Kirjoituksia & Kuvia

Keski-Espooseen uusia kouluja

(Keski-Espoon Sanomat 2/2005)

Asukasillassa 18.4. Kuninkaantien lukion auditoriossa esiteltiin yli satapäiselle yleisölle Espoon kouluverkkosuunnitelmia. Tilaisuus typistyi pelkäksi yleisien taustojen esittelyksi, sillä konkreettisia muutossuunnitelmia ei oltu esitelty poliittisille luottamushenkilöille, eikä asukkaillekaan.

Espoonportin alikulku, Espoo

Kirkkojärventien ja Rantaradan alitse rakennettu Espoonportti on 350 metriä pitkä ja sen liikennemääräksi arvioidaan noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Urakka kesti kaksi ja puoli vuotta. Espoonportti siihen liittyvine katu- ja siltajärjestelyineen on Espoon kaikkien aikojen suurin katu-urakka. Urakan kokonaiskustannukset olivat runsaat 11 miljoonaa euroa.

Seurakuntien uusi virastotalo Kirkonkymppi valmistui

(Keski-Espoon Sanomat 1/2005)

Helmikuun kymmenes päivä vihittiin käyttöön Kirkonkymppi, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingin yhteinen virastotalo.

Uuden talon ilme on avara ja värikäs, suorastaan lämmin. Sisätiloissa on käytetty paljon puuta, ja värisävyt ovat punertavia. Talon ulkoasussa on toistettu Espoon tuomiokirkon muotoja. Talo jakautuu kahteen siipeen, joiden välillä on maantasolla avara aula ja ylemmissä kerroksissa muita yhteisiä tiloja.

Kioskikirjasto olisi hyvä ratkaisu Suurpeltoon

(Länsiväylä 9.3.2005)

Suurpellon alueella asuu pian noin 7000 asukasta ja työpaikkojakin on tulossa noin 8000 ihmiselle. Lisäksi Suurpeltoon on kaavailtu tulevaksi oppilaitoksia.

Suurpeltoon ei kuitenkaan ole tulossa kirjastoa. Tämä on sinänsä ymmärrettävää; Ison Omenan ja Tapiolan suuret ja hyvin palvelevat kirjastot sijaitsevat lähellä. Muualla Espoossa on muutenkin suuria kirjastohankkeita vireillä.

Suviniitty tulee rakentaa harkiten

(Länsiväylä 24.11.2005)

Espoon keskukseen radan eteläpuolelle niin kutsutulle Suviniityn alueelle Suvelan ja Espoon aseman väliin on suunnitteilla uusi asuinalue. Asukkaita alueelle on tulossa noin 2500. Kyseessä on pääkaupunkiseutualueella harvinaisesta tilanteesta, jossa rautatieaseman ja palveluiden vieressä on olemassa vielä rakentamattomia tyhjiä tontteja. Suviniitty on Espoon keskuksen kehittämiselle hieno tilaisuus, joka on käytettävä hyödyksi harkiten.

Kirkkojärven turvallisuustalkoissa kerättiin roskia ja siistittiin pusikoita

(Keski-Espoon Sanomat 3/2004)

Syyskuun viimeisenä lauantaina järjestettiin Kirkkojärvellä turvallisuustalkoot. Talkoissa kerättiin jätesäkeittäin roskia ja siistittiin etenkin matonpesupaikkaa ja lähitienoota.

Kolme ja puoli tuhatta hälytystä vuodessa

(Keski-Espoon Sanomat 1/2004)

Vuosi sitten aloitti Mikkelässä toimintansa Espoon neljäs paloasema. Paloasemalla on aina minuutin hälytysvalmiudessa paloauto ja ambulanssi.

Paloaseman miehitykseen kuuluu aina neljä palomiestä, kaksi palomiessairaankuljettajaa ja paloesimies. Ambulanssille hälytyksiä tuli viimeisen vuoden aikana noin 2600 ja paloautolle noin 750.

Espoon keskukseen radan eteläpuolelle 2000 asukasta

(Keski-Espoon Sanomat 1/2004)

Asukasillassa helmikuun 23. päivä kaupungin edustajat esittelivät alustavia suunnitelmia Suviniityn ja rautaiteradan eteläpuolen kaavamuutoksista. Alueelle on suunnitteilla niin yhdistetty ostoskeskus ja kirjastorakennus niin sanotulle valtion virastotalon tontille, kuin myös asuntoja noin 2000 asukkaalle.

Ei teatteria meren päälle

(Länsiväylä 3.5.2000)

Espoon kaupunginteatterin tuleva johtaja Jussi Helminen puolustaa (LV 26.4.) uuden teatterirakennuksen rakentamista Keilalahteen Länsiväylän kupeeseen. Valitettavasti sijainti on surkea, puolustavat sitä ketkä tahansa. Olisi typerää pilata upea merimaisema rakennusmassoilla. Espoossa on runsaasti hienoja paikkoja teatteritalolle ilman, että tarvitsee lähteä rakentamaan täyttömaalle.

Espoon keskustaa hyljeksitään

(Helsingin Sanomat 28.10.1999)
Espoo koostuu viidestä suuralueesta, jotka ovat Tapiola, Leppävaara, Matinkylä-Olari, Espoonlahti ja Espoon keskus. Kaikki edellä mainitut ovat asukasluvultaan vajaan kolmenkymmenen- ja viidenkymmenentuhannen asukkaan välillä. Espoon kaupungin strategiana on kehittää kaikkia viittä keskusta rinta rinnan.
 

Viekö sosiaalinen luotto vähävaraisen velkakierteeseen?

(Helsingin Sanomat 21.10.1998)

Kuluneen vuoden aikana on esitelty uusi sosiaalisen luoton malli. Ajatuksena on tarjota pienikorkoista ja yhteiskunnan takaamaa lainaan niille, jotka sellaista "sosiaalisiin tarkoituksiin" tarvitsevat. Järjestelmä luotaisiin nykyisen tukijärjestelmän lisäksi, jotta välttämättömyydet olisi mahdollista hankkia ilman korkeakorkoisiin lainoihin turvautumista.

Opiskelijat ovat olemassa kesälläkin

(Helsingin Sanomat 6.8.1999)

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 4.8. otetaan kantaa opiskelijoiden asumistuen muutokseen. Toukokuun 2000 alusta alkaen parisuhteessa asuvat opiskelijat "alennetaan" samaan tukiluokkaan kuin yksin asuvat opiskelijat. Tämä nostaa hieman yksin asuvien tukea, mutta romahduttaa yhdessä asuvien pariskuntien asumistuen. Pääkirjoituksessa ei mainita sitä, että ero yksin asuvien ja parisuhteessa elävien välille tulee kesäkuukausista.

Yliopiston tulisi olla harkittu valinta

(Helsingin Sanomat 16.12.1997)
Yliopiston pitäisi olla harkittu valinta Kolumnissaan "Valintaprosessi on siirrettävä lukioon" (HS 9. 12.) Pauliina Pulkkinen ehdottaa, että valinta yliopisto-opintoihin tehtäisiin jo lukiossa. Näin yliopisto olisi luonteva jatke lukiolle, akateeminen loppututkinto saavutettaisiin nuorempana ja systeemi "päästäisi muut miettimään muita vaihtoehtoja".
 
Saattaa olla kansantaloudellisesti järkevää, että peruskoulu johtaa lukioon, lukio yliopistoon ja yliopisto nopeasti työelämään. Tämä "opintoputki" on toki tehokas, mutta jättää vain vähän tilaa omalle valinnalle. Moniko valkolakin saadessaan todella tietää, mitä elämältään haluaa?

Pages

Rent a cabin

Idyllic cottage for rent in Noux, Espoo. Located in the middle of Nuuksio National Park.

Read more!

Rajaa sisältöä

E.g., 12.2020