verotus

Eläkejärjestelmään voisi tehdä kaksi tasoa

(Helsingin Sanomat 21.8.2017)

Taloustieteen professori Bengt Holmström on huolissaan siitä, että eläkelupaus voi olla katteeton (HS 13.8.). Jos talous ei kasva tai yhteiskunta kohtaa kriisejä, suuret ikäluokat voivat käyttää tulevien sukupolvien eläkkeet.

Pohjimmiltaan eläkkeiden taso määrittyy siitä, miten paljon sijoitustoiminnan arvellaan tuottavan tulevaisuudessa. Vasta aika näyttää, riittävätkö sijoitustoiminnan tuotot kattamaan eläkkeet.

Voisiko veroilmoitusta täyttää pitkin vuotta?

(Helsingin Sanomat 29.6.2017)

Harva nauttii niistä muutamista kiireisistä päivistä ennen veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää. Ilmoituksen täyttö vielä menettelee, uudet sähköiset palvelut ovat jopa miltei helppokäyttöisiä. Ongelma on löytää kaikki ne paperit ja sähköpostit, joiden tiedoista veroilmoitus koostuu.

Trumpin omaisuusjärjestelyt, miten kiertää jääviys?

Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen on ollut paljonkin pohdittavaa. Tänä viikonloppuna olen kuitenkin päätynyt pohtimaan etenkin sitä, mitä valittu Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo tehdä omaisuutensa suhteen.

Miksi hallituksella on lukuisia veronkiertämistä edesauttavia projekteja vireillä yhtä aikaa?

Sipilän hallitus on viimeisten viikkojen aikana esitellyt suunnitelmiaan. Ehdotuksista voi olla montaa mieltä, niissä on sekä hyvää että huonoa. Kummallisin sivujuonne on, että samaan aikaan hallituksella on työn alla useita muutoksia, jotka etenkin yhdessä helpottavat veronkiertoa ja edesauttavat harmaata taloutta.

Työllä ei enää rikastu - perustuloa ja pääomatuloja kaikille?

Päivän Helsingin Sanomissa (23.3.2014) on kirjoitus varallisuuden jakautumisesta (""Työllä ei enää rikastu" - perijöiden yhteiskunta tekee paluun.). Kirjoituksessa esitellään taloustieteilijä Thomas Pikettyn ajatuksia. 

Säästöjä ei tule repiä työntekijöiden selkänahasta

(Länsiväylä 20.11.2013)

Suomalaisten kuntien, ja samoin myös Espoon kaupungin, taloustilanne on heikentynyt. Espoon kokoomus on nyt osittain perussuomalaisten tuella asettunut vastustamaan kaupunginjohtajan esittämää veronkorotusta - veroprosentti halutaan pitää ennallaan, tarvittaessa työntekijöitä ollaan valmiita irtisanomaan.

Suurimman osan Espoon menoista muodostavat sosiaali- ja terveys- sekä opetustoimi. Henkilöstön vähentämisen perään haikailevien olisi hyvä linjata lähetetäänkö kotiin esimerkiksi opettajia, lääkäreitä vai lastenhoitajia.

Kymmenen vuotta paikallispolitiikkaa: kaksi ja puoli vuotta työtä, ainakin 546 kokousta ja palkkiota vajaat viisi euroa per tunti

Olen ollut mukana politiikassa kymmenen vuotta. Esittelen nyt kuinka paljon minulla on mennyt aikaa politiikkaan, kuinka monissa kokouksissa olen istunut ja kuinka paljon olen saanut korvauksia luottamustehtävien hoitamisesta. Poimin mukaan kaiken politiikkaan käyttämäni ajan, en vain kokouksia joista maksetaan palkkaa. Tämä siksi, että politiikka on yksi iso kokonaisuus. Esityslistan lukemista, siitä keskustelemista tai kokouksiin osallistumista ei voi erottaa toisistaan.

Turun telakka, loistoristeilijän rakentaminen ja kummalliset tuet

Tänään aamulla (28.12.2012) tuli tieto siitä, että viime viikot puhututtanut STX-telakan loistoristeilijän rakentamisurakka meni Turun sijaan Ranskaan. Valtion tuki ei ollut riittävä, sanottiin.

Kotitalousvähennys pienenee - ja hyvä niin

Kotitalousvähennyksen yläraja tiputetaan 3000 eurosta 2000 euroon. Lisäksi korvattava osuus työkuluista laskee 60 prosentista 45 prosenttiin. Jatkossa esimerkiksi kotiaan remontoiva ei saa enää niin paljoa verovähennyksiä kuin ennen.

Poliitikkoja kritisoidaan siitä, että halutaan vain tuhlata lisää, eikä sanota mistä voisi säästää. Nyt sanon. Kotitalousvähennuksestä kannattaa leikata. Hyvä hyvä!

Perustulosta iloa opiskelijoille

(Avaa-lehti (kolumni) 19.1.2007)

Valmistuin runsas vuosi sitten Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi. Opiskelin aika ripeästi: Kuudessa vuodassa ulos, välissä olin yli vuoden päätoimisesti töissä ja toisen samanmoisen lapsen kanssa kotona. Lisäksi tein töitä osa-aikaisesti oikeastaan koko opiskeluajan.

Perustulolla turvataan hyvinvointi

(Lehtivihreä 2/2006, 21.10.2006)

Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän suurin ongelma on se, että ihmiset luokitellaan joko työssäkäyviksi tai työttömiksi. Oletus on, että työssäkäyvä on vakituisessa täysiaikaisessa työsuhteessa ja tulee toimeen palkallaan. Työelämän ulkopuolella olevan taas oletetaan kaipaavan vahvasti tukea.

Vihreät haluavat pientaloja, eivät tyhjiä tontteja

(Länsiväylä 10.7.2005)

Espoossa vallitsee yli puoluerajojen yhteisymmärrys siitä, että kaupunkiin tarvitaan pientaloja. Omakotiasumisen hinnat ovat karanneet käsistä, eikä keskituloisilla työssäkäyvillä ole mahdollisuutta toiveidensa mukaiseen asumismuotoon Espoon rajojen sisällä. Tämä johtaa lähikuntiin suuntautuvaan muuttoliikkeeseen.

Rajaa sisältöä

Esim. 12.2024