Olet täällä
vaalit
Hallinnosta voisi säästää miljardeja ja muita höpö höpö -vaalikeskusteluargumentteja
Eduskuntavaalit ovat jo huomenna. Olen seurannut monta vaalipaneelia, ja yksi asia keskusteluissa on alkanut kiusata. Nimittäin monen poliitikon halu säästää julkisen sektorin hallinnosta. Tästä puhuvat monet puolueet, ja loput ovat (taktisesti?) asiasta hiljaa. Kukapa haluaisi hallintoa puolustaa?
Toki turhasta voi aina säästää, hallinnostakin. Mutta hallintoon liittyy monia asioita, joita ei usein hahmoteta. Esittelen nyt muutamia väitteitä ja perustelen näkökantani.
Espoon valtuuston paikkajakauma 1984-2017
Kuntavaalit lähestyvät, mutta miten kävi kuntavaaleissa Espoossa vuonna 2017? Tässä bloggauksessa käyn läpi myös puolueiden valtuutettujen määrää alkaen vuodesta 1984.
Espoon Vihreiden menestys kuntavaaleissa 1984-2017
Kun käy läpi vaalituloksia, on kiva verrata niitä myös aiempiin vuosiin. Tästä varmaan syntyy vielä muutama erillinen bloggaus, mutta alkuun vihreiden menestys Espoon kuntavaaeissa alkaen vuodesta 1984.
Alkuun kuva vihreiden valtuutettujen lukumäärästä. Alkuun tahti oli sahaava, mutta vuoden 2017 vaalit olivat kolmas vaali peräkkäin jolloin vihreiden valtuutettujen määrä on noussut.
Kuntavaalit ovat myös sote-vaalit
Vuoden, parin ajan on rummutettu, että nämä kuntavaalit eivät ole sote-vaalit. Ennenaikaista, sanon. Sillä nämä ovat mitä suurimmissa määrin myös sote-vaalit. Miksikö näin?
Ensinnäkin kunnat vastaavat entiseen malliin sosiaali- ja terveyspalveluista alkuvuoteen 2019. Puolitoista vuotta on pitkä aika.
Toisekseen, sote-muutos on vasta suunnitteilla. Lakia ei ole viimeistelty, sitä ei ole hyväksytty eikä tietenkään myöskään toimeenpantu. Toisin sanoen muutoksia voi vielä tulla, niin sisältöön kuin aikatauluun.
Eduskuntavaalien vaalitapaa voi parantaa
Kymmenen vuotta paikallispolitiikkaa: kaksi ja puoli vuotta työtä, ainakin 546 kokousta ja palkkiota vajaat viisi euroa per tunti
Olen ollut mukana politiikassa kymmenen vuotta. Esittelen nyt kuinka paljon minulla on mennyt aikaa politiikkaan, kuinka monissa kokouksissa olen istunut ja kuinka paljon olen saanut korvauksia luottamustehtävien hoitamisesta. Poimin mukaan kaiken politiikkaan käyttämäni ajan, en vain kokouksia joista maksetaan palkkaa. Tämä siksi, että politiikka on yksi iso kokonaisuus. Esityslistan lukemista, siitä keskustelemista tai kokouksiin osallistumista ei voi erottaa toisistaan.
Vihreiden menestys Espoossa suuralueittain kunnallisvaaleissa 2004-2012
Tähän kokonaisuuteen on koostettu Espoon vihreiden saamat äänimäärät kunnallisvaaleissa Espoossa 2004-2012, myös Espoon suuralueiden tasolla.
Espoon valitulos 2012 ja valtuuston koostumus 1984-2012
Kuvassa Espoon valtuuston koostumus 2013-2016, eli kunnallisvaalien 2012 tulos.
Kokoomus jatkaa Espoon suurimpana puolueena 29 valtuutetulla. Kokoomusta seuraa neljän keskisuuren puolueen rypäs.
Vihreät on jo kohtalaisen selkeästi toiseksi suurin puolue 13 valtuutetun ryhmällään. Sosiaalidemomokraatit ja perussuomalaiset/sitoutumattomat ovat ryhminä saman kokoisia 10 valtuutetullaan. RKP roikkuu samassa porukassa 7 valtuutetun voimin.
Miinusääni vaaleissa on demokratian vastainen
Vaalien jälkeen on syntynyt vilkasta keskustelua siitä, voisiko miinusäänillä nostaa äänestysintoa. Ehdotuksissa joko oman äänen sijaan tai lisäksi voisi “miinustaa” äänen pois toiselta ehdokkaalta.
Voi olla että mahdollisuus taktikoida äänillä lisäisi innostusta äänestää, mutta miinusääniin liittyy kuitenkin useita ongelmia.
Miinusääni on demokratian idean vastainen: miinusäänien myötä hyväksyttäisiin ajatus, että osan näkemystä ei kuulla lainkaan. Esimerkiksi vähemmistöihin kuuluvat ehdokkaat saattaisivat kärsiä.
Miten niin seutuhallinto lisäisi byrokratiaa?
Pääkaupunkiseudulle toteutettavaa seutuhallintoa vastustetaan usein sillä perusteella, että hallinto kasvaisi. Tämä on hyvä esimerkki väitteestä joka kuulostaa vakuuttavalta, mutta ei tarkoita mitään. Väite ei ole tosi tai epätosi, se on vain väite.
Tervetuloa laatimaan vihreiden vaaliohjelmaa
Vajaa viisi vuotta sitten sain idean. Ryhdyin miettimään voisivatko puolueet tehdä vaaliohjelmaansa avoimesti wikitekniikan avulla.
Saman tien jäävi?
Helsingin Sanomat uutisoi tänään (9.5.2012) kaupunkisuunnittelun kannalta keskeisten poliitikkojen osallistumisesta HOK-Elannon vaaleihin. Kritiikkiä on herättänyt etenkin kaupunkisuunnittelussa tai kaupunginhallituksessa olevien osallistuminen HOK-Elannon toimintaan, edellämainitut kun kaavoittavat kauppapaikkoja ja jälkimmäiset sopivat niiden toteutuksesta.
Eduskuntavaalien 2011 voittajat ja häviäjät
Tähän kokonaisuuteen olen kerännyt yhteen eduskuntavaalien tilastoja ja tarkastellut voittajia ja häviäjiä. Tosin tässä kohden pitäisi varmaan sanoa voittaja ja häviäjät.
Alkuun puolueiden kansanedustajien määrät.
Vihreiden kannatus eduskuntavaaleissa koko maassa, Uudellamaalla ja Espoossa 1983-2011
Alla on kuvio vihreiden kansanedustajien määrästä Suomen eduskunnassa.
Vihreiden kansanedustajien määrä 1983-2011 (kpl)
Vihreiden kannatus eurovaaleissa Espoossa ja Uudellamaalla 1996-2009
Euroopan parlamentin vaaleissa vaalipiiri on koko Suomi. Tähän olen kerännyt vihreiden kannatuksen eurovaaleissa Espoossa ja Uudellamaalla.
Vihreiden kannatus (%) Espoossa, Uudellamaalla ja Suomessa
Vihreiden kannatus kunnallisvaaleissa Espoossa 1984-2008
Tähän kokonaisuuteen on koostettu Espoon vihreiden menestys kaikissa seitsemässä kunnallisvaaleissa joissa vihreät ovat olleet mukana.
Vihreiden valtuutettujen lukumäärä 1984-2008
Kahdella ehdokkaalta kolmesta ei tuoteselostetta
Hetki sitten päättyivät YLEn tv-uutiset, jossa kerrottiin muun muassa kuinka suuri osuus ehdokkaista on jättänyt vaalirahailmoituksen etukäteen. Uutisissa ei jostain syystä näytetty millaisia ovat puolueiden väliset erot.
Valtuustoon ei pääse pikkurahalla
Viime päivinä on uutisoitu pääkaupunkiseutulaisten valtuutettujen vaalibudjeteista. Kaupunginvaltuustoon pääsyyn vaadittiin keskimäärin tuhansia euroja, kalleimmat kampanjat olivat 50 000 euron luokkaa. Suurissa kaupungeissa ehdokkaiden vaalibudjetit ovat kasvaneet vaali vaalilta.
Vaalien aika
Huomenna on varsinainen vaalipäivä. Moni ystävä on kysellyt viime aikoina että jännittääkö. Olen hieman yllättynyt, sillä vastaukseni on ollut aina että ei.
Voi olla että vaaleista on jo sen verran rutiinia että ne eivät erityisesti jännitä. Lisäksi olen päämääräkeskeinen ihminen - ei minun jännittämiselläni ole mitään vaikutusta miten itsellä, Espoon Vihreidellä ja koko maan tasolla vihreillä vaaleissa menee.
Aika äänestää
Teltoilla ja toreilla on näkynyt että monet ovat jo äänestäneet. Toisaalta viime päivinä ainakin minä olen päässyt keskustelemaan jopa aiempaa enemmän. Kai viimeisetkin alkavat syttyä vaalitunnelmaan.
Hienointa toritapaamisissa on se että pääse keskustelemaan myös tyystin eri tavalla ajattelevien kanssa. Eilen keskustelin tovin erään naisen kanssa, joka ei uskonnollisista syistä äänestä lainkaan. Keskusteltiin muutama minuutti, ja lopulta ymmärsin taustalla olevan idean.
Jokaiselle kolme ääntä
Risto Tuominen esitti (HS 23.12.) mahdollisuutta lisätä äänestysaktiivisuutta negatiivisen äänestämisen keinoin. Negatiivisen äänen antamiseen liittyy monta ongelmaa, isoimpana Aki Härkösen (HS 29.12.) esiin nostama mielistelyn ja ympäripyöreyden mahdollinen lisääntyminen.