Espoon keskus ja lähialueet

Kuvituskuva: Espoon keskus lähialueineen

Espoon keskus lähialueineen, jota tilastomielessä kutsutaan Vanha-Espooksi, koostuu Kuuriinniityn, Espoon keskuksen (sisältäen Kirkkojärven, Suvelan ja Tuomarilan), Kaupunginkallion, Muuralan, Järvenperän, Karvasmäen, Högnäsin, Gumbölen, Karhusuon, Kunnarlan, Nupurin, Kolmperä, Siikajärven, Nuuksion, Vanha-Nuuksion ja Ämmässuon kaupunginosista).

Alueella asuu noin 43 000 asukasta, ja asukasmäärä kasvaa kovaa tahtia. Täältä minä olen kotoisin, ja täällä sukua asuu.

Täältä löydät parisataa Espoon keskusta ja lähialueita kävittelevää kuvasarjaani, bloggaustani ja mielipidekirjoitustani.

Uudenlaista tukea perheille Tuomarilassa

(Keski-Espoon Sanomat 2/2008)

Tuomarilan perhetukikeskus avasi ovensa runsas vuosi sitten. Perhetukikeskuksessa toimii kolme erillistä osastoa: yksi lapsille, toinen nuorille ja kolmas perheille. Lasten ja nuorten osastot ovat kuusipaikkaisia, perheosastolla on neljä asuntoa.

- Sijoitusajat ovat keskimäärin 4- 5 kuukautta, toteaa perhekeskuksen johtaja Tuula Majapuro. Tosin ajat vaihtelevat perheen tarpeen mukaisesti.

Tuomarilan perhetukikeskus on Espoossa ainoa laatuaan. Perheet ovat kotoisin varsin tasaisesti eri puolilta Espoota.

Espoon kartanot ja huvilat: Träskändan kartano ja luonnonsuojelualue

Träskändan kartano sijaitsee Espoossa Pitkäjärven reunalla. Kartanolla ja sitä ympäröivällä puistolla on pitkä, hieno historia. Nämä kuvat ovat keväältä 2008.

Voi juma mikä määrä ostoskeskuksia!

Päivän Helsingin Sanomissa esiteltiin pääkaupunkiseudun isoimpia ostoskeskuksia sekä suunnitteilla olevia sellaisia. Ei siinä voinut kuin ihmetellä, kyllä tulee kerrosneliömetrejä. Lommilaa suunnitellaan vaatimattomasti kaksi ja puoli kertaa Isoa Omenaa suuremmaksi.

Miten auttaa sitä joka ei halua tulla autetuksi?

Espoon keskuksessa paloi eilen omakotitalo. Palo on tuhoisin vuosiin: viisi kuollutta ja useita sairaalahoidossa. Kyseessä oli Espoon kaupungin päihdeongelmaisille vuokraamasta tukiasunnosta. Vanha rintamamiestalo oli suunnilleen niin paloturvallinen kuin vanhat rintamamiestalot ovat.

Kaksi koulua ja päiväkoti samassa paketissa

(Keski-Espoon Sanomat 1/2008)

Muuralassa sijaitseva Koulumestarin koulu aloitti toimintansa viime elokuussa. Oppilaita uudessa rakennuksessa on runsaat 300, joista noin puolet ovat evakossa Kirkkojärven koulusta. Samassa rakennuksessa toimivat tällä hetkellä niin Koulumestarin ja Kirkkojärven koulut, kuin Koulumestarin päiväkotikin.

Jorvin päivystys - kauhistuttava helvetin esikartano?

Viime Espoon valtuuston kokouksessa osa valtuutetuista innostui kutsumaan Jorvin päivystystä helvetin esikartanoksi. Se oli komeasti sanottu, ja sillä pääsi Länsiväylän sivuille. Auttaa varmaan kunnallisvaaleissa. Vastaavia heittoja on helppo heittää, ja on aina autuasta jos ei tiedä missä mennään. Vaan missä Jorvissa mennään?

Espoon päiväkodit: Hösmärinpuiston päiväkoti

Hösmärinpuiston pienten lasten koulu ja päiväkoti valmistui syksyksi 2005. Nämä kuvat ovat ensimmäiseltä toimintaviikolta. Rakennus on sittemmin muutettu vain päiväkodiksi. Nämä kuvat ovat kuiutenkin "yhdistelmäajalta".

Espoon keskuksessa 3000 opiskelijan kampus

(Keski-Espoon Sanomat 3/2007)

Syyslukukauden alussa avasi ovensa Espoon seudun kuntayhtymä Omnian uusi rakennus Kirkkokadulla. Uusiin tiloihin siirtyivät Matinkylästä puu- ja viheralan artesaanit, talonrakentajat sekä media-assistenttiopiskelijat.

Espoon keskus on Espoon tulevaisuus

(Länsiväylä 3.8.2007)

Espoon keskus sai ryöpytystä niskaansa Länsiväylässä 18.7. Sirkku Dölle kutsui Espoon keskusta vaatimattomasti häpeäpilkuksi. A. Vallinen taas totesi että Espoon keskus on tuhottu, uuden kirjasto- ja kauppakeskusrakennuksen alta kun kaadettiin metsää. Onneksi tilanne ei ole näin synkeä.

Espoo kasvaa muutamassa vuosikymmenessä 70 000 asukkaalla. Vaikka myös Etelä-Espoo tiivistyy, kasvun painopiste on rantaradan varrella. Eniten kasvavat Espoon keskus ja Kauklahti.

Linjan 19 pysäkit esteettömiksi

(Keski-Espoon Sanomat 1/2007)

Espoon keskuksen ja Tapiolan väliä liikennöivä bussilinja 19 on valittu toiseksi valtakunnalliseksi esteettömän liikennöinnin kokeilulinjaksi. Toinen linja liikennöi Tampereella. Hankkeen myötä reitin keskeiset pysäkit korotetaan ja muutetaan esteettömiksi.

Espoon kaupungin esteettömyysasiamies Jaana Länkelin kertoo että linja 19 valittiin, koska se yhdistää Espoon kaksi merkittävää keskusta, ja linja kulkee Puolarmetsän sairaalan editse. Asiaan vaikutti myös se, että linjaa 19 liikennöidään matalalattiaisilla busseilla.

Sudokumies Gumbölestä

(Keski-Espoon Sanomat 1/2007)

Sudoku on viime vuosina Euroopassa suosiota saanut logiikkapeli Japanista. Gumbölessä asuva Arto Inkala on julkaissut kaksi sudoku-kirjaa, joita on myyty jo muutama tuhat kappaletta.

Sudokussa tehtävänä on täyttää ruudukko merkeillä, jotka pitää päätellä ruudukossa jo valmiina olevien merkkien avulla. Yleisimmin tehtävissä on käytetty numeroita, mutta myös kirjaimia, värejä ja muita symboleita.

Kaupungintalon tulevaisuus auki

(Keski-Espoon Sanomat 4/2006)

Vuonna 1971 valmistuneen Espoon kaupungintalon tulevaisuutta pohditaan. Nyt jo tiedetään että rakennukselle täytyy suorittaa mittava peruskorjaus, sekä luultavasti myös laajennus. Samassa yhteydessä on pohdittu rakennuksen kokonaan purkamista. Tilalle rakennettaisiin uusi kaupungintalo ja mahdollisesti myös asuntoja.

Luontokeskus Nuuksioon

(Keski-Espoon Sanomat 4/2006)

Uutta luontokeskusta suunnitellaan Nuuksion järviylängölle, Solvallan urheiluopiston yhteyteen. Luontokeskus avattanee yleisölle vuonna 2010. Luontokeskuksen paikkaa on pohdittu pitkään, ja tänä syksynä sijaintipaikaksi varmistui Solvalla.

Nuuksion järviylänkö on pääkaupunkiseudun tärkeimpiä luonto- ja virkistysalueita. Alueella käy vuosittain 500 000 luonnossa liikkujaa, jotka ovat pääosin pääkaupunkiseudulta, mutta myös muualta Uudeltamaalta. Nuuksion kansallispuistossa käyntejä on vuosittain 100 000. Kansallispuisto perustettiin vuonna 1994 ja sen pinta-ala on tällä hetkellä noin 45 km2.

Verkossa kehitetään Espoon keskusta

(Keski-Espoon Sanomat 3/2006)

Torstaina 5.10. avattiin virallisesti Espoon keskuksen kehittämisfoorumi, internetissä toimiva verkkosivusto. Julkistamistilaisuus oli Kuninkaantien lukion auditoriossa, jossa Kehittämisfoorumia esiteltiin paikalla olleille asukkaille, yhdistysten ja kaupungin edustajille sekä muille alueellisille toimijoille. Kehittämisfoorumi löytyy osoitteesta www.espoonkeskus.fi.

Espoon keskuksen uudesta kirjastosta Kirjasto Omenan kokoinen

(Keski-Espoon Sanomat 1/2006)

Siltakadulla Espoontoria vastapäätä alkavat tulevana syksynä uuden liikekeskuksen rakennustyöt. Rakennukseen tulee runsaasti liiketilaa sekä Espoon kaupungin tiloista aluekirjasto sekä kaupunginarkisto ja keskuskirjaamo.

Kino Kaurismäki keräsi salin täyteen

(Keski-Espoon Sanomat 4/2005)

Lokakuussa järjestetty Kino Kaurismäki keräsi runsaasti katsojia. Ensi-ilta oli loppuunmyyty, ja myös koululaisnäytökset keräsivät salin likimain täyteen. Myös elokuvaesitysten yhteydessä järjestetty kahvila keräsi suuren suosion. Kino Tuomarilan vanhahtava ja pelkistetty sisustus sopi hyvin Kaurismäkien elokuvien tunnelmaan.

Espoonportti avattiin liikenteelle

(Keski-Espoon Sanomat 3/2005)

Espoonportti on avattu liikenteelle. Kirkkojärventien ja Rantaradan alitse rakennettu Espoonportti on 350 metriä pitkä ja sen liikennemääräksi arvioidaan noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Urakka kesti kaksi ja puoli vuotta.

Espoon keskukseen kolme kaupunkipolkua

(Keski-Espoon Sanomat 3/2005)

Espoo-päivänä lauantaina 27.8. julkistettiin Espoon ensimmäiset kaupunkipolut. Sarjan ensimmäinen osa kattaa Espoon keskuksen, Kiltakallio - Suvelan ja Tuomarilan alueet. Espoon valtuustotalon edessä järjestettiin polkujen avajaistapahtuma, minkä päätteeksi suoritettiin ensimmäinen opastettu kaupunkipolkukävely.

Keski-Espooseen uusia kouluja

(Keski-Espoon Sanomat 2/2005)

Asukasillassa 18.4. Kuninkaantien lukion auditoriossa esiteltiin yli satapäiselle yleisölle Espoon kouluverkkosuunnitelmia. Tilaisuus typistyi pelkäksi yleisien taustojen esittelyksi, sillä konkreettisia muutossuunnitelmia ei oltu esitelty poliittisille luottamushenkilöille, eikä asukkaillekaan.

Bussiterminaali muuttaisi Espoon keskuksen bussilinjoja

(Keski-Espoon Sanomat 2/2005)

Helmikuussa YTV:n suunnittelijat esittelivät Kuninkaantien lukiossa luonnoksia pääkaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelmista vuosille 2005-09.

Kevään aikana valmistuvat joukkoliikennesuunnitelmat tuleviksi neljäksi vuodeksi. Uudistukset ovat suunnitteilla toteutettavaksi vaiheittain, ensimmäiset jo ensi syksynä, osa aikaisintaan vuonna 2009.

Espoonportin alikulku, Espoo

Kirkkojärventien ja Rantaradan alitse rakennettu Espoonportti on 350 metriä pitkä ja sen liikennemääräksi arvioidaan noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Urakka kesti kaksi ja puoli vuotta. Espoonportti siihen liittyvine katu- ja siltajärjestelyineen on Espoon kaikkien aikojen suurin katu-urakka. Urakan kokonaiskustannukset olivat runsaat 11 miljoonaa euroa.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 1.2025