Olet täällä
Espoo
Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki, jossa on 315 000 asukasta. Näillä sivuilla on yli 500 kuvasarjaa Espoosta, ja runsaasti muuta tietoa.
Onko Espoo Suomen toiseksi suurin kaupunki? Kauanko se on sitä ollut? Montako ihmistä asuu Espoossa?
Espoon on Suomen toiseksi suurin kaupunki, reilulla marginaalilla. Vuodenvaihteessa 2022-2023 Espoossa oli noin 315 000 asukasta, ja asukasluku kasvaa kovaa tahtia.
Suomen suurin kaupunki on Helsinki 644 000 asukkaalla. Kolmantena tulee Tampere 250 000 asukkaalla. Vantaalla on asukkaita 243 000 ja Turussa 198 000.
Mitä kieliä Espoossa puhutaan?
Suomenkielisiä on Espoossa 71,5 % ja ruotsinkielisiä 6.6 %. Luvut ovat vuodelta 2022. Espoossa on siis noin 22 %, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Espoon kansainvälistyy vauhdilla. Osin tähän liittyen Espoo käyttää englantia ns. palvelukielenä kahden kansalliskielen rinnalla.
Mitä hyvää on Espoossa?
Kuules, vaikka mitä. Täältä löydät oman ylistysbloggaukseni Espoolle muutaman vuoden takaa (2.6.2021).
Itse arvosta tiiviin kaupungin ja luonnon yhdistelmää, samoin kuin pitkän historian ja vilkkaan rakentamisen symbioosia. Palvelut ovat pääosin hyvällä tasolla, ja joukkoliikenne toimii pääosin hyvin. Espoosta löytyy lähes 40 kilometrinen rantaraitti ja bonuksena Nuuksion kansallispuisto. Espoossa on myös enemmän saaria kuin Hawaijilla, ja moniin niistä pääsee saaristoveneillä.
Miksi Espoossa ei ole keskustaa?
Tämä on väite jota olen kuullut koko ikäni. Onhan niitä, niitä on viisi. Mielestäni kaupunkikäsitys Suomessa on jäänyt jonnekin 1800-luvulle, "todellisten kaupunkien välissä on peltoa ja metsää."
Kävin vuodenvaihteessa Italiassa. Napolissa ei ole yhtä keskustaa, vaan on laaja alue monine keskustoineen. Sama oli Roomassa. Sama pätee Lontooseen, New Yorkiin tai mihin tahansa suurkaupunkiin. Modernit suurkaupungit kasvavat verkostoksi keskustoja omine ominaispiireineen ja palveluineen. Kenties Espoossa ja Vantaalla on oltu niin paljon aikaansa edellä, että muu Suomi ei ole sitä kyennyt näkemään.
Paljonko Espoossa on metsää?
Espoossa on paljon metsää. Espoon maapinta-alasta yli puolet on metsää. Tässä tosin hämää se, että Espoo on jakautunut voisiko sanoa kahteen alueeseen. Pohjoisessa on Nuuksion järviylänkö ja kansallispuisto sekä "uusimaamaista" maanviljelysaluetta. Sen sijaan eteläisempi Espoo on tiivistä, ratojen varrelle kasvanutta kaupunkia.
Montako järveä on Espoossa?
Espoossa on kaupunkin mukaan 74 järveä. Lisäksi löytyy lukuisia lampia. Pelkästään Espoon järvien kiertelyssä saa kulumaan kesän jos toisen. Jännä paikka on neljän hehtaarin kokoinen Pentalanjärvi samannimisellä saarella saaristossa. Pääset uimaan mereen ja järvelle muutana sadan metrin päässä toisistaan.
Montako kaupunginosaa Espoossa on?
Espoossa on virallisesti 56 kaupunginosaa. Sen lisäksi Espoossa on ns. osa-alueita, jotka usein hahmotetaan arkikielessä kaupunginosiksi. Esimerkiksi Jupperi on osa Laaksolahtea ja Perkkaa Leppävaaraa.
Onko Tapiola Espoota?
Yllättävän moni erehtyy siitä, että Tapiola olisi osa Helsinkiä. Toki Helsinginniemi on heti meren takana ja metrolla pääsee Helsinkiin nopeasti, mutta Espoossa silti ollaan.
Espoon uimarannat: Kaitalammen eteläinen uimaranta
Kaitalammen rannalla Pohjois-Espoossa on kaksikin uimarantaa. Rantoja pitäisi kutsua pikemminkin uimapaikoiksi, sillä Kaitalampi on äkkijyrkkä eikä siellä ole varsinaista hiekkarantaa. Espoossa uimarantoja riittää, täältä muuten löydät kuvasarjani kaikista espoolaisista uimarannoista.
Espoon näköalapaikkoja: Ryssänkallio, Kunnarla
Espoolaisista näköalapaikoista itselleni yksi isommista yllätyksistä on ollut Ryssänkallio. Toki tiesin Ryssänkallio-Isosuon luonnosuojelualueen, mutten ollut tajunnut, että kalliolta aukeaa myös mukiinmeneviä maisemia.
Länsimetron asemat: Tapiola
Tapiolan metroasema on Länsimetron uusista asemista vilkkain. Metrolaiturilla on hienoja valaisimia ja moikkaileva patsas. Kun menee asemalta ylöspäin, on tylsempää.
Espoon päiväkodit: Laajalahden päiväkoti
Laajalahden päiväkoti löytyy rauhaisan asuinalueen keskeltä Espoosta. Ulkoa on hankala saada kunnollista kuvaa.
Kadonnut Espoo: Gräsan kartano
Gräsan kartano oli aikoinaan Espoon merkittävimpiä kartanoita. Olarin kirkon paikalla sijainnut kartano sai rälssioikeudet 1400-luvulla. Asutusta on täällä ollut ehkä 1300-luvulta. Tämä kuva on vuodelta 1964 (Vesa Mäkinen, Espoon kaupunginmuseo).
Espoon näköalapaikkoja: Nuuksion Maahisenkierroksen näköalatasanne
Yksi Espoon hienoimmista näköalapaikoista löytyy Nuuksiosta. Esteettömän Maahisenkierroksen varrelta löytyy näköalatasanne, jolta aukeavat hienot näkymät.
Espoon näköalapaikkoja: Jäniskallio Nuuksiossa
Yksi hieman yllättävä Espoolainen näköalapaikka löytyy Nuuksion Pitkäjärven rannalta. Järven länsipuolella on Jäniskallio. Mäki ei tunnu kovinkaan korkealta kun sinne kiipeää, mutta yllättävän ylös pääsee ja maisemat ovat varsin hienot.
Espoon näköalapaikkoja: Leppävaaran Laturinkallio
Yksi Espoon hienoimmista näköalapaikoista löytää keskeltä Leppävaaraa. Laturikalliolta on komeita maisemia etenkin etelään, Sellon ja tornien suuntaan.
Espoon näköalapaikkoja: Lähderanta
Yksi Espoon yllättävimmistä näköalapaikoista löytyy Lähderannasta, Laaksolahden urheilupuiston tienoilta. Kallion päältä aukeavat komeat maisemat Pitkäjärvelle, bonuksena mäen päältä löytyvät Dalsvikin kartanon huvimajan rauniot.
Länsimetron asemat: Niittykumpu
Niittykummun metroasema on yksi Länsimetron asemista. Asema on jännä yhdistelmä mosaiikkimaisia laattoja seinillä, ja paljaaksi jätettyä betonia.
Espoon päiväkodit: Koivuhovin päiväkoti
Koivuhovin päiväkoti on pieni, kerrostalon alakerrassa toimiva päiväkoti Espoon Ymmerstassa. Tämänkaltaiset pienet päiväkodit ovat minusta aina jotenkin jännällä tavalla kodikkaita - osa lapsista on kirjaimellisesti hoidossa alakerrassa.
Tammikuinen auringonlasku Kivenlahdessa
Olipa kerran tammikuinen lauantai. Olin kaverin kanssa kierrellyt jänniä paikkoja Espoossa, ja päädyimme auringonlaskun aikaan Kivenlahden rannoille. Ja hienoa oli.
Espoon lintu- ja näköalatornit: Nupurin lintutorni
Nupurin lintutorni löytyy Nupurinjärven elereunan kosteikolta. Lintu- ja näköalatorniksi tässä on kaksi kummallisuutta: täältä ei näe maisemia, eikä kuulemma edes lintuja. Onneksi satoja metrejä pitkät kulkuväylät tekevät paikan jopa sadunomaiseksi.
Länsimetron asemat: Urheilupuisto
Länsimetron asemista kenties persoonallisin asema on Urheilupuisto. Pienehkö asema, koruton ylösnousu mutta näyttävä toteutus. Valkoisten levyjen ansiosta asema on valoisa.
Länsimetron asemat: Aalto-yliopisto
Aalto-yliopiston metroasema on yksi Länsimetron uusista asemista. Aseman teema on esipatinoitu teräs, jota katossa riittää. Livenä tuolla on pimeämpää kuin näissä kuvissa näyttää, ja katto näyttää vielä hienommalta kuvissa.
Länsimetron asemat: Keilaniemi
Tervetuloa Keilaniemen metroasemalle, Espooseen. Jokunen vuosi tai vuosikymmen tätä on odotettu, mutta nyt metrolla pääsee. Esimerkiksi Keilaniemeen, suurten yritysten keskelle. Jos muuten haluat kurkistaa miltä tämä asema näytti vuonna 2012, tutustu kuvasarjaani Maan alle: Keilaniemen metrotyömaa.
Tiistilän pirunpelto ja Tiistilänkallio, Espoo
Yksi Espoon yllättävimmistä luontokohtaista löytyy Matinkylästä. Tiistilästä löytyy sekä pirunpelto että komea kallio.
Suvela 1970 ja -80 -luvuilla, Espoo
Kootessani vuonna 2003 esitystä Espoon keskuksen historiasta paljon kuvia jäi käyttämättä. Mietin useaan otteeseen millaisen tarinan niistä rakentaisin, kunnes runsaan seitsemän vuoden kuluttua tajusin, että kuvat kertovat itsekin oman tarinansa. Tätä kokonaisuutta on päivitetty ja täydennetty lokakuussa 2013.
Tässä on Suvelan Elanto, joka nykyään toimii Alepana.
Espoon uimapaikat: Nuottalahden uimapaikka
Nuottalahden uimaranta löytyy rantaraitin varrelta, meren rannalta. Ranta ei ole niin sanotusti virallinen, mutta Espoon kaupunki tätä käsittääkseni tätä kuitenkin pienimuotoisesti hoitaa.
Espoon asuinalueiden historia: Keran historia
Kera on teollisuusalue ja junaseisake keskellä Espoota. Viimeisen sadan vuoden ajan alueella on ollut teollisuutta, nyt aseman ympärille suunnitellaan 5000-15 000 asukkaan asuinaluetta.
Espoon uimapaikat: Ruuhijärvi
Nuuksio on upea, mutta välillä voi olla hankala löytää siltä paikkaa mistä pääsisi vaivatta uimaan. Yksi upea paikka on Ruuhijärven etelärannalla. Kirkasvetiseen järveen pääsee uimaan tältä partiolaisten suosimalta uimapaikalta.
Espoon uimapaikat: Jupperin surffiranta
Jupperista, Pitkäjärven rannalta, löytyy surffirannaksi kutsuttu uimapaikka. Tarjolla on laituri, nurmea jossa loikoilla ja pieni parkkipaikka. Talvisin täällä voi harrastaa avantouintia.
Espoon uimarannat: Karhusaaren uimaranta
Karhusaaren uimaranta sijaitsee meren rannalla Keilaniemen kohdalla, yllätys yllätys Karhusaaressa.Historiallinen ranta ei ole kovinkaan tunnettu, vaikka esimerkiksi Lauttasaaresta pyöräilisi tänne minuuteissa.
Espoon uimarannat: Westendin uimaranta
Westendin ranta sijaitsee eteläisessä Espoossa, lähellä Länsiväylää. Uimaranta remontoitiin kesäksi 2017.
Espoon saaret: Tvijälp
Tervetuloa yhteen Espoon komeimmista ja ylättävimmistä ulkoilusaarista, Tvijälppiin. Tvijälp sijaitsee Espoon saaristossa, vajaan 200 metrin päässä Westendistä. Matka ei ole pitkä, mutta saarelta löytyy ihan omanlaisensa maailma.
Espoon uimapaikat: Kivenlahden Amfin uimapaikka
Kivenlahden Amfin uimaranta löytyy Kivenlahdesta, tiiviin asutuksen lomasta. Ranta on aika poikkeava: hyvin hoidettu ja keskeisellä paikalla, epävirallinen, ja sillä ei ole virallista nimeä. Tähän tarinaan palaan kohta.
Espoon lintu- ja näköalatornit: Hanikan lintutorni
Hanikan lintutorni löytyy Hanikan luontopolun varrelta, niemeltä Kaitalahden etelärannalta. Tänä kauniina toukokuisena lauantaina paikan päällä kannatti todellakin vierailla.
Espoon lintu- ja näköalatornit: Villa Elfvikin lintutorni
Villa Elfvikin luontotorni löytyy Laajalahdesta, kauniin luonnonsuojelualueen keskeltä. Tässä kuvassa näkyy hyvin lintutornin erikoisuus, sekä reitti tornille että kulku alimmalle tasanteelle on esteetön.
Bembölen kahvitupa, Espoo
Bembölen kahvitupa toimi alunperin maatilan päärakennuksena, ja matkan varrella myös kestikievarina, kansakouluna, sairaalana ja suutarinverstaana. Vuodesta 1939 rakennus on toiminut nykyisessä käytössään Bembölen kahvitupana.
Espoon lintu- ja näköalatornit: Matalajärven lintutorni
Olipa kerran viime lokakuun ensimmäinen päivä. Kaunis sellainen. Sellainen päivä kuin nyt on kun kesä on jo vaihtunut syksyyn, mutta aurinko vielä lämmitää. Pakkasin sitten lapset pyöränperäkärryyn ja lähdimme retkelle Matalajärven lintutornia katsomaan.
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- …
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- 10
- seuraava ›
- viimeinen »