Espoon keskus ja lähialueet

Kuvituskuva: Espoon keskus lähialueineen

Espoon keskus lähialueineen, jota tilastomielessä kutsutaan Vanha-Espooksi, koostuu Kuuriinniityn, Espoon keskuksen (sisältäen Kirkkojärven, Suvelan ja Tuomarilan), Kaupunginkallion, Muuralan, Järvenperän, Karvasmäen, Högnäsin, Gumbölen, Karhusuon, Kunnarlan, Nupurin, Kolmperä, Siikajärven, Nuuksion, Vanha-Nuuksion ja Ämmässuon kaupunginosista).

Alueella asuu noin 43 000 asukasta, ja asukasmäärä kasvaa kovaa tahtia. Täältä minä olen kotoisin, ja täällä sukua asuu.

Täältä löydät parisataa Espoon keskusta ja lähialueita kävittelevää kuvasarjaani, bloggaustani ja mielipidekirjoitustani.

Espoon päiväkodit: Ymmerstan päiväkoti

Ymmerstan päiväkoti on yksi Espoon uusista hienoista päiväkodeista. On hienoa että myös "arkisiin" rakennuksiin osataan satsata, kuka sanoo että lasten pitäisi viettää aikaansa tylsissä rakennuksissa.

Espoon kartanot ja huvilat: Domsin kartano

Domsin tila on yksi Espoon keskuksen (eli Södrikin kylän) viidestä alkuperäisestä kantatilasta. Tilan päärakennus on sijainnut noin samalla paikalla ilmeisesti jo 1500-luvlta alkaen. Jugend-henkinen ulkoasu on 1900-luvun alusta, sitä ennen rakennus on luultavasti ollut yksikerroksinen.

"Tehdään niin kuin valtuusto tahtoo, paitsi jos valtuusto on väärässä"

Iltapäivän kaupunginhallituksessa käytiin kummallinen keskustelu. Kaupunginhallitus antoi Espoon lausunnon Uudenmaan liitolle vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Aänin 9-6 kaupunginhallitus sivuutti valtuuston viikon vanhan linjauksen

Urheilupuiston tekojää käyttöön joulukuun alussa

(Keski-Espoon Sanomat 5/2012, 9.12.2012)

Keski-Espoon urheilupuiston uudistaminen pääsi toden teolla vauhtiin viime kesänä, kun nykyinen nurmikenttä poistettiin. Samalle paikalle rakennetaan keinonurmikenttä sekä sen yhteyteen jäähdytyslaitteisto - käytännössä siis tekojää. 

Vuokra-asunnot Espoossa: eniten Vanha- ja Pohjois-Espoossa, vähiten Tapiolassa

Aika ajoin syntyy vilkasta keskustelua siitä, missä päin Espoota on kaupungin rakentamia vuokra-asuntoja, ja minne niitä ei ainakaan saisi rakentaa. Tämä asia tuo usein tunteet pintaan.

Itse ehdotin aikanani Tiina Elon kanssa (Helsingin Sanomat 16.11.2010), että myös Tapiolan keskustaan voisi rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja. Innokkaimmissa palautteissa minua syytettiin alueen luonto-arvojen tuhoamisesta (?) ja kommunismista (onko vuokra-asuminen kommunismia?).

Ei isoja ruokakaupppoja Lommilaan

Maaliskuussa 2012 Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Lommilan kaavaa. Ehdotus hylättiin niukasti äänin 7-6. Ensisijainen peruste hylkäykselle oli, että valmistelussa ei oltu huomioitu kaupunkilautakunnan yksimielistä näkemystä jossa ruokakaupalle valittu tila rajattiin 4000 neliöön. Toimialajohtaja käytti päätökseen otto-oikeutta, ja asia on ensi maanantaina Espoon kaupunginhallituksen käsittelyssä.

Kirstinharjun läntinen osa uusiksi, ja osa taloista maan tasalle

(Keski-Espoon Sanomat 4/2012)

Kirstinharjun länsireunan uudistamiseksi on suuniteltu varsin radikaali ratkaisu: suurin osa Kirsinmäen ja Sunantien välillä olevista kerrostaloista purettaisiin, jäljelle jäävien ja remontoitujen talojen ympärille rakennettaisiin runsaasti uutta, ja autot olisivat parkkihalleissa maan alla.

Nuuksion Pitkäjärven eteläreuna, Espoo

Tervetuloa yhteen Espoon jylhimmistä paikoista. Nuuksiossa Pitkäjärven eteläreunalla Nuuksiontie koukkaa lähelle järveä. Maisema on hieno. Etenkin bussin ikkunasta tätä kelpaa ihailla, etenkin jos istuu ihan eturivissä.

Kirstinharjun läntinen osa uusiksi, ja osa taloista maan tasalle

Ensi maanantain Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen kokouksessa paneudutaan Suvelan tilanteeseen. Kirstinharjun länsireunan uudistamiseksi on suuniteltu varsin radikaali ratkaisu: suurin osa Kirstinmäen ja Sunantien välillä olevista kerrostaloista purettaisiin, jäljelle jäävien ja remontoitujen talojen ympärille rakennettaisiin runsaasti lisää ja autot olisivat parkkihalleissa maan alla.

Kauppakeskusten laajennuksen lisäksi asuntoja kuudellesadalle

(Keski-Espoon Sanomat 3/2012)


Entressen itäpuolen uudessa korttelissa olisi kauppoja alimmissa kerroksissa, ja niiden päällä asuntoja ja piha asukkaille.

Sahaojan alajuoksun myllypato, Espoo

Brobackantien varrella, Nuuksiossa, Sahaoja virtaa kohden Nuuksion Pitkäjärveä. Perimätiedon mukaan joskus vajaat sata vuotta sitten paikallinen insinööri rakennutti puron alajuoksulle lohkotuista kivistä myllypadon.

Urheilupuiston tekojää käyttöön kenties jo ensi talven aikana

(Keski-Espoon Sanomat 2/2012, 27.5.2012)

Keski-Espoon urheilupuiston uudistaminen pääsee toden teolla vauhtiin vielä toukokuun puolella, kun nykyinen nurmikenttä poistetaan. Samalle paikalle on tulossa keinonurmikenttä sekä jäähdytyslaitteisto. Tulevaisuudessa kentällä pääsee luistelemaan tekojäällä.

Rantaraitti kiertämään Espoon jokia ja järviä

(Vartti 2.5.2012)

Espoossa on tehty vuosikymmeniä työtä merenrantaa myötäilevän rantaraitin eteen. Uurastus on palkittu, pala palalta on saatu toteutettua lähes yhtenäinen noin 40 kilometrin mittainen rantaraitti.

Seuraavaksi katse on syytä kääntää sisämaahan. Myös keskeisien ulkoilujärvien rantoja tulisi kiertää rantaraitti aina kun se on kohtalaisen helpolla mahdollista.

Kirkkojärven palauttaminen tasaisi tulvahuippuja

(Länsiväylä 2.5.2012)

1950-luvulla kuivatettu Kirkkojärvi tekee paluun useasti vuodessa. Aika ajoin tulvavesi on levinnyt alueen niityille ja pelloille, järven vanhalle pohjalle. Espoonjoen varren kävelytiet ovat vuoden aikana veden alla useasti. Viime kuukausina vesi on noussut miltei Kirkkojärven koululle asti.

Rakennetaan kaupunkirata Espoon keskukseen

(Vartti 14.3.2012)

Kaupunkirataa on suunniteltu jatkettavaksi Leppävaarasta Espoon keskukseen. Kaupunkiradan jatkon myötä paikallisjunat kulkisivat omilla raiteillaan, eivätkä enää jakaisi raiteita kaukojunien kanssa. Vuoroväli voisi olla nykyistä tiiviimpi, eikä kaukojunien myöhästely sotkisi paikallisliikennettä.

Työt alkoivat Suviniityssä

(Keski-Espoon Sanomat 1/2012)

Pitkään suunnitteilla olleella Suviniityn alueella alkoi viime vuoden puolella tapahtua: alueen itäreunalla aloitettiin kahden kerrostalon rakennustyöt, samoin katujen ja kunnallistekniikan toteuttaminen aloitettiin.

Espoon sairaala Jorvin kupeeseen

Ensi maanantaina kaupunginhallitus käsittelee Espoon sairaalan sijaintia. Espoon sairaalaa suunniteltiin Puolarmetsään, ja syntyi komea Orkideaksi kutsuttu konsepti.

Viime syksynä virkamiespuolelta pyydettiin lupaa keskeyttää suunnittelu siksi ajaksi, että voidaan selvittää kannattaisiko sairaala sittenkin rakentaa Jorvin yhteyteen.

Kauppakeskukset täytyy suunnitella keskelle kaupunkia

(Länsiväylä 20.1.2012)

Viimeisen vuosikymmenen aikana Espoo on toiminut kauppakeskusten suunnittelussa mallikkaasti. Niin Leppävaaran Sello, Matinkylän Iso Omena kuin Espoon keskuksen Entressekin on rakennettu keskelle asutusta. Kävelymatkan päässä asuu kymmeniä tuhansia espoolaisia, ja kauppakeskukset sijoittuvat joukkoliikenteen solmukohtiin.

Espoon Kirkkojärvi takaisin

(Helsingin Sanomat 3.1.2012)

Espoon keskuksessa sijaitseva Kirkkojärvi kuivatettiin 1950-luvulla Turunväylää rakennettaessa. Siitä lähtien Kirkkojärvi on tehnyt paluun säännöllisesti. Etenkin keväisin lumien sulaessa tulvavesi on levinnyt alueen niityille ja pelloille, järven vanhalle pohjalle. Kävelytiet Espoonjoen varrella ovat vuoden aikana veden alla useiden päivien, joskus jopa viikkoja.

Ennen joulua Espoonjoki tulvi pahemmin kuin vuosiin. Uimahalli- ja lukiokiinteistöä jouduttiin suojaamaan hiekkasäkein ja vesi nousi Turunväylälle.

Entresse ja Espoontori kasvavat yhteen

(Keski-Espoon Sanomat 5/2011)

Entressen ja Espoontorin kauppakeskukset aiotaan yhdistää Siltakadun ylittävällä sillalla. Katetulle sillalle tulisi sekä liikkeitä että jalankulkuyhteys. Lisäksi suunnitelmissa on laajentaa kauppakeskuksia siten, että ne yhdessä muodostavat aiempaa isomman yksikön.

Espoon sairaala Jorviin vai Puolarmetsään?

Huomisessa kaupunginhallitukssa käsitellään lähivuosina rakennettavan kuntoutukseen keskittyvän Espoon sairaalan sijaintia. Virkamiehet esittävät, että seuraavien kahden, kolmen kuukauden ajan keskitytään selvittämään kannattaisiko sairaala sijoittaa Puolarmetsän sijaan Jorvin sairaalan yhteyteen.

Tärkeintä on rakentaa toimiva kuntoutussairaala

(Länsiväylä 5.11.2011)

Puolarmetsän sairaalan yhteyteen on suunniteltu kuntoutukseen keskittyvää Espoon sairaalaa. Uusi sairaala, Elä ja asu -keskus, uudet senioriasunnot ja tarjolla olevat terveyspalvelut muodostaisivat yhden kokonaisuuden. Sairaalasta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jonka voittajaksi valikoitui Orkideaksi kutsuttu kokonaisuus.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 1.2025