei toimi, niin sitten muuten.

Pahuksen segregaatio!

Espoon valtuusto järjesti 18.1.2012 seminaarin jossa käsiteltiin kuntauudistusta. Tilaisuuden alustajana oli sosiaalista eriytymistä pitkään tutkinut professori Mari Vaattovaara. Hän esitti useita varsin ikäviä tutkimustuloksia pääkaupunkiseudun sosiaalisesta eriytymisestä, jota segregaatioksikin kutsutaan.

Espoo voi tukea pienituloisten lasten harrastuksia monin tavoin

(Länsiväylä 31.12.2011)

Länsiväylä uutisoi (10.12.2011) kuinka köyhyys rajaa lasten harrastuksia. Etenkin yhteiskunnan tukea tarvitsevilla pienituloisilla perheillä on ongelmia kustantaa lastensa harrastuksia. Joka kymmenes espoolaislapsi elää köyhyysrajan alapuolella.

Kotitalousvähennys pienenee - ja hyvä niin

Kotitalousvähennyksen yläraja tiputetaan 3000 eurosta 2000 euroon. Lisäksi korvattava osuus työkuluista laskee 60 prosentista 45 prosenttiin. Jatkossa esimerkiksi kotiaan remontoiva ei saa enää niin paljoa verovähennyksiä kuin ennen.

Poliitikkoja kritisoidaan siitä, että halutaan vain tuhlata lisää, eikä sanota mistä voisi säästää. Nyt sanon. Kotitalousvähennuksestä kannattaa leikata. Hyvä hyvä!

Pieni päiväkoti vai pienet päiväkotiryhmät?

Aamun Helsingin Sanomissa (19.6.2011) kerrotaan Oslolaisesta päiväkodista. Kaupunki on rakentanut vanhaan tehtaaseen 200 lapsen päiväkodin, ja samaan yhteyteen on valmistumassa laajennus 300 lapselle.

Espooseen muuttaville ikäihmisille uusia hoiva-asuntopaikkoja

(Helsingin Sanomat 12.5.2011)

Vuoden vaihteesta alkaen niillä ikäihmisillä, jotka ovat asuneet palvelusunnossa tai vastaavassa, on ollut oikeus vaihtaa vapaasti kotikuntaa. Henkilö voi muuttaa vapaasti, ja aiempi kotikunta maksaa asumiskulut esimerkiksi hoivakodissa. Asiasta kirjoitti myös Marjut Lindberg (HS 5.5.2011).

Palvelusetelin käyttöä seurattava järjestelmällisesti

(Länsiväylä 9.3.2011)

Viime syksynä tuli voimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ostoa koskeva palvelusetelilaki. Kunnat päättävät siitä, otetaanko kunnassa palveluseteli käyttöön vai ei. Niin ikään kunnat tekevät valinnan siitä, missä palveluissa ja missä laajuudessa palveluseteliä käytetään.

Nuorisopolikliniikalta tukea nuorille

(Keski-Espoon Sanomat 4/2009)

Espoon keskuksessa sijaitseva nuorisopolikliniikka Nupoli aloitti toimintansa elokuun puolessavälissä. Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu suunnatun palvelun ajatuksena on tarjota tukea jo varhaisessa vaiheessa

Nuorisopolikliniikka on suunnattu 13-22 -vuotiaille, nuorimmat Nupolissa kävijät ovat siis yläasteikäsiä, vanhimmat nuoria aikuisia.

Elä ja asu -kokonaisuuksiin tilaa omaishoidettaville

(Länsiväylä 24.10.2009)

Valtaosa tukea tarvitsevista ikäihmisistä tai vammaisista asuu kotonaan. Monia heistä hoitaa omahoitaja: puoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu läheinen.

Noin 30 000 suomalaista saa omaishoidon tukea. Vuonna 2007 vanhusten omaishoidontukea sai 367 espoolaista perhettä ja vammaisten omaishoidontukea 361 perhettä. Yhteensä Espoossa työskentelee siis yli 700 omaishoitajaa, ja heidän määränsä kasvaa jatkuvasti. Omaishoitajia on tosiasiassa huomattavasti enemmän sillä kaikki omaishoitajat eivät ole hakeneet tai saa omaishoidon tukea.

Enemmän tukea heikompiosaisille - eikä niin paljoa muille

Tämänpäiväisessä Helsingin Sanomissa väitettiin, että viime vuosina sosiaalitukien painopiste on siirtynyt hyvä-osaisten suuntaan. Siinä missä aiemmin keskityttiin poistamaan köyhyyttä ja tuettiin sitä jolla menee heikoimmin, nykyään tuetaan myös niin sanottuja parempiosaisia.

Päivähoitoon lähelle vai kauas?

Viime päivinä on keskusteltu vilkkaasti lapsen mahdollisuudesta olla päivähoidossa missä kunnassa tahansa. Perusalveluministeri Paula Risikko (kok) ehdotti lakimuutosta, jonka seurauksena perhe saisi päättää minne lapsi mene hoitoon. Kotikunta maksaisi kulut.

Ensikuulemalta idea vaikuttaa oikein hienolta, onhan se upeaa että voi vapaasti valita hoitopaikan perheen tilanteen mukaan. Toisella kuulemalla skeptikko astuu esiin.

Miten olisi takuueläkkeen sijaan perustulo?

Pääministeri Matti Vanhanen flirttailee perustulon kanssa, käyttämättä siitä tosin sen oikeaa nimeä. Hän ehdottaa eläkeläisille ruotsin mallin mukaista 650 euron takuueläkettä. Yksikään eläkeläinen ei jäisi alle tuon minimitulotason.

Takaisin lapion varteen

(Kuntalehti 28.8.2008)

Otin alkukesästä vapaata tiedottajan töistäni ja pestauduin kolmeksi viikoksi töihin espoolaiseen vanhainkotiin. Vanhainkodissa olin työskennellyt viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. Idea tähän oli muhinut jo vuosia, nyt myös olosuhteet sallivat sen toteuttamisen.

Tavoitteena oli muistuttaa itselleni millaista on työskennellä kentällä. Olen Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen ja on hyvä nähdä päätösten merkitystä arjessa.

* * *

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 06.2017