Taloustieteen professori Bengt Holmström on huolissaan siitä, että eläkelupaus voi olla katteeton (HS 13.8.). Jos talous ei kasva tai yhteiskunta kohtaa kriisejä, suuret ikäluokat voivat käyttää tulevien sukupolvien eläkkeet.

Pohjimmiltaan eläkkeiden taso määrittyy siitä, miten paljon sijoitustoiminnan arvellaan tuottavan tulevaisuudessa. Vasta aika näyttää, riittävätkö sijoitustoiminnan tuotot kattamaan eläkkeet.

Sote-uudistuksessa keskustellaan etenkin terveydenhoidosta ja hallinnosta. ­Sosiaalipalvelut ovat jääneet lapsipuolen asemaan. Yksi ulottuvuus on tyystin puuttunut keskustelusta: omaisten ja läheisten asema.

Mielenterveyskuntoutujien omaiset tekevät työtä, joka ei usein näy. He hoitavat kotia, tukevat ja kannustavat, kiertävät mukana tapaamisissa, soittavat apua ja valitettavan usein myös koordinoivat hoitojärjestelmän toimintaa. Kyse ei ole aina lyhyistä projekteista – monet vanhemmat saattavat tukea omaa lastaan yli puoli vuosisataa.

Elinkeinoelämän keskusliitto ehdottaa että päivähoitomaksuja laskettaisiin. Tämän sanotaan tukevan työllisyyttä, kun töihin meno ei nostaisi entisissä määrin päivähoitomaksuja. Muutos ehdotetaan rahoitettavan pienentämällä asumistukea.

Kuten yleensä, ehdotuksessa on hyvää ja huonoa. Päivähoitomaksut ovat tuntuvia, ja ylin maksuluokka tulee vastaan jo melko pienillä tuloilla. Valitettavasti vain EK:n ehdotukseen sisältyy myös tulonsiirto köyhimmiltä perheiltä paremmin tienaaville.

Oikeutta kokopäiväiseen päivähoitoon ollaan rajaamassa hallituksen linjauksella. Uudistus koskisi perheitä joissa toinen tai molemmat vanhemmista ovat kotona, tosin poikkeuksia voitaisiin tehdä “erityisistä syistä”. Helsingin Sanomien (24.6.) pääkirjoituksessa esimerkiksi nostettiin esimerkiksi lastensuojelupalveluita tarvitsevat perheet.

Runsaan vuoden kuluttua kesällä avataan Ison Omenan laajennukseen niin sanottu palvelutori, joka kokoaa yhteen muun muassa kirjaston, terveyskeskuksen, neuvolan sekä  mielenterveys- ja päihdepalvelut. Palvelutorin suunnitelmia esiteltiin Länsiväylässä 18.3.

Suomalaisten kuntien, ja samoin myös Espoon kaupungin, taloustilanne on heikentynyt. Espoon kokoomus on nyt osittain perussuomalaisten tuella asettunut vastustamaan kaupunginjohtajan esittämää veronkorotusta - veroprosentti halutaan pitää ennallaan, tarvittaessa työntekijöitä ollaan valmiita irtisanomaan.

Suurimman osan Espoon menoista muodostavat sosiaali- ja terveys- sekä opetustoimi. Henkilöstön vähentämisen perään haikailevien olisi hyvä linjata lähetetäänkö kotiin esimerkiksi opettajia, lääkäreitä vai lastenhoitajia.

Omaishoitajat tekevät raskasta työtä pienellä korvauksella. Laki takaa omaishoitajalle kuukaudessa kolme vapaapäivää. Valitettavasti vain osa omaishoitajista kykenee nämä vapaat pitämään. Keskeisin syy tähän lienee vähäinen määrä väliaikaishoitopaikkoja.

Espoo siirtyy vanhuspalveluissa niin sanottuun Elä ja asu -malliin. Ikäihmisille perustetaan uudenlaisia seniorikeskuksia, joissa palvelut järjestetään tarpeen mukaan eikä palvelujen perässä tarvitse enää muuttaa.

Espoo on suurten mullistusten edessä: yli 65-vuotiaiden espoolaisten määrä lähes kolminkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana. 2030-luvun alkupuolella 110 000 espoolaista on eläkeiässä. On selvää, että Espoon palvelujärjestelmä joutuu kovemmalle koetukselle kuin koskaan aiemmin.

HSL eli Helsingin seudun liikenne esitteli suunnitelmansa joukkoliikenteen uudesta vyöhykemallista. Harkittavana on kolme vaihtoehtoa pääkaupunkiseudun vyöhykerajoiksi.

Kuntarajojen sijaan matkan hinta määräytyisi matkan pituuden mukaan. Kehämäisesti levittäytyvien vyöhykkeiden keskipiste olisi Helsingin keskusta.

Länsiväylä uutisoi (10.12.2011) kuinka köyhyys rajaa lasten harrastuksia. Etenkin yhteiskunnan tukea tarvitsevilla pienituloisilla perheillä on ongelmia kustantaa lastensa harrastuksia. Joka kymmenes espoolaislapsi elää köyhyysrajan alapuolella.

Puolarmetsän sairaalan yhteyteen on suunniteltu kuntoutukseen keskittyvää Espoon sairaalaa. Uusi sairaala, Elä ja asu -keskus, uudet senioriasunnot ja tarjolla olevat terveyspalvelut muodostaisivat yhden kokonaisuuden. Sairaalasta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jonka voittajaksi valikoitui Orkideaksi kutsuttu kokonaisuus.

Käydessään Kelan järjestämässä kuntoutuksessa asiakkaalle, jolla ei ole mahdollisuutta käyttää muita kulkuvälineitä, korvataan taksimatkat. Asiakkaan tehtäväksi jää löytää sopiva taksiyritys ja sopia käytännön järjestelyistä.

Vuoden vaihteesta alkaen niillä ikäihmisillä, jotka ovat asuneet palvelusunnossa tai vastaavassa, on ollut oikeus vaihtaa vapaasti kotikuntaa. Henkilö voi muuttaa vapaasti, ja aiempi kotikunta maksaa asumiskulut esimerkiksi hoivakodissa. Asiasta kirjoitti myös Marjut Lindberg (HS 5.5.2011).

Viime syksynä tuli voimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ostoa koskeva palvelusetelilaki. Kunnat päättävät siitä, otetaanko kunnassa palveluseteli käyttöön vai ei. Niin ikään kunnat tekevät valinnan siitä, missä palveluissa ja missä laajuudessa palveluseteliä käytetään.

Valtaosa tukea tarvitsevista ikäihmisistä tai vammaisista asuu kotonaan. Monia heistä hoitaa omahoitaja: puoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu läheinen.

Noin 30 000 suomalaista saa omaishoidon tukea. Vuonna 2007 vanhusten omaishoidontukea sai 367 espoolaista perhettä ja vammaisten omaishoidontukea 361 perhettä. Yhteensä Espoossa työskentelee siis yli 700 omaishoitajaa, ja heidän määränsä kasvaa jatkuvasti. Omaishoitajia on tosiasiassa huomattavasti enemmän sillä kaikki omaishoitajat eivät ole hakeneet tai saa omaishoidon tukea.

Espoon uuden kuntoutussairaalan kansainvälisessä arkkitehtikilpailussa palkittiin luova ja perinteistä sairaalarakentamista uudistava suunnitelma. Ehdotus on ansiokas: asiakaslähtöisyyttä ja muunneltavuutta tarvitaan. Lisäksi esimerkiksi päiväkodin yhdistäminen samaan rakennukseen avaa sairaala-aluetta uudella tavalla myös muille espoolaisille. Kuntoutussairaala tulee rakentaa mahdollisimman nopeasti, sillä tarve on suuri.

Viime viikkoina Länsiväylässä on pureuduttu terveysasemien omalääkärijärjestelmän ongelmiin. Esimerkiksi Espoonlahdessa kaikille asukkaille ei voida lääkärivajeen takia edes nimetä omalääkäriä. Aika on kypsä omalääkärijärjestelmän uudistamiselle. Tämän suuntaisia askelia onkin jo otettu; esimerkiksi Kivenlahdessa asukkaita hoidetaan tiimeittäin.

Otin alkukesästä vapaata tiedottajan töistäni ja pestauduin kolmeksi viikoksi töihin espoolaiseen vanhainkotiin. Vanhainkodissa olin työskennellyt viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. Idea tähän oli muhinut jo vuosia, nyt myös olosuhteet sallivat sen toteuttamisen.

Tavoitteena oli muistuttaa itselleni millaista on työskennellä kentällä. Olen Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen ja on hyvä nähdä päätösten merkitystä arjessa.

* * *

Vartissa (16.7.) kerrottiin kuinka Puolarmetsän sairaalassa suomea puhuvat työntekijät ovat ajoittain harvassa. Tilanne on vastaavanlainen myös muualla Espoossa. Kyseessä on hoitoalalla konkreettinen ongelma - kielitaito tai pikemminkin sen puute hankaloittaa työntekoa.

Espoo alkoi viime vuoden lopulla myöntämään sosiaalista luottoa. Sosiaalinen luotto on tarkoitettu pienituloisille ja vähävaraisille espoolaisille, joilla ei ole mahdollisuutta saada muuta lainaa esimerkiksi vakuuksien puuttumisen tai luottohäiriömerkinnän vuoksi. Valitettavasti sosiaaliseen luottoon varatut rahat uhkaavat loppua kesken vuoden.

Viime viikkoina muun muassa medioissa on keskusteltu leipäjonoista. Jyrkin argumentti on ollut, että ruuan jako tulisi lopettaa ja leipäjonojen sijaan avuntarvitsijoiden tulisia hakea toimeentulotukea, joka kyllä riittää elämiseen. Espoossa useat järjestöt ovat kunnostautuneet jakamalla ruokaa sitä tarvitseville.

Espoo alkoi viime vuoden lopulla myöntämään sosiaalista luottoa. Sosiaalinen luotto on tarkoitettu pienituloisille ja vähävaraisille espoolaisille, joilla ei ole mahdollisuutta saada muuta lainaa esimerkiksi vakuuksien puuttumisen tai luottohäiriömerkinnän vuoksi.

Pääkaupunkiseudun kuntien välinen yhteistyö on lisääntynyt sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tulevina vuosina yhteistyö Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten välillä kasvaa entisestään.

Helsingissä toimivan Terhokodin johtajan Juha Hännisen mukaan Suomeen tarvittaisiin viisi kertaa nykyistä enemmän saattohoitopaikkoja.

Espoo on päättänyt rakentaa oman saattohoitoyksikön. Saattohoitokodin tarve onkin kiistämätön. Sijainti ja rakentamisaikataulu ovat vielä auki, vaikkakin Espoon valtuusto kaavaili saattohoitokotia Puolarkodin yhteyteen. Tällä hetkellä Espoo ostaa saattohoitopaikkoja Terhokodista, järjestää saattohoitoa omissa yksiköissään, sekä tukee potilaiden viimeisten elinpäivien viettoa kotona.

Sosiaaliturvajärjestelmässämme lähdetään siitä olettamuksesta, että ihmiset elävät työtuloillaan. Jos työtä ei ole, toimeentulo turvataan "ensisijaisella sosiaalietuudella" kuten työttömyysturvalla, eläkkeellä, hoitorahalla tai jollain muulla etuudella.