Espoon keskus ja lähialueet

Espoon keskuksessa 3000 opiskelijan kampus

(Keski-Espoon Sanomat 3/2007)

Syyslukukauden alussa avasi ovensa Espoon seudun kuntayhtymä Omnian uusi rakennus Kirkkokadulla. Uusiin tiloihin siirtyivät Matinkylästä puu- ja viheralan artesaanit, talonrakentajat sekä media-assistenttiopiskelijat.

Espoon keskus on Espoon tulevaisuus

(Länsiväylä 3.8.2007)

Espoon keskus sai ryöpytystä niskaansa Länsiväylässä 18.7. Sirkku Dölle kutsui Espoon keskusta vaatimattomasti häpeäpilkuksi. A. Vallinen taas totesi että Espoon keskus on tuhottu, uuden kirjasto- ja kauppakeskusrakennuksen alta kun kaadettiin metsää. Onneksi tilanne ei ole näin synkeä.

Espoo kasvaa muutamassa vuosikymmenessä 70 000 asukkaalla. Vaikka myös Etelä-Espoo tiivistyy, kasvun painopiste on rantaradan varrella. Eniten kasvavat Espoon keskus ja Kauklahti.

Linjan 19 pysäkit esteettömiksi

(Keski-Espoon Sanomat 1/2007)

Espoon keskuksen ja Tapiolan väliä liikennöivä bussilinja 19 on valittu toiseksi valtakunnalliseksi esteettömän liikennöinnin kokeilulinjaksi. Toinen linja liikennöi Tampereella. Hankkeen myötä reitin keskeiset pysäkit korotetaan ja muutetaan esteettömiksi.

Espoon kaupungin esteettömyysasiamies Jaana Länkelin kertoo että linja 19 valittiin, koska se yhdistää Espoon kaksi merkittävää keskusta, ja linja kulkee Puolarmetsän sairaalan editse. Asiaan vaikutti myös se, että linjaa 19 liikennöidään matalalattiaisilla busseilla.

Sudokumies Gumbölestä

(Keski-Espoon Sanomat 1/2007)

Sudoku on viime vuosina Euroopassa suosiota saanut logiikkapeli Japanista. Gumbölessä asuva Arto Inkala on julkaissut kaksi sudoku-kirjaa, joita on myyty jo muutama tuhat kappaletta.

Sudokussa tehtävänä on täyttää ruudukko merkeillä, jotka pitää päätellä ruudukossa jo valmiina olevien merkkien avulla. Yleisimmin tehtävissä on käytetty numeroita, mutta myös kirjaimia, värejä ja muita symboleita.

Kaupungintalon tulevaisuus auki

(Keski-Espoon Sanomat 4/2006)

Vuonna 1971 valmistuneen Espoon kaupungintalon tulevaisuutta pohditaan. Nyt jo tiedetään että rakennukselle täytyy suorittaa mittava peruskorjaus, sekä luultavasti myös laajennus. Samassa yhteydessä on pohdittu rakennuksen kokonaan purkamista. Tilalle rakennettaisiin uusi kaupungintalo ja mahdollisesti myös asuntoja.

Luontokeskus Nuuksioon

(Keski-Espoon Sanomat 4/2006)

Uutta luontokeskusta suunnitellaan Nuuksion järviylängölle, Solvallan urheiluopiston yhteyteen. Luontokeskus avattanee yleisölle vuonna 2010. Luontokeskuksen paikkaa on pohdittu pitkään, ja tänä syksynä sijaintipaikaksi varmistui Solvalla.

Nuuksion järviylänkö on pääkaupunkiseudun tärkeimpiä luonto- ja virkistysalueita. Alueella käy vuosittain 500 000 luonnossa liikkujaa, jotka ovat pääosin pääkaupunkiseudulta, mutta myös muualta Uudeltamaalta. Nuuksion kansallispuistossa käyntejä on vuosittain 100 000. Kansallispuisto perustettiin vuonna 1994 ja sen pinta-ala on tällä hetkellä noin 45 km2.

Verkossa kehitetään Espoon keskusta

(Keski-Espoon Sanomat 3/2006)

Torstaina 5.10. avattiin virallisesti Espoon keskuksen kehittämisfoorumi, internetissä toimiva verkkosivusto. Julkistamistilaisuus oli Kuninkaantien lukion auditoriossa, jossa Kehittämisfoorumia esiteltiin paikalla olleille asukkaille, yhdistysten ja kaupungin edustajille sekä muille alueellisille toimijoille. Kehittämisfoorumi löytyy osoitteesta www.espoonkeskus.fi.

Espoon keskuksen uudesta kirjastosta Kirjasto Omenan kokoinen

(Keski-Espoon Sanomat 1/2006)

Siltakadulla Espoontoria vastapäätä alkavat tulevana syksynä uuden liikekeskuksen rakennustyöt. Rakennukseen tulee runsaasti liiketilaa sekä Espoon kaupungin tiloista aluekirjasto sekä kaupunginarkisto ja keskuskirjaamo.

Kino Kaurismäki keräsi salin täyteen

(Keski-Espoon Sanomat 4/2005)

Lokakuussa järjestetty Kino Kaurismäki keräsi runsaasti katsojia. Ensi-ilta oli loppuunmyyty, ja myös koululaisnäytökset keräsivät salin likimain täyteen. Myös elokuvaesitysten yhteydessä järjestetty kahvila keräsi suuren suosion. Kino Tuomarilan vanhahtava ja pelkistetty sisustus sopi hyvin Kaurismäkien elokuvien tunnelmaan.

Espoonportti avattiin liikenteelle

(Keski-Espoon Sanomat 3/2005)

Espoonportti on avattu liikenteelle. Kirkkojärventien ja Rantaradan alitse rakennettu Espoonportti on 350 metriä pitkä ja sen liikennemääräksi arvioidaan noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Urakka kesti kaksi ja puoli vuotta.

Espoon keskukseen kolme kaupunkipolkua

(Keski-Espoon Sanomat 3/2005)

Espoo-päivänä lauantaina 27.8. julkistettiin Espoon ensimmäiset kaupunkipolut. Sarjan ensimmäinen osa kattaa Espoon keskuksen, Kiltakallio - Suvelan ja Tuomarilan alueet. Espoon valtuustotalon edessä järjestettiin polkujen avajaistapahtuma, minkä päätteeksi suoritettiin ensimmäinen opastettu kaupunkipolkukävely.

Keski-Espooseen uusia kouluja

(Keski-Espoon Sanomat 2/2005)

Asukasillassa 18.4. Kuninkaantien lukion auditoriossa esiteltiin yli satapäiselle yleisölle Espoon kouluverkkosuunnitelmia. Tilaisuus typistyi pelkäksi yleisien taustojen esittelyksi, sillä konkreettisia muutossuunnitelmia ei oltu esitelty poliittisille luottamushenkilöille, eikä asukkaillekaan.

Bussiterminaali muuttaisi Espoon keskuksen bussilinjoja

(Keski-Espoon Sanomat 2/2005)

Helmikuussa YTV:n suunnittelijat esittelivät Kuninkaantien lukiossa luonnoksia pääkaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelmista vuosille 2005-09.

Kevään aikana valmistuvat joukkoliikennesuunnitelmat tuleviksi neljäksi vuodeksi. Uudistukset ovat suunnitteilla toteutettavaksi vaiheittain, ensimmäiset jo ensi syksynä, osa aikaisintaan vuonna 2009.

Espoonportin alikulku, Espoo

Kirkkojärventien ja Rantaradan alitse rakennettu Espoonportti on 350 metriä pitkä ja sen liikennemääräksi arvioidaan noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Urakka kesti kaksi ja puoli vuotta. Espoonportti siihen liittyvine katu- ja siltajärjestelyineen on Espoon kaikkien aikojen suurin katu-urakka. Urakan kokonaiskustannukset olivat runsaat 11 miljoonaa euroa.

Seurakuntien uusi virastotalo Kirkonkymppi valmistui

(Keski-Espoon Sanomat 1/2005)

Helmikuun kymmenes päivä vihittiin käyttöön Kirkonkymppi, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingin yhteinen virastotalo.

Uuden talon ilme on avara ja värikäs, suorastaan lämmin. Sisätiloissa on käytetty paljon puuta, ja värisävyt ovat punertavia. Talon ulkoasussa on toistettu Espoon tuomiokirkon muotoja. Talo jakautuu kahteen siipeen, joiden välillä on maantasolla avara aula ja ylemmissä kerroksissa muita yhteisiä tiloja.

Suviniitty tulee rakentaa harkiten

(Länsiväylä 24.11.2005)

Espoon keskukseen radan eteläpuolelle niin kutsutulle Suviniityn alueelle Suvelan ja Espoon aseman väliin on suunnitteilla uusi asuinalue. Asukkaita alueelle on tulossa noin 2500. Kyseessä on pääkaupunkiseutualueella harvinaisesta tilanteesta, jossa rautatieaseman ja palveluiden vieressä on olemassa vielä rakentamattomia tyhjiä tontteja. Suviniitty on Espoon keskuksen kehittämiselle hieno tilaisuus, joka on käytettävä hyödyksi harkiten.

Kirkkojärven turvallisuustalkoissa kerättiin roskia ja siistittiin pusikoita

(Keski-Espoon Sanomat 3/2004)

Syyskuun viimeisenä lauantaina järjestettiin Kirkkojärvellä turvallisuustalkoot. Talkoissa kerättiin jätesäkeittäin roskia ja siistittiin etenkin matonpesupaikkaa ja lähitienoota.

Kolme ja puoli tuhatta hälytystä vuodessa

(Keski-Espoon Sanomat 1/2004)

Vuosi sitten aloitti Mikkelässä toimintansa Espoon neljäs paloasema. Paloasemalla on aina minuutin hälytysvalmiudessa paloauto ja ambulanssi.

Paloaseman miehitykseen kuuluu aina neljä palomiestä, kaksi palomiessairaankuljettajaa ja paloesimies. Ambulanssille hälytyksiä tuli viimeisen vuoden aikana noin 2600 ja paloautolle noin 750.

Espoon keskukseen radan eteläpuolelle 2000 asukasta

(Keski-Espoon Sanomat 1/2004)

Asukasillassa helmikuun 23. päivä kaupungin edustajat esittelivät alustavia suunnitelmia Suviniityn ja rautaiteradan eteläpuolen kaavamuutoksista. Alueelle on suunnitteilla niin yhdistetty ostoskeskus ja kirjastorakennus niin sanotulle valtion virastotalon tontille, kuin myös asuntoja noin 2000 asukkaalle.

Espoon keskustaa hyljeksitään

(Helsingin Sanomat 28.10.1999)
Espoo koostuu viidestä suuralueesta, jotka ovat Tapiola, Leppävaara, Matinkylä-Olari, Espoonlahti ja Espoon keskus. Kaikki edellä mainitut ovat asukasluvultaan vajaan kolmenkymmenen- ja viidenkymmenentuhannen asukkaan välillä. Espoon kaupungin strategiana on kehittää kaikkia viittä keskusta rinta rinnan.
 

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 10.2024