seniorit

Seniorikeskuksiin tilaa omaishoidettaville

(Espoon seurakuntasanomat 20.9.2012)

Omaishoitajat tekevät raskasta työtä pienellä korvauksella. Laki takaa omaishoitajalle kuukaudessa kolme vapaapäivää. Valitettavasti vain osa omaishoitajista kykenee nämä vapaat pitämään. Keskeisin syy tähän lienee vähäinen määrä väliaikaishoitopaikkoja.

”On rauhaa, muita lähellä ja lyhyet matkat”

(Keski-Espoon Sanomat 3/2012)

Irja Kainulainen muutti alkukesästä Kauklahteen, Espoon ensimmäinen Elä ja asu -seniorikeskukseen. Laitoispaikkojen sijaan Espooseen rakennetaan seniorikeskuksia joissa ikäihmiset asuvat omissa asunnoissaan.

Elä ja asu -seniorikeskusten läheisyyteen pitäisi rakentaa ikäihmisten asuntoja

(Länsiväylä 12.9.2012)

Espoo siirtyy vanhuspalveluissa niin sanottuun Elä ja asu -malliin. Ikäihmisille perustetaan uudenlaisia seniorikeskuksia, joissa palvelut järjestetään tarpeen mukaan eikä palvelujen perässä tarvitse enää muuttaa.

Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus, Espoo

Kauklahden Elä ja asu -seniorikeskus on koti tällä hetkellä 74 asukkaalle. Neljä paikkaa on varattu omaishoidossa olevien ikäihmisten tilapäishoitoon. Edellisestä olen erityisen ylpeä, sillä kyseessä on oma ehdotukseni jonka tein aikoinaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa (myös Länsiväylä 24.10.2009).

Espooseen palkattava senioriasiamies

(Länsiväylä 8.8.2012)

Espoo on suurten mullistusten edessä: yli 65-vuotiaiden espoolaisten määrä lähes kolminkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana. 2030-luvun alkupuolella 110 000 espoolaista on eläkeiässä. On selvää, että Espoon palvelujärjestelmä joutuu kovemmalle koetukselle kuin koskaan aiemmin.

Espooseen muuttaville ikäihmisille uusia hoiva-asuntopaikkoja

(Helsingin Sanomat 12.5.2011)

Vuoden vaihteesta alkaen niillä ikäihmisillä, jotka ovat asuneet palvelusunnossa tai vastaavassa, on ollut oikeus vaihtaa vapaasti kotikuntaa. Henkilö voi muuttaa vapaasti, ja aiempi kotikunta maksaa asumiskulut esimerkiksi hoivakodissa. Asiasta kirjoitti myös Marjut Lindberg (HS 5.5.2011).

Palvelusetelin käyttöä seurattava järjestelmällisesti

(Länsiväylä 9.3.2011)

Viime syksynä tuli voimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ostoa koskeva palvelusetelilaki. Kunnat päättävät siitä, otetaanko kunnassa palveluseteli käyttöön vai ei. Niin ikään kunnat tekevät valinnan siitä, missä palveluissa ja missä laajuudessa palveluseteliä käytetään.

Takaisin lapion varteen

(Kuntalehti 28.8.2008)

Otin alkukesästä vapaata tiedottajan töistäni ja pestauduin kolmeksi viikoksi töihin espoolaiseen vanhainkotiin. Vanhainkodissa olin työskennellyt viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. Idea tähän oli muhinut jo vuosia, nyt myös olosuhteet sallivat sen toteuttamisen.

Tavoitteena oli muistuttaa itselleni millaista on työskennellä kentällä. Olen Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen ja on hyvä nähdä päätösten merkitystä arjessa.

* * *

Hoitotyössä asenne ratkaisee, kielitaidon voi oppia

(Vartti 23.7.2008)

Vartissa (16.7.) kerrottiin kuinka Puolarmetsän sairaalassa suomea puhuvat työntekijät ovat ajoittain harvassa. Tilanne on vastaavanlainen myös muualla Espoossa. Kyseessä on hoitoalalla konkreettinen ongelma - kielitaito tai pikemminkin sen puute hankaloittaa työntekoa.

Erillinen saattohoitokoti Puolarmetsään

(Länsiväylä 26.10.2007)

Helsingissä toimivan Terhokodin johtajan Juha Hännisen mukaan Suomeen tarvittaisiin viisi kertaa nykyistä enemmän saattohoitopaikkoja.

Espoo on päättänyt rakentaa oman saattohoitoyksikön. Saattohoitokodin tarve onkin kiistämätön. Sijainti ja rakentamisaikataulu ovat vielä auki, vaikkakin Espoon valtuusto kaavaili saattohoitokotia Puolarkodin yhteyteen. Tällä hetkellä Espoo ostaa saattohoitopaikkoja Terhokodista, järjestää saattohoitoa omissa yksiköissään, sekä tukee potilaiden viimeisten elinpäivien viettoa kotona.

Rajaa sisältöä

Esim. 11.2024