Rajaa sisältöä

Esim. 2013-06

Uutta Twitterissä

  • Intouduin pohtimaan Espoon virastokeskuksen tulevaisuutta. Olisi hienoa saada avattua näkymä kirkolta asemalle. http://t.co/GjKO2Wv26t Yksi kuukausi 1 viikko sitten
  • Hans Roslingin aivan loistava - ja kolme vuotta vanha - esitys väestönkasvusta ja elintason muutoksista. http://t.co/AbBmpYKvNC Yksi kuukausi 1 viikko sitten
  • Tänään kirjoitukseni Hesarissa. Joukkoliikenteen kaarimallin hinnoittelusta mahdollisimman selkeää. #joukkoliikenne http://t.co/mzHQWi8oHF Yksi kuukausi 3 viikkoa sitten
  • Espoolaisten hulppeiden uusien päiväkotien sarja on saanut jatkoa: Roosaliinan päiväkoti on kolmionmuotoinen... http://t.co/PpXti697ka Yksi kuukausi 3 viikkoa sitten
  • Päiväkotiretki vei Lakelaan. Täällä on kahta siskoakin hoidettu. Näe myös alamäki jossa siskon sormi miltei katkesi. http://t.co/Nal8otKKug 2 kuukautta 3 päivää sitten

Olet täällä

Etusivu » Espoo

Keski-Espoo

Kirkkojärven koulu muutti takaisin Kirkkojärvelle

(Keski-Espoon Sanomat 3/2010, syyskuu)

Kirkkojärven koulun kolmen vuoden evakko Muuralan Koulumestarin koulussa on päättynyt. Kirkkojärvelle kohonnut uusi rakennus otettiin käyttöön syyslukukauden alussa. Samassa yhteydessä Kirkkojärven koulu muuttui yhtenäiskouluksi, eli siellä on jatkossa vuosiluokkia ensimmäisestä yhdeksänteen.

Espoon koulut: Kirkkojärven koulu

Kirkkojärven koulun uusi rakennus valmistui elokuussa 2010. Koulu on yhtenäiskoulu, eli siellä on vuosiluokkia yhdestä kymmeneen.

Siirtolapuutarha Espoon Kirkkojärvelle

(Helsingin Sanomat 4.9.2010)

Helsingissä on runsaasti siirtolapuutarha-alueita. Lisäksi Helsinki on kaavoittamassa useita uusia alueita. Naapuristaan poiketen Espoosta löytyy vain yksi siirtolapuutarha-alue Puolarmaarista. Suunnitteilla ovat siirtolapuutarha-alueet Säterinniittyyn ja Niipperiin.

Espoon keskuksen ensimmäisessä asukasfoorumin aiheina asemanseudun kehittäminen ja Lommila

(Keski-Espoon Sanomat 2/2010, 21.5.2010)

Torstaina 23.3 järjestetyssä ensimmäisessä Vanha-Espoon asukasfoorumissa aiheina olivat Espoon keskuksen kehittäminen sekä Lommila. Valtuustotalon kahvioon kokoontui vajaat sata asukasta. Espoon keskuksen asemanseudun kehittämisestä keskusteltiin vilkkaasti, sen sijaan Lommila ei juurikaan paikallaolijoita kiinnostanut. 

Espoon päiväkodit: Tuomarilan päiväkoti

Tuomarilan uusittu päiväkoti avasi ovensa marraskuussa 2008.

Lommilan raideyhteys on valitettavasti kaukaista tulevaisuutta

(Länsiväylä 3.2.2010)

Varavaltuutettu Mia Kaukinen (kok) kommentoi kirjoitustamme kauppakeskusten sijoittelusta ja eritoten Lommilasta todeten muun muassa että ajatuksemme "peilaavat enemmän tähän päivään kuin tulevaisuuteen." Nykypäivä asettaa valitettavasti rajoituksia tulevalle, ja kaupunkirakenne muuttuu varsin hitaasti. Suuret kaupunkirakenteelliset linjaukset kannattaa pohjata siihen miten asiat nyt ovat ja mihin suuntaan niiden halutaan tulevaisuudessa kehittyvän.

Kirkkojärvi, Espoo

Kirkkojärven asuinalue sijaitsee käytännössä ihan kiinni Espoon keskuksessa. Kirkkojärven kaakkoiskulma sijaitsee ehkä parinsadan metrin päässä lähimmästä Espoon aseman laiturista.

Kauppakeskukset täytyy suunnitella keskelle kaupunkia

(Länsiväylä 20.1.2012)

Viimeisen vuosikymmenen aikana Espoo on toiminut kauppakeskusten suunnittelussa mallikkaasti. Niin Leppävaaran Sello, Matinkylän Iso Omena kuin Espoon keskuksen Entressekin on rakennettu keskelle asutusta. Kävelymatkan päässä asuu kymmeniä tuhansia espoolaisia, ja kauppakeskukset sijoittuvat joukkoliikenteen solmukohtiin.

Nuorisopolikliniikalta tukea nuorille

(Keski-Espoon Sanomat 4/2009)

Espoon keskuksessa sijaitseva nuorisopolikliniikka Nupoli aloitti toimintansa elokuun puolessavälissä. Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu suunnatun palvelun ajatuksena on tarjota tukea jo varhaisessa vaiheessa

Nuorisopolikliniikka on suunnattu 13-22 -vuotiaille, nuorimmat Nupolissa kävijät ovat siis yläasteikäsiä, vanhimmat nuoria aikuisia.

Elä ja asu -kokonaisuuksiin tilaa omaishoidettaville

(Länsiväylä 24.10.2009)

Valtaosa tukea tarvitsevista ikäihmisistä tai vammaisista asuu kotonaan. Monia heistä hoitaa omahoitaja: puoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu läheinen.

Noin 30 000 suomalaista saa omaishoidon tukea. Vuonna 2007 vanhusten omaishoidontukea sai 367 espoolaista perhettä ja vammaisten omaishoidontukea 361 perhettä. Yhteensä Espoossa työskentelee siis yli 700 omaishoitajaa, ja heidän määränsä kasvaa jatkuvasti. Omaishoitajia on tosiasiassa huomattavasti enemmän sillä kaikki omaishoitajat eivät ole hakeneet tai saa omaishoidon tukea.

Sivut