Espoon keskus ja lähialueet

Kuvituskuva: Espoon keskus lähialueineen

Espoon keskus lähialueineen, jota tilastomielessä kutsutaan Vanha-Espooksi, koostuu Kuuriinniityn, Espoon keskuksen (sisältäen Kirkkojärven, Suvelan ja Tuomarilan), Kaupunginkallion, Muuralan, Järvenperän, Karvasmäen, Högnäsin, Gumbölen, Karhusuon, Kunnarlan, Nupurin, Kolmperä, Siikajärven, Nuuksion, Vanha-Nuuksion ja Ämmässuon kaupunginosista).

Alueella asuu noin 43 000 asukasta, ja asukasmäärä kasvaa kovaa tahtia. Täältä minä olen kotoisin, ja täällä sukua asuu.

Täältä löydät parisataa Espoon keskusta ja lähialueita kävittelevää kuvasarjaani, bloggaustani ja mielipidekirjoitustani.

Espoon uimarannat: Kattilajärven uimaranta

Kattilajärven uimaranta sijaitsee Nuuksion järviylängölle, luonnonsuojelualueen keskellä. Tämä on kenties syrjäisin ja rauhallisin ranta mitä pääkaupunkiseudulta löytyy.

Villa Karyllin palo toukokuussa 1968, Espoo

Toukokuussa 1968 Espoon keskuksessa roihahti. Pappilanmäellä sijaitseva Villa Karyll paloi kivijalkaan asti. Rakennuksessa toimi tuolloin Espoon sähkö, tuolloiselta nimeltään Esbo Elektriska AB.

Lisää raiteita

Ensi tiistaina Espoon kaupunginhallitus kommentoi Helsingin seudun liikenteelle ns. HJL 2011 -lausuntoa.

Nyt laitetaan järjestykseen Helsingin seudun suuria liikennehankkeita: tehdäänkö kaupunkiradan jatko Espoon keskukseen nyt vai kymmenen vuoden kuluttua, ja ennen vai jälkeen itämetroa? Kaupunginhallitus edustaa tässä kohden Espoon kaupungin näkemystä.

4000 neliötä liikuntatilaa Kauniaisten ja Espoon rajalla

(Keski-Espoon Sanomat 4/2010, 5.12.2010)

Kauniaisten urheilupuisto aukeni vuosi sitten syksyllä. Tosin nimi voi johtaa harhaan: kyseessä on 4000 neliötä sisätilaa eri urheilulajeille, ja Kauniaisten sijaan halli sijaitsee niukasti Espoon puolella Ymmerstassa.

- Viikottain meillä on kävijöitä noin 3000, toteaa Kauniaisten urheilupuisto Oy:n toimitusjohtaja Janne Viitala. Noin puolet kävijöistä on lapsia, suosituimpia lajeja ovat tennis ja sulkapallo.

Kirkkojärven koulu muutti takaisin Kirkkojärvelle

(Keski-Espoon Sanomat 3/2010, syyskuu)

Kirkkojärven koulun kolmen vuoden evakko Muuralan Koulumestarin koulussa on päättynyt. Kirkkojärvelle kohonnut uusi rakennus otettiin käyttöön syyslukukauden alussa. Samassa yhteydessä Kirkkojärven koulu muuttui yhtenäiskouluksi, eli siellä on jatkossa vuosiluokkia ensimmäisestä yhdeksänteen.

Siirtolapuutarha Espoon Kirkkojärvelle

(Helsingin Sanomat 4.9.2010)

Helsingissä on runsaasti siirtolapuutarha-alueita. Lisäksi Helsinki on kaavoittamassa useita uusia alueita. Naapuristaan poiketen Espoosta löytyy vain yksi siirtolapuutarha-alue Puolarmaarista. Suunnitteilla ovat siirtolapuutarha-alueet Säterinniittyyn ja Niipperiin.

Espoon keskuksen ensimmäisessä asukasfoorumin aiheina asemanseudun kehittäminen ja Lommila

(Keski-Espoon Sanomat 2/2010, 21.5.2010)

Torstaina 23.3 järjestetyssä ensimmäisessä Vanha-Espoon asukasfoorumissa aiheina olivat Espoon keskuksen kehittäminen sekä Lommila. Valtuustotalon kahvioon kokoontui vajaat sata asukasta. Espoon keskuksen asemanseudun kehittämisestä keskusteltiin vilkkaasti, sen sijaan Lommila ei juurikaan paikallaolijoita kiinnostanut. 

Lommilan raideyhteys on valitettavasti kaukaista tulevaisuutta

(Länsiväylä 3.2.2010)

Varavaltuutettu Mia Kaukinen (kok) kommentoi kirjoitustamme kauppakeskusten sijoittelusta ja eritoten Lommilasta todeten muun muassa että ajatuksemme "peilaavat enemmän tähän päivään kuin tulevaisuuteen." Nykypäivä asettaa valitettavasti rajoituksia tulevalle, ja kaupunkirakenne muuttuu varsin hitaasti. Suuret kaupunkirakenteelliset linjaukset kannattaa pohjata siihen miten asiat nyt ovat ja mihin suuntaan niiden halutaan tulevaisuudessa kehittyvän.

Nuorisopolikliniikalta tukea nuorille

(Keski-Espoon Sanomat 4/2009)

Espoon keskuksessa sijaitseva nuorisopolikliniikka Nupoli aloitti toimintansa elokuun puolessavälissä. Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu suunnatun palvelun ajatuksena on tarjota tukea jo varhaisessa vaiheessa

Nuorisopolikliniikka on suunnattu 13-22 -vuotiaille, nuorimmat Nupolissa kävijät ovat siis yläasteikäsiä, vanhimmat nuoria aikuisia.

Elä ja asu -kokonaisuuksiin tilaa omaishoidettaville

(Länsiväylä 24.10.2009)

Valtaosa tukea tarvitsevista ikäihmisistä tai vammaisista asuu kotonaan. Monia heistä hoitaa omahoitaja: puoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu läheinen.

Noin 30 000 suomalaista saa omaishoidon tukea. Vuonna 2007 vanhusten omaishoidontukea sai 367 espoolaista perhettä ja vammaisten omaishoidontukea 361 perhettä. Yhteensä Espoossa työskentelee siis yli 700 omaishoitajaa, ja heidän määränsä kasvaa jatkuvasti. Omaishoitajia on tosiasiassa huomattavasti enemmän sillä kaikki omaishoitajat eivät ole hakeneet tai saa omaishoidon tukea.

Junalla Espoon keskuksesta Lohjalle?

(Keski-Espoon Sanomat 3/2009)

Vastavalmistuneen kehityskuvasuunnitelman mukaan muutaman vuosikymmenen kuluttua Espoon keskuksesta pääsisi junalla Lohjalle. Länsiradaksi kutsuttu uusi raideyhteys haarautuisi rantaradasta Espoon keskuksen jälkeen ja jatkaisi Veikkolan kautta Lohjalle. Yhteys olisi osa Helsinki-Salo-Turku -oikorataa.

Siirtolapuutarha Espoon joka suuralueelle

(Vartti 10.6.2009)

Suomalaiset unelmoivat omasta mökistä. Monille mökkiunelma muodostuu kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, pelkästään asunnon ostaminen kalliilta pääkaupunkiseudulta osoitautuu monelle mahdottomaksi tavoitteeksi.

Helppo kävely-yhteys Espoon aseman keskiraitelle olisi mahdollinen

(Länsiväylä 10.6.2009)

Espoon keskuksen remontin myötä Espoon aseman keskilaiturilta on rakennettu kävely-yhteys raiteiden yli Espoontorin puolelle. Tämä on mahdollista koska E-junien jatkaessa Kauklahteen asti raiteita 3 ja 4 ei käytetä tällä hetkellä lainkaan.

Moderni Entressen kirjasto on auki joka päivä

(Keski-Espoon Sanomat 2/2009)

Entressen eli Espoon keskuksen uusi kirjasto aukesi huhtikuun alussa. Kauppakeskus Entressen kolmannessa kerroksessa sijaitseva runsaan 2700 neliön kirjasto on Espoon kolmanneksi suurin, likimain Kirjasto Omenan kokoinen. Puolet tilasta on varattu lapsille ja nuorille ja musiikille, puolet aikuisille ja kirjallisuudelle.

Keski-Espoon joukkoliikenne pysyy lähivuodet pääosin ennallaan

(Keski-Espoon Sanomat 1/2009)

Vielä lähiviikkojen ajan YTV:n verkkosivuilla ja asukastilaisuuksissa esitellään joukkoliikennesuunnitelma vuosille 2010-2014. Suunnitelma sisältää seudun bussi- ja junaliikenteen linjasto- ja vuorovälisuunnitelmat Espoon, Kauniaisten ja Keravan alueille.

Espoon kaupunginosat: Kulovalkea, Tuomarila

Kulovalkea on uusi asuinalue joka on rakennettu viime vuosina Tuomarilan aseman pohjoispuolelle. Asuinalue on toiselta laidaltaan kiinni Kirkkojärvessä. Espoon keskukseen on matkaa seisakkeenväli, noin kilometri. Nämä kuvat ovat syksyltä 2008.

Ulkoilureitti Espoonjoen varteen

(Länsiväylä 17.10.2008)

Espoonjoki syntyy Glims- ja Gloms-jokien yhtyessä. Joki virtaa läpi kauniin ja ainutlaatuisen kulttuurimaiseman. Valitettavasti maisemista ei pääse helposti nauttimaan, sillä joen varrella on kävelyteitä oikeastaan vain Espoon keskuksen tienoilla Tuomiokirkon kohdalla.

Kirjastojen on myös oltava auki!

Espooseen on viime vuosina rakennettu toinen toistaan näyttävämpiä kirjastoja. Ensin ovensa avasi Ison Omenan kirjasto ja sitten Leppävaaran kirjasto kauppakeskus Sellon yhteydessä. Ensi vuoden puolella aloittaa kauan kaivattu Keski-Espoon kirjasto kauppakeskuksen Entressen yhteydessä.

Kyseiset kirjastot ovat hienoja, ja Leppävaaran kirjasto onkin noussut pääkaupunkiseudun suosituimmaksi. Silti en Ison Omenan tai Leppävaaran kirjastoissa käydessäni voi olla pohtimatta onko jokainen neliö ja jokainen pitkä käytävä todellakin aivan välttämätön.

Espooseen lisää siirtolapuutarhoja

(Länsiväylä 15.8.2008)

Suomalaiset unelmoivat omasta mökistä. Halutaan oma pakopaikka jonnekin rauhallisen järven rannalle. Useat ovat myös toteuttaneet unelmansa. Mökki on hankittu läheltä tai kaukaa, ja autossa istutaan perjantai-iltaisin tuntitolkulla. Monille mökkiunelma muodostuu kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, kun pelkästään asunnon ostaminen kalliilta pääkaupunkiseudulta voi muodostua ylitsepääsemättömän vaikeaksi.

Pyöräily Pitkäjärven ympäri, Espoo

Aurinkoisena torstai-iltana heinäkuussa 2008 pyöräilin Pitkäjärven ympäri. Pitkäjärvi sijaitsee Espoossa, tosin yksi sen kulma ulottuu Vantaalle asti.

Autot piiloon maan alle niin kaupunkikuva paranee

Yhtä asiaa olen opetellut koko pienen kunnallispolitikkoelämäni. Miksi ihmeessä tiiviissä kaupungeissa on niin viihtyisää, mutta paljon väljemmissä lähiöissä voi tuntua että tila loppuu kesken?

Ensimmäinen vastaus on ilmeinen. Jos on rakennettu huolellisesti ja talot ovat persoonallisia, on kaupunkikuva moni-ilmeinen ja viihtyisä. Toinen liittyy autoihin, tai pikemminkin autojen puutteeseen.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 1.2025