Aika ajoin syntyy vilkasta keskustelua siitä, missä päin Espoota on kaupungin rakentamia vuokra-asuntoja, ja minne niitä ei ainakaan saisi rakentaa. Tämä asia tuo usein tunteet pintaan.

Itse ehdotin aikanani Tiina Elon kanssa (Helsingin Sanomat 16.11.2010), että myös Tapiolan keskustaan voisi rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja. Innokkaimmissa palautteissa minua syytettiin alueen luonto-arvojen tuhoamisesta (?) ja kommunismista (onko vuokra-asuminen kommunismia?).

Intomielisenä espoolaisena minua on usein piikitelty siitä, että Espoo ei rakentaisi sosiaalista asuntotuotantoa eikä vuokra-asuntoja. Tämä “totuus” tulee usein vastaan myös lehtien sivuilla. Samaan aikaan etenkin Espoon kaupungin virkamiehet ovat todenneet, että Espoo rakentaa eniten sosiaalista asuntotuotantoa.

Espoon valtuusto järjesti 18.1.2012 seminaarin jossa käsiteltiin kuntauudistusta. Tilaisuuden alustajana oli sosiaalista eriytymistä pitkään tutkinut professori Mari Vaattovaara. Hän esitti useita varsin ikäviä tutkimustuloksia pääkaupunkiseudun sosiaalisesta eriytymisestä, jota segregaatioksikin kutsutaan.

Viime aikoina on usein esitetty, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntaliitos vähentäisi alueen segregaatiota. Segregaatiota ei kuitenkaan saa - valitettavasti - kuntaliitoksella poistettua.

Pääkaupunkiseudun poliittinen vuosi käynnistyy toden teolla ensi maanantaina, kun Helsingin seudun 14 kunnan valtuutetut tapaavat Vantaan Energia Areenalla. Illan aikana tutustutaan kaksiportaisen seutuhallinnon selvityksiin.

Pääkaupunkiseudun tulevaisuus on tulevien eduskuntavaalien kuuma peruna. Pitäisikö alueen kuntien liittyä yhteen, rakentaa yhteinen seutuhallinto vai tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä? Vaihtoehtoja on oikeastaan kolme.

(1) Perinteinen kuntaliitos, jossa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen muodostaisivat uuden Helsingin kaupungin.