Olet täällä
Espoon keskus ja lähialueet
Espoon keskus lähialueineen, jota tilastomielessä kutsutaan Vanha-Espooksi, koostuu Kuuriinniityn, Espoon keskuksen (sisältäen Kirkkojärven, Suvelan ja Tuomarilan), Kaupunginkallion, Muuralan, Järvenperän, Karvasmäen, Högnäsin, Gumbölen, Karhusuon, Kunnarlan, Nupurin, Kolmperä, Siikajärven, Nuuksion, Vanha-Nuuksion ja Ämmässuon kaupunginosista).
Alueella asuu noin 43 000 asukasta, ja asukasmäärä kasvaa kovaa tahtia. Täältä minä olen kotoisin, ja täällä sukua asuu.
Täältä löydät parisataa Espoon keskusta ja lähialueita kävittelevää kuvasarjaani, bloggaustani ja mielipidekirjoitustani.
Kadonnut Espoo: Kirstin tila
Kirstin tila oli yksi Espoon keskuksen alueen viidesta kantatilasta. Tila löytyi Espoon Suvelasta. Nykyisin tilan alueella sijaitsee Kirstinharju, ja sen varrella olevat kerrostalot. Tämä on Espoon kaupunginmuseon kuva, kenties vuodelta 1909. Espoon keskuksesta tosin kukaan ei satoja vuosia sitten puhunut, kyse oli Södrikin kylästä.
Sunaan tarvitaan bussiyhteys myös metron jatkeen valmistuttua
Helsingin seudun liikenne (HSL) suunnittelee parhaillaan muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen, liittyen länsimetron jatkeeseen. Etenkin läntisen Espoon bussilinjat menevät uusiksi metron jatkeen aloittaessa liikennöinnin näillä näkymin vuonna 2023.
Esitetyissä luonnoksissa on huomioitu tenkin metron varren asutus, pohjoisemmassa muutokset vaikuttavat huonosti harkituilta. Espoon keskuksen suunnasta ollaan lakkauttamassa linjat 134 ja 136, joita korvaamaan tulee uusi runkolinja 530 (Myyrmäki - Jorvi - Espoon keskus - Finnoontie - Matinkylä).
Espoon tekojäät: Keski-Espoon tekojää
Keski-Espoon tekijää löytyy samannimisestä urheilupuistosta Espoon keskuksesta. Kyseessä on puitteiden puolesta kenties Espoon hienoin luistelupaikka.
Miten Länsimetron jatke muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 3: Espoon keskus lähialueineen
Olen vuosien varrella kirjoittanut monia bloggauksia ja mielipidekirjoituksia Länsimetron liityntälinjoista sekä ollut mm. Espoon kaupunginhallituksen konsernijastossa päättämässä Espoon kannoista niihin. Nyt palaan saman teeman pariin, kun käsiteltävänä ovat ehdotukset Länsimetron jatkeen myötä tulevat muutokset Espoon bussiliikenteeseen.
Yllätyin, kun tajusin suunnitelmia tutkiessani, että isoimmat ikävät vaikutukset näyttävät olevan tulossa Sunaan. Niinpä poimin alueen seuraavaksi blogin aiheeksi.
Kadonnut Espoo: Dahlin tila
Dahlin tila oli yksi Espoon keskuksen alueen viidestä kantatilasta. Se sijaitsi nykyisin Kirkkojärveksi kutsutulla alueella, lähellä Keski-Espoon urheilupuistoa. Likimain samalla paikalla on nykyään Kirkkojärven päiväkoti.
Keskuspuiston Tikankierros, Espoo
Keskuspuiston Tikankierros on noin kolme kilometrin mittainen, kaunis luontopolku Espoon keskuspuistossa. Vanhoja metsäpolkuja mukaileva reitti on vaihteleva, matkan varrella on jos minkämoista metsää ja suota. Reitin tunnistaa keltaisista, pyöreistä merkeistä.
Pääkaupunkiseudun epäviralliset kuntoportaat: Portaat Suviniityssä, Espoo
Suviniitystä, Espoon keskuksen kupeesta, löytyvät kahdet uudet portaat. Nämä eivät ole virallisesti kuntoportaita, mutta kukapa estää käyttämästä niitä myös kuntoiluun.
Punarinnankierros, Nuuksio
Punarinnankierros on kahden kilometrin mittainen rengasreitti keskellä Nuuksiota. Melko helppokulkuinen reitti starttaa Haukkalammen luontokeskuksesta, ja kulkee vaihtelevissa maisemissa kansallispuiston keskellä.
Pääkaupunkiseudun epäviralliset kuntoportaat: Portaat Karhusuolla, Espoo
Karhusuolta varrelta löytyy kevyen liikenteen väylä Nupurintien yli. Pohjoisen puolella ovat myös melko pitkät portaat, joita voisi myös kuntoiluun niin halutessaan käyttää.
Espoon näköalapaikkoja: Hyppykallio Nuuksiossa
Hyppykallio on korkea kallio ja myös näköalapaikka Nuuksiossa, ihan Nuuksiontien varressa. Maisemat aukeavat myös Nuuksion Pitkäjärvelle. Puolen kilometrin päähän pääsee myös bussilla.
Kadonnut Espoo: Jorvin kartano
Jorvin kartano löytyi aikoinaan Espoon Karvasmäestä, käytännössä nykyisen Jorvin sairaalan paikalta. Tiilistä rakennettu, jugend-tyylinen kartanon päärakennus oli valmistunut 1913 ja se purettiin Jorvin sairaalan tieltä 1970-luvulla.
Espoon uimarannat: Oittaa
Oittaan uimaranta sijaitsee Bodominjärven rannalla. Ranta on lapsiperheille sopivasti pikkuhiljaa syvenevä. Oikeastaan Oittaalla on kaksi uimarantaa, siitä lisää alempana. Oittaa on Espoon suosituin uimaranta, ja myös palvelut ovat parasta Espoossa.. Täältä muuten löydät kuvasarjani kaikista espoolaisista uimarannoista.
Kaupunkirata Kauklahteen on tarpeen pikaisesti
Länsiväylässä (14.8.) kerrottiin ruuhkaisista rantaradan junista. Etenkin nopeimmat junat ovat ruuhka-aikaan tupaten täynnä.
Kadonnut Espoo: Kiltakallion ilmavalvontatorni, Espoon keskus
Espoon Kiltakalliolla, kivenheiton päässä Espoon keskuksesta, oli 1920-40 -luvuilla ilmavalvontatorni, joka oli kovassa käytössä etenkin toisen maailmansodan aikaan. Päälle vuosikymmenen olen miettinyt miten ihmeessä Kiltakalliolta on otettu komeita maisemakuvia ilman, että puut ovat olleet tieltä. Kunnes oivalsin, että tornista. Tämä kuva on Espoon kaupunginmuseon mukaan 1920-luvulta.
Kadonnut Espoo: Teirin tila, Muurala
Espoon Muuralassa sijaitsi aikoinaan Teirin tila. Tilasta on jäljellä kuvassa näkyvä vilja-aitta, sekä hieman ladon kivijalalkaa. Kivinen rakennus löytyy Mikkelän paloaseman läheltä.
Nuuksioon tulee järjestää tiheämmät bussivuorot
Helsingin Sanomissa kerrottiin (12.9.), kuinka Nuuksion parkkipaikat pullistelevat. Ruuhkien purkamiseksi mietitään vaihtoehtoja.
Tehokkain ja nopein keino parantaa tilannetta olisi tihentää Espoon keskuksesta kulkevan linjan 245 vuoroväliä. Nykyisellään vuoroväli on noin tunti. HSL suunnittelee arkipäiville puolen tunnin vuoroväliä. Sama vuoroväli kannattaisi ulottaa viikonloppuihin ainakin kansallispuiston sesonkiaikoina.
Espoon uimapaikat: Ruuhijärven hiekkaranta
Nuuksiosta, Ruuhijärven perukoilta itärannalta, löytyy pieni luonnontilainen hiekkaranta. Ilta-aurinko osuu rannalle hienosti. Ruuhijärven vesi on useimmiten oikein puhtoista, ja täällä matalalla hiekkarannalla myös lämmintä.
Espoon päiväkodit: Kirkkojärven päiväkoti
Kirkkojärven päiväkoti jatkaa näyttävien espoolaisten päiväkotien sarjaa. Espoon keskuksen tienoilta, puiston reunalta löytyvän päiväkodin kanssa samoissa tiloissa toimii myös nuorisotila.
Espoon kartanot ja huvilat: Brobacka
Brobacka on yksi Espoon kartanoiden ja huviloiden haastavimpia kuvauskohteitani: en nimittäin tiedä onko tämä kartano (tai huvila). 1800-luvun lopulta peräisin oleva rakennus on historiallisen kylän keskellä, iso ja komea, mutta kartanona sitä pidetään vain ajoittain.
Millainen lukioverkko Espooseen: isoja lukioita aluekeskuksiin, täydennetään pienemmiltä jos siltä tuntuu
Joskus sitä tulee bloganneeksi vähän viiveellä. Tänä iltana, noin näillä hetkillä, Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee aihetta “Suomenkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkko sekä tilankäyttösuunnitelma vuosille 2018-2027.” Selkosuomella voisi sanoa, että koulu- ja lukioverkkoa.
Espoon päiväkodit: Koivuhovin päiväkoti
Koivuhovin päiväkoti on pieni, kerrostalon alakerrassa toimiva päiväkoti Espoon Ymmerstassa. Tämänkaltaiset pienet päiväkodit ovat minusta aina jotenkin jännällä tavalla kodikkaita - osa lapsista on kirjaimellisesti hoidossa alakerrassa.
Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelma avattuna, osa 2: Siikajärven ja Nuuksion yhteydet
HSL laatii Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelmaa. Alkaen syksystä 2019 linjastoa on tarkoitus laittaa uusiksi. Päätöksiä tehdään tämän kevään aikana. Paketti on niin laaja, että käyn sitä läpi osissa. Virallinen kommentointiaika on jo päättynyt, mutta voihan tässä pohdiskella. Nyt vuorossa Siikajärven ja Nuuksion suunnan liikenne.
Espoon lintu- ja näköalatornit: Nupurin lintutorni
Nupurin lintutorni löytyy Nupurinjärven elereunan kosteikolta. Lintu- ja näköalatorniksi tässä on kaksi kummallisuutta: täältä ei näe maisemia, eikä kuulemma edes lintuja. Onneksi satoja metrejä pitkät kulkuväylät tekevät paikan jopa sadunomaiseksi.
Uuden linjan 200 päätepysäkki Jorvin sijaan Espoon keskukseen
Suunnitteilla on nykyisten seutulinjojen 217, 218, 226 ja 235 korvaaminen uudella runkolinjalla 200. Uusi linja lähtisi Elielinaukiolta ja kulkisi Pitäjänmäen kautta Leppävaaraan. Espoossa linja seuraisi Vanhaa Turuntietä, ainoa poikkeus olisi koukkaus Karakallion kautta. Päätepysäkki olisi Jorvi.
Osa nykyisistä yhteyksistä muuttuisi vaihdolliseksi. Toisaalta uuden runkolinjan vuoroväli olisi niin arkisin kuin viikonloppuisin 10 minuuttia, eli odottelemaan ei joudu.
Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelma avattuna, osa 1: Yhteydet Helsinkiin
HSL eli Helsingin Seudun Liikenne tekee Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelmaa. Alkaen syksystä 2019 linjastoa on tarkoitus laittaa uusiksi. Päätöksiä tehdään tämän kevään aikana. Paketti on niin laaja, että käyn sitä läpi osissa. Aloitan yhteyksistä Helsinkiin.
Nuuksion bussiliikennettä tulisi lisätä
Helsingin Sanomien sivuilla on keskusteltu Nuuksion joukkoliikenteestä. Komeina syysviikonloppuina bussit ovat täynnä. Vuoroväli Nuuksioon Espoon asemalta kulkevalla bussilla 245 on useimmiten tunti. Turhan harva käyttää julkisia kulkuvälineitä, ja parkkipaikat ovat ajoittain täynnä.
Tiiviimpi vuoroväli Nuuksioon kulkevalle bussilinjalle 245
Länsiväylässä (18.10.) kerrottiin kuinka “luontotrendi koettelee Nuuksiota.” Viime vuonna arviolta 340 000 retkeilijää kulutti polkuja. Mielipidesivuilla Ari Ampuja kertoi, että kauniina viikonloppuina parkkipaikat ovat tupaten täynnä.
Nuuksiossa on ainutlaatuista luontoa, ja sinne on helppo päästä. Nyt kannattaa jo varautua 400 - 500 000 retkeilijään vuodessa, etenkin satsaamalla joukkoliikenteeseen. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa, ja Nuuksio on vuosi vuodelta tunnetumpi alue.
Kirkkojärven palauttaminen hillitsisi tulvahuippuja
Ennätyssateiden takia vesi on noussut Espoossa Kuninkaantien lukion ja Keski-Espoon uimahallin tuntumaan, ja Turunväylä on osin suljettu liikenteeltä. Myös Kirkkojärven alueen kerrostalot ovat vaarassa.
Tulvat piinaavat aluetta muutaman vuoden välein. Turunväylän nostaminen ei auta lähialueen rakennuksia. Parhaiten tulviin voi vaikuttaa palauttamalla Kirkkojärvi.
Suvela 1970 ja -80 -luvuilla, Espoo
Kootessani vuonna 2003 esitystä Espoon keskuksen historiasta paljon kuvia jäi käyttämättä. Mietin useaan otteeseen millaisen tarinan niistä rakentaisin, kunnes runsaan seitsemän vuoden kuluttua tajusin, että kuvat kertovat itsekin oman tarinansa. Tätä kokonaisuutta on päivitetty ja täydennetty lokakuussa 2013.
Tässä on Suvelan Elanto, joka nykyään toimii Alepana.