Olet täällä
Espoonlahden alue
Suur-Espoonlahden alue koostuu Nöykkiön, Kaitaan, Suvisaariston, Soukan, Espoonlahden, Saunalahden ja Latokasken kaupunginosista.Täältä löydät noin 150 Espoonlahden aluetta käsitteleviä kuvasarjoja, bloggauksiani ja mielipidekirjoituksiani.
Espoonlahden alueella yli 60 000 asukasta (vuodenvaihteessa 2023-24), ja alue kasvaa vauhdilla. Se on Espoon toiseksi väkirikkain alue Leppävaaran jälkeen. Merenranta saaristoineen tarjoaa hulppeat puitteet.
Mielestäni on tärkeää, että metron tuoman asukasmäärän myötä alueen palvelutasoa onnistutaan parantamaan, esimerkiksi kulttuuritarjontaa ei alueella ole likimain samoissa määrin kuin muualla Espoossa.
Espoon kartanot ja huvilat: Bastvikin kartano
Tervetuloa Espoon Saunalahteen. Bastvikin kartano on hienolla paikalla meren rannalla.
Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 12: Saunalahti ja Tillinmäki
Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt yhdistän puolittain keinotekoisesti Saunalahden ja Tillinmäen, sillä näillä alueilla on myös paljon yhteistä. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.
Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 9: Latokaski ja Nöykkiö
Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Nyt käyn läpi Latokasken ja Nöykkiön tilannetta. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.
Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 5: Espoonlahti (eli Länsiväylän eteläpuoleinen alue)
Yhteydet lähipalveluihin on turvattava
Espoon uimarannat: Hanikan uimaranta
Hanikan uimaranta sijaitsee merenrannalla Soukassa, eteläisesä Espoossa. Ranta tunnetaan myös Suinonsalmen rantana, vierestä kulkee Suvisaariston ja mantereen erottava Suinonsalmi.
Länsimetron 2016 alkava liityntäliikenne: myös sisäinen liikenne huomioon
Ensi maanantaina Espoon kaupunginhallituksen konsernijaostossa käsitellään Helsingin seudun liikenteen (HSL) suunnitelmia liityntäliikenteen järjestämiseksi, kunhan Länsimetro aloittaa liikennöinnin vuonna 2016. Pikalukemalta suunnitelma vaikuttaa melko perusteelliselta, mutta lähtökohta vaikuttaa olleen vain liityntäliikenne. Vaikuttaa siltä kuin Espoon sisäinen liikenne olisi unohtunut.
Paljonko Espoon eri osissa on asukkaita per kirjastoneliö?
Aina aika ajoin asetan itselleni selvitystehtäviä. En katso valmiita tilastoja tai lukuja, vaan esitän kysymyksen ja etsin siihen vastauksen. Tämän kertainen pulmapähkinä on, miten paljon kirjastoneliöitä per asukas löytyy Espoon eri osista.
Joukkoliikenteen kaarimallissa on valuvika
Helsingin seudun joukkoliikenteessä siirytään kolmen vuoden kuluttua kaarimalliin (HS Kaupunki 27.3.). Matkan hintaa eivät määrittele enää kunnanrajat.
Vihreiden menestys Espoossa suuralueittain kunnallisvaaleissa 2004-2012
Tähän kokonaisuuteen on koostettu Espoon vihreiden saamat äänimäärät kunnallisvaaleissa Espoossa 2004-2012, myös Espoon suuralueiden tasolla.
Vuokra-asunnot Espoossa: eniten Vanha- ja Pohjois-Espoossa, vähiten Tapiolassa
Aika ajoin syntyy vilkasta keskustelua siitä, missä päin Espoota on kaupungin rakentamia vuokra-asuntoja, ja minne niitä ei ainakaan saisi rakentaa. Tämä asia tuo usein tunteet pintaan.
Itse ehdotin aikanani Tiina Elon kanssa (Helsingin Sanomat 16.11.2010), että myös Tapiolan keskustaan voisi rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja. Innokkaimmissa palautteissa minua syytettiin alueen luonto-arvojen tuhoamisesta (?) ja kommunismista (onko vuokra-asuminen kommunismia?).
Vilkasta keskustelua ikäihmisten palveluista
Vietin tänään iltaa Soukan palvelutalolla. Suur-Espoonlahden vihreät järjestivät tilaisuuden ikäihmisten palveluista.
Espoon kaupunginosat: Kivenlahden amfi
Tervetuloa suosikkipaikkoihini Espoossa. Kivenlahden amfi tulkinnasta riippuen joko amfimainen syvennys rantaa tai vajaan kilometrin pitkäinen pätkä Espoon rantaraittia. Itäreunalla on pieni epävirallinen uimaranta.
Espoon kaupunginosat: Iivisniemi
Iivisniemi on jännittävä pikku lähiö eteläisessä Espoossa. Jos paikan päälle ei erityisesti mene, niin lähiön reuna vain vilahtaa ohikulkevasta bussista.
Espoon kirjastot: Saunalahden kirjasto
Saunalahden kirjasto on noin sadan neliön kokoinen "kioskikirjasto". Kirjasto on minulle rakas, vaikka onkin vasta muutaman viikon ikäinen. Tämä siksi, että ehdotin aikanani (Länsiväylä 4.4.2008, ja myös muissa yhteyksissä) noin toteutetun konseptin mukaista kirjastoa. Sitten se toteutettiin!
Espoon koulut: Saunalahden koulu, Espoo
Saunalahden uusi ja hieno koulu aukesi elokuussa 2012. Täältä löydät kuvia ja taustatietoa. Samassa rakennuksessa toimii koulun lisäksi myös kirjasto.
Pyöräillen ja kävellen metroasemalle - myös Finnoossa
Huomisessa elinkeino- ja kilpailukykyjaoksessa käsitellään Finnoon alueen suunnittelua. Aiemmin linjatun mukaisesti alueen suunnitteluun haetaan mukaan kumppaneita, jotka suunnittelevat osia alueesta.
Asunto-osakeyhtiö Puntarpää, Soukka, Espoo
Asunto-osakeyhtiö Puntarpää sijaitsee Espoon Soukassa. Rakennus on L:n muotoinen.
Länsimetroa kannattaa jatkaa saman tien
Huomisen (28.5.2012) kaupunginhallituksen merkittävin asia on länsimetron jatkon hankesuunnitelma. Ehdotus on, että Länsimetroa jatkettaisiin saman tien Matinkylästä Kivenlahteen. Tälle on helppo sanoa kyllä.
Hankesuunnitelmasta päätettäessä ei vielä päätetä toteuttaa mitään, mutta mahdollistetaan se, että Espoon valtuuston voi käsitellä asiaa - luultavasti jo tänä vuonna.
Näillä näkymin länsimetro valmistuu loppuvuonna 2015. Metrolinja jatkuu silloin Ruoholahdesta Matinkylään, tulossa on yhteensä seitsemän asemaa ja lähes 14 kilometriä raiteita.
Suomenojan liikenneympyrä, Espoo
Eräänä marraskuisena päivänä tieni vei Suomenojan liikenneympyrään. Pitkään ja kalliilla rakennettu liikenneympyrä on sekä tyylikäs että hoitaa hommansa - ruuhkat ovat hallinnassa.
Merelliset siirtolapuutarhat voisi rakentaa Suvisaaristoon ja Finnooseen
Hannu Sonninen ehdotti (Länsiväylä 13.3.2012) merellisen siirtolapuutarhan perustamista Suvisaaristoon. Meren rannalla tai saaressa sijaitseva siirtolapuutarha-alue poikkeaisi tyystin Espoon nykyisistä siirtolapuutarha-alueista.
Espoon rantaraitti
Pyöräilin läpi käytännössä koko Espoon rantaraitin heinäkuun viimeisenä lauantaina vuonna 2007. Aloitin matkana Otaniemestä, ja kahdeksan tuntia myöhemmin olin Kivenlahdessa. Otin matkalla viitisensataa valokuvaa, söin pitsan Haukilahdessa ja torkuin Matinlahden rannalla.
Näkymä Otaniemestä pohjoiseen, Laajalahden luonnosuojelualueelle.
Espoon kauppakeskukset: Soukka
Soukan ostoskeskus on aina ollut suosikkejani. Yleensä tämän ikäiset ostoskeskukset sijaitsevat lähiön keskellä, mutta hieman erillään rakennuksista. Soukassa kauppakeskus on likimain koteloutunut kiinni naapurikerrostaloihin.
Espoon uimarannat: Suvisaariston Svinön uimaranta
Meren rannalla Espoon Suvisaaristossa on pieni uimaranta komealla paikalla metsän siimeksessä.
Metropolin rannikolle lintukosteikkojen helminauha
Maankäyttöpaineet Helsingin seudun rannikolla kasvavat, kun kaupunkirakennetta tiivistetään länteen ja itään laajenevan raideliikenteen varteen.
Lisää raiteita
Ensi tiistaina Espoon kaupunginhallitus kommentoi Helsingin seudun liikenteelle ns. HJL 2011 -lausuntoa.
Nyt laitetaan järjestykseen Helsingin seudun suuria liikennehankkeita: tehdäänkö kaupunkiradan jatko Espoon keskukseen nyt vai kymmenen vuoden kuluttua, ja ennen vai jälkeen itämetroa? Kaupunginhallitus edustaa tässä kohden Espoon kaupungin näkemystä.
Espoon uimarannat: Hyljelahden uimapaikka
Hyljelahti on pieni uimaranta tai paikka pientaloalueen keskellä, meren rannalla Etelä-Espoossa. Taustalla Stora tai Lilla Metanberget.
Elä ja asu -kokonaisuuksiin tilaa omaishoidettaville
Valtaosa tukea tarvitsevista ikäihmisistä tai vammaisista asuu kotonaan. Monia heistä hoitaa omahoitaja: puoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu läheinen.
Noin 30 000 suomalaista saa omaishoidon tukea. Vuonna 2007 vanhusten omaishoidontukea sai 367 espoolaista perhettä ja vammaisten omaishoidontukea 361 perhettä. Yhteensä Espoossa työskentelee siis yli 700 omaishoitajaa, ja heidän määränsä kasvaa jatkuvasti. Omaishoitajia on tosiasiassa huomattavasti enemmän sillä kaikki omaishoitajat eivät ole hakeneet tai saa omaishoidon tukea.
Siirtolapuutarha Espoon joka suuralueelle
Suomalaiset unelmoivat omasta mökistä. Monille mökkiunelma muodostuu kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, pelkästään asunnon ostaminen kalliilta pääkaupunkiseudulta osoitautuu monelle mahdottomaksi tavoitteeksi.
Omalääkärijärjestelmästä on syytä siirtyä samalääkärijärjestelmään
Viime viikkoina Länsiväylässä on pureuduttu terveysasemien omalääkärijärjestelmän ongelmiin. Esimerkiksi Espoonlahdessa kaikille asukkaille ei voida lääkärivajeen takia edes nimetä omalääkäriä. Aika on kypsä omalääkärijärjestelmän uudistamiselle. Tämän suuntaisia askelia onkin jo otettu; esimerkiksi Kivenlahdessa asukkaita hoidetaan tiimeittäin.