Tiistilän pirunpelto ja Tiistilänkallio, Espoo

Yksi Espoon yllättävimmistä luontokohtaista löytyy Matinkylästä. Tiistilästä löytyy sekä pirunpelto että komea kallio.

Pirunpellolto on kymmeniä ja kymmeniä metriä leveä.

Varsinaisen pirunpellon lisäksi kiviä on ympäri koko metsäistä rinnettä.

Ihan vieressä on runsaasti asutusta. 

Tiistilänkallio on komea ja yllättävän iso. Kalliota riittää satoja metrejä.

Tämä kuvasarja sopii hyvin isänpäivänä julkaistavaksi. Olin nimittäin viime toukokuussa isäni kanssa kuvausreissulla. Meidän suvussa jännien paikkojen kiertely, katselu ja kuvaaminen ei ole vain minun juttuni.

Kallioita löytyy myös ihan kunnollisia jyrkänteitä. Varovainen kannattaa olla täällä liikkuessa, jos ei tunne paikkoja.

Tiistälänkalli oon jännä paikka. Siellä ollaan korkealla, ja teoriassa näkee kauas. Käytännössä näin toukokuussa vielä näkee jotain, sen jälkeen puut peittävät maisemat melko totaalisesti.

Pohjoisessa on Kuitinmäki.

 

Kommentit

Tiistilän kallion alapuolella Länsiväylälle päin oli Viistotie ja Oikotie, jotka lähtivät Vapaaniementieltä samansuuntaisina yhtyen toisesta päästä mistä me asuinalueen lapset kiipesimme kalliolle jättiläisen portaita, eli nousevia kalliokielekkeitä. Samoissa portaissa oli talvella mukava lasketella alas töppyrä kerrallaan. Kalliolla oleva jyrkkäreunainen syvä sola oli poikien hurja suksilla laskupaikka, taitavimmat pääsivät alaslaskuvauhdilla vastaseinämän ylös. Puita ei solassa ollut eikä muutamia männynkäppyröitä lukuunottamatta koko kalliolla. Sieltä näkyi Lauttasaaren vesitornille asti. Kerrostaloja ei ollut, vaan metsää ympärillä j suokin kallion juurella. Koko kalion ympärystä oli hyvää marja-ja sienimaata. Pirunpeltokin oli epämääräisempi röykkiö, suorastaan pelottava, sen yli kuitenkin kuljettiin käärmeitä peläten. Olisiko vuosikymmenten saatossa kiviä siirrelty, tasoiteltu? Koko kallioalue oli isompi. Oikotien (myöhemmin nimi hävisi, ehkä Kalakontintieksi) päässä oli Tallbakan kartanon peltoja Matinkylään päin siis ja itse kartanokin, jonka viertä kulki vanha karttaankin merkitty kärrytie Jorvaksentieltä Oikotielle, ja luullakseni alkujaan Oikotien paikalla jonkin matkaa jatkuen koivukujana Viistotielle j edelleen Vapaaniemen tien paikalla merenrantaan, jossa oli kalasatama laitureineen. Tuo koivukuja,joksi sitä kutsuttiin kulki kosteikkoalueen halki ja siinä oli melko syvät ojat molemmin puolin, penkoilla kasvoi koivut rivissä ja herkkutatteja! Koivukujalta Oikotien vieressä Vapaaniementietä liki kohosi jyrkkä kallio, juurella isoja kuusia vyöhykkeenä j kallion päällä iso vanha huvilatalo. Me lapset pelkäsimme kun muka siellä asui noita, muistaakseni Sundqistin talo, liekö Göstan sukua?

Rajaa sisältöä

Esim. 10.2021