Intouduin pohtimaan Espoon virastokeskuksen tulevaisuutta. Olisi hienoa saada avattua näkymä kirkolta asemalle. http://t.co/GjKO2Wv26t —
Yksi kuukausi 1 viikko sitten
Hans Roslingin aivan loistava - ja kolme vuotta vanha - esitys väestönkasvusta ja elintason muutoksista. http://t.co/AbBmpYKvNC —
Yksi kuukausi 1 viikko sitten
Tänään kirjoitukseni Hesarissa. Joukkoliikenteen kaarimallin hinnoittelusta mahdollisimman selkeää. #joukkoliikennehttp://t.co/mzHQWi8oHF —
Yksi kuukausi 3 viikkoa sitten
Espoolaisten hulppeiden uusien päiväkotien sarja on saanut jatkoa: Roosaliinan päiväkoti on kolmionmuotoinen... http://t.co/PpXti697ka —
Yksi kuukausi 3 viikkoa sitten
Päiväkotiretki vei Lakelaan. Täällä on kahta siskoakin hoidettu. Näe myös alamäki jossa siskon sormi miltei katkesi. http://t.co/Nal8otKKug —
2 kuukautta 3 päivää sitten
Pohjois-Espoo on Espoon harvaan asutettu suuralue, joka sisältää Bodomin, Kalajärven, Kunnarlan, Lahnuksen, Lakiston, Luukin, Niipperin, Perusmäen, Röylän, Vanhakartanon ja Velskolan kaupunginosat.
Espoon pohjoisen puoliskon suhteen palveluiden järjestäminen on hankalaa. Aluetta rakennetaan tasaisena mattona (talo sinne, toinen tänne), jolloin kauppa ei kannata eikä ole hyviä paikkoja kouluille, päiväkodeille ja kirjastoille.
Pohjois-Espoon rakentamisen tulee olla harkitun maltillista. Kalajärven ympärille enemmän, muualle vähemmän asutusta. Lisäksi pitää pyrkiä luomaan asutusta sekä nauhoihin että pieniin paikalliskeskuksiin. Tällöin julkinen liikenne toimii ja muutkin palvelut saadaan järjestettyä.
Helsingin seudun joukkoliikenteessä siirytään kolmen vuoden kuluttua kaarimalliin (HS Kaupunki 27.3.). Matkan hintaa eivät määrittele enää kunnanrajat.
Ehdotuksessa AB-vyöhykkeellä (Helsinki, Myyrmäki, Leppävaara, Tapiola) 30 päivän matkakortin hinnaksi tulisi 50 euroa. BC-vyöhykkeellä (pääkaupunkiseutu poislukien Helsinginniemi) hinta olisi 60 euroa ja ABC-vyöhykeellä eli nykyisen seutulipun alueella 90 euroa. Hinnat ovat suuntaa-antavia, nyt sovitaan hintojen välisistä suhteista.
Aika ajoin syntyy vilkasta keskustelua siitä, missä päin Espoota on kaupungin rakentamia vuokra-asuntoja, ja minne niitä ei ainakaan saisi rakentaa. Tämä asia tuo usein tunteet pintaan.
Itse ehdotin aikanani Tiina Elon kanssa (Helsingin Sanomat 16.11.2010), että myös Tapiolan keskustaan voisi rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja. Innokkaimmissa palautteissa minua syytettiin alueen luonto-arvojen tuhoamisesta (?) ja kommunismista (onko vuokra-asuminen kommunismia?).
Kaitalammen rannalla pohjoisessa Espoossa on kaksikin uimarantaa, ehkä viidensadan metrin päässä toisistaan. Tässä on kuvia pohjoisemmasta uimapaikasta.
Kaitalammen rannalla Pohjois-Espoossa on kaksikin uimarantaa. Rantoja pitäisi kutsua pikemminkin uimapaikoiksi, sillä Kaitalampi on äkkijyrkkä eikä siellä ole varsinaista hiekkarantaa.
Luukin kartano löytyy Pohjois-Espoosta, läheltä Vihdintietä. Ensimmäinen maininta kartanosta on vuodelta 1601. Nykyinen kartanon päärakennus on vuodelta 1925.
Espoossa on tehty vuosikymmeniä työtä merenrantaa myötäilevän rantaraitin eteen. Uurastus on palkittu, pala palalta on saatu toteutettua lähes yhtenäinen noin 40 kilometrin mittainen rantaraitti.
Seuraavaksi katse on syytä kääntää sisämaahan. Myös keskeisien ulkoilujärvien rantoja tulisi kiertää rantaraitti aina kun se on kohtalaisen helpolla mahdollista.
Kalajärven kirjasto on pieni paikalliskirjasto Pohjois-Espoossa, Kalajärvellä. Kirjasto sijaitsee Ruskatalon yhteydessä. Ruskatalossa toimivat muun muassa yhteispalvelupiste sekä työväenopisto.