Kasvun ja oppimisen lautakunnan seuraava kokous on ohjelmassa huomenna keskiviikkona 15.3.2023. Asoita on vain yksi, muutoksia esiopetuksen järjestämisvastuuseen.

Esityslista löytyy täältä.

Kasvun ja oppimisen lautakunta

Esityslista 15.03.2023 klo 18:00 -

3 Esiopetuksen järjestämisvastuun muutokset 1.8.2023 alkaen

Kiteytän alkuun mikä on päätösesitys: “Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää, että Kilonpuiston, Kirstin ja Kirkkojärven koulujen esiopetus siirtyy varhaiskasvatuksen järjestämisvastuulle 1.8.2023 alkaen.”

Syksyllä 2009, pian 14 vuotta sitten, kaupunginhallitus päätti, että “suomenkieliseen perusopetukseen ei palkata enää uusia vakinaisia opettajia, vaan vakinaisten esiopettajien irtisanoutuessa esiopetusyksiköitä siirtyy perusopetuksen järjestämisvastuulta varhaiskasvatuksen järjestämisvastuulle.” (osio päätösehdotuksen selostuksesta)

Aiemmin esiopetusta järjestettiin niin varhaiskasvatuksen kuin suomenkielisen perusopetuksen yhteydessä. Ideana oli siis siirtää kaikki toiminta saman tahon alle, eli tehdä niin sanottua hallinnollista selkeyttämistä. Termi allekirjoittaneen.

Tästä nousi keskustelua, sekä sisällöllistä että työantajasellaista.

Sisällöllinen keskustelu viittaa siihen, että on riski, että yhteistyö koulun kanssa vähenee (vaikka siis esiopetus toimii useimmiten edelleen samoissa tiloissa koulujen yhteydessä, hallintomalli ja työajankäyttö muuttuu). Samoin opettajilla on vähemmän aikaa suunnitella toimintaa. Totta. Edellisen vastinparina varhaiskasvatuksen puolella opettajat viettävät enemmän aikaa lasten kanssa, joka on sekin tärkeä asia.

Henkilöstöpoliittinen ulottuvuus on se, että monet kokivat muutoksen työolojen heikentämiseksi. Ei niinkään palkka- ja työaikamielessä, vaan juuri suunnittelun ja muiden työolojen kannalta.

Syntyi kompromissi. Kaupunginhallitus linjasi, että muutos tapahtuu vaiheittain. Eli silloiset kouluissa työskennelleet opettajat saivat jatkaa opetustoimen alaisuudessa, mutta opetustoimi ei palkkaa uusia opettajia esikouluihin. Siirto tapahtuu sitä tahtia kun kyseiset opettajat jäävät eläkkeelle tai vaihtavat työpaikkaa.

Näin Espoo on nyt toiminut 14 vuotta. Kun muutama opettaja on lähtenyt, on jokin koulun yhteydessä toiminut esiopetusyksikkö siirtynyt varhaiskasvatuksen vastuulle. Jos esim. kolmesta opesta on lähtenyt kaksi, niin se kolmas on voinut valita vaihtaako toiminaan varhaiskasvatuksen alaisuuteen vai vaihtaako entisin ehdoin töihin johonkin toiseen kouluun.

Nyt muistaakseni kolme opettajaa on siirtynyt muihin haasteisiin, jolloin opetustoimi on luopumassa jostain tai joistain esikoulustaan. Kysymys on, että mistä.

Viikko sitten ehdotus oli, että Rastaala siirtyisi varhaiskasvatuksen alaisuuteen. Siitä nousi keskustelua, mutta lautakunnassa ei asiasta paljoa ehditty keskustella, kun esittelijä jo veti esityksensä pois.

Nyt ehdotus on toinen. Nyt oltaisiin siirtämässä Kilonpuiston, Kirstin ja Kirkkojärven koulujen esiopetusta varhaiskasvatuksen vastuulle.

Ensinnäkin muutamia taustatietoja, joista vaikuttaa osin olevan epäselvyyttä. Tässä ohessa tulee myös omia mielipiteitäni.

(1) On ikävää, kun tästä puhutaan siihen malliin kuin kaikki romahtaisi ja lapset kärsisivät jos toiminnasta on vastuussa varhaiskasvatus. Ensinnäkin suurin osa Espoon esikoiluista on aina ollut ja on nyt varhaiskasvatuksen vastuulla. Se on laadukasta toimintaa missä on saman koulutuksen saaneita työntekijöitä sama määrä. Henkilöstöpulaa on, mutta sitä on myös muualla.

(2) Tilat eivät ole vaihtumassa. Eli eskarit toimisivat siellä missä ennenkin. Henkilöstövaihdoksia voi tulla jos se kiva oma ope ei halua vaihtaa organisaationosaa vaan vaihtaa toiseen kouluun. Toisaalta syy muutokselle on useimmiten se, että se kiva ope on jäänyt eläkkeelle tai vaihtanut työpaikkaa - eli jonkinlainen muutos tulossa joka tapauksessa. Lisäksi vaihdos tehdään aina kesän jälkeen, eli uuden eskariryhmän aloittaessa.

(3) Opetustoimella työskentelevät esikoulunopettajat ovat joutuneet siinä mielessä ikävään välikäteen, että käytännössä vuosittain on tullut muutoksia ja on käyty siihen liittyviä keskusteluja. Ymmärrän tämän. Sen sijaan en allekirjoita sitä, että tämä olisi huonoa henkilöstöpolitiikkaa. Se on mielestäni hyvän henkilöstöpolitiikan ikävä sivutuote. Jos 14 vuotta sitten ei olisi kuunneltu työntekijöitä ja olisi väkisin runnottu muutos kerralla läpi, niin silloin ei oltaisi siinä, missä nyt ollaan.

(4) Jatko nykyisellään ei ole vaihtoehto, ellei lähdetä muuttamaan koko kaupungin linjauksia ja suuntaa toiseksi. Opetustoimi ei voi palkata uusia työntekijöitä eikä määräaikaisia voi näihin rooleihin palkata. Määräaikaisuuden peruste kun ei voi olla hidastettu hallinnollinen muutos, kun työn tarve on pysyvä.

Mitä tulisi mielestäni tehdä? 

Itse pidän jo yli vuosikymmenen käytössä ollutta mallia hyvänä. Muutosta tehdään luonnollista tahtia. Sitä kautta aina aika ajoin jokin yksikkö vaihtaa organisaation osasta toiseen.

Avainkysymys on mielestäni se, että mistä ne opettajat ovat jo lähteneet? Siellä vaihtuu nimittäin joka tapauksessa opettaja, joten se on kivuttomin paikka tehdä myös hallinnon muutos.

Veikkaan, että tästä keskustellaan huomenna runsaasti. Itse haluan vastauksia tuohon yllä olevaan, mutta se huomioiden olen lähtökohtaisesti esityksen kannalla.