Kasvun ja oppimisen lautakunta 24.5.2022: Koulumäen koulun lakkauttaminen ja paljon hallinnollisia asioita

Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan seuraava kokous on huomenna tiistaina. Isoin asia on Koulumäen koulun tulevaisuus. Esityslista löytyy täältä.  

Kuvassa on uusi Suviniityn päiväkoti, joka ei liity illan käsiteltäviin asiohin.

Kasvun ja oppimisen lautakunta

Esityslista 24.05.2022 klo 17:30 -

3 Lasten tukemisen kuntalisä yksityisen hoidon tuella järjestetyssä varhaiskasvatuksessa

Asia kiteytettynä. Tähän asti erityistä tukea tarvitsevat lapset on ohjattu pääsääntöisesti kaupungin päiväkoteihin ja muiden palveluiden piiriin.

Ote esityslistasta: “Varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet muuttuvat 1.8.2022 alkaen. Uusi laki velvoittaa yksityistä varhaiskasvatusta samalla tavalla kuin kunnallista varhaiskasvatusta. Laissa on määritelty aiempaa tarkemmin lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa. Lapsen on saatava tarvitsemansa tuki osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa heti tuen tarpeen ilmettyä. Lapselle annettavan tuen muodot voivat ollapedagogisia, rakenteellisia ja hoidollisia.”

Toisin sanoen elokuun alusta alkaen myös yksityinen puoli toteuttaa erityistä tukea siinä missä kaupunkikin. Sitä kautta on tarpeen myös tukea taloudellisesti yksityisiä näissä uusissa tehtävissä. Ehdotus on seuraavanlainen:

Taso 1
500 e/kk, alle 3-vuotias tukea tarvitseva lapsi
350 e/kk, 3 vuotta täyttänyt tukea tarvitseva lapsi

Taso 2
1000 e/kk, alle 3-vuotias tukea tarvitseva lapsi
700 e/kk, 3 vuotta täyttänyt tukea tarvitseva lapsi

Taso 3
2000 e/kk, alle 3-vuotias tukea tarvitseva lapsi
1400 e/kk, 3 vuotta täyttänyt tukea tarvitseva lapsi

Tässä on mielestäni montakin hyvää juttua. Ensinnäkin jos perheessä on pari lasta yksityisessä päiväkodissa ja toinen tarvitsee erityistä tukea, niin lapsen ei tarvitse vaihtaa päiväkotia. Toisekseen lähinpäiväkoti voi olla yksityinen. Kolmannekseen jos tuen tarve on selvinnyt vasta päiväkodissa, niin sitä varten ei tarvitse vaihtaa päiväkotia.

Neljännekseen yksityisen ja julkisen palvelun hintaeroja pääsee vertailemaan. Monet ovat puhuneet “kuinka julkinen on kallista”, mutta eivät ole huomioineet, että kaupungin päiväkodeissa ovat kaikki erityistä tukea tarvitsevat.

Tästä kaikesta voittepäätellä, että olen esityksen kannalla.

4 Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelman hyväksyminen

Osin edelliseen lakimuutokseen liittyen, osin säännöllisen tarkistuksen takia nyt käsiteltäväksi tulee uusi varhaiskasvatussuunnitelma.

Kokonaisuus on 112 sivuinen, ja en ole sitä vielä kuin silmäillyt. Esityslistan tekstin mukaan erot aiempaan ovat pieniä.

5 Koulumäen erityiskoulun toiminnanpäättyminen

Koulumäen koulu löytyy Espoonlahdesta, Espoonlahden koulun ja urheilupuiston vierestä.

“Koulussa ei ole yleisopetuksen opetusryhmiä. Erityisluokan oppilaita on 63 vuosiluokilla 1, 3 ja 5-9. Laaja-alaisia oppimisen erityisvaikeuksia omaavia oppilaita on 52 ja autismin kirjon oppilaita on 11. Oppilaista 58 opiskelee osittain tai kokonaan yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti ja 5 oppilaista opiskelee toiminta-alueittain.”

Muutoksia ehdotetaan kahdella perusteella:

• Valtuuston talouslinjauksissa halutaan luopua pienistä yksiköistä (ne ovat lähtökohtaisesti kalliimpia). Allekirjoittaneen mielestä talouteen liittyvätperusteet ovat aina voisiko sanoa tulkinnanvaraisia, ja säästötkin ovat välillä pikemminkin toiveita kuin varmaa tietoa.
• Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tilankäyttösuunnitelman yhteydessä on asetettu tavoitteeksi luopua erillisistä erityiskouluista. Tämä liittyy perusopetuslakiin ja -suunnitelmaan, jossa korostetaan integraation merkitystä. Ja koska Koulumäessä ei ole tavallista opetusta, minkäänmuotoinen integraatio ei ole mahdollista koulun seinien sisällä.

Koulun lakkauttamista puoltaa mahdollisuus integroitua paremmin (jos se on mahdollista), lyhenevät koulumatkat ja laajempi kaveripiiri. Kärjistäen kyse on mahdollisuudesta päästä kiinni oman asuinalueen arkeen ja kavereihin.

Miinusta on sitten se, että koulu toimii ja siihen ollaan tyytyväisiä, ja monelle pieni miljöö ja vahva erityisosaaminen on hyvin hyödyllistä.

Tässä ovat mielestäni vastakkain teoria ja käytäntön. Teoriassa taidokas integraatio, erityisen tuen palvelut jotka ovat tarjolla lähikoulussa tai ainakin lähempänä koulua ovat hieno ja hyvä asia.

Käytännön tasolla puhutaan sitten resursseita totettaa edellistä ja osaamisesta joka voi hajautettuna olla heikompaa. Lisäksi osalle integraatio muihin ryhmiin ei vain ole mahdollista. Eli monissa kohdin integraatio on epäonnistunut.

Lausunnoissa pääosin vastustetaan erillisen koulun lakkauttamista.

Minullla ei ole tähän vielä vahvaa näkemystä. Integraatio on siinä mielessä ongelmallinen asia, että se on hieno ja hyvä tavoite, mutta siihen pitää olla kykyä ja riittävästi henkilökuntaa. Jos vain "integroidaan"paperilla, niin kukaan ei hyödy. Mutta jos joku oppilas hyötyy siitä, että pääsee osaksi laajempaa luokkaa ja yleisopetukseen kiinni, niin totta maar se on hieno asia.

6 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön ja kasvun ja oppimisen toimialan esikunnan viranhaltijoiden ratkaisuvaltaa koskevan delegointipäätöksen muuttaminen

Tämä on sukua kohdalle 3. Kun varhaiskasvatuslaki muuttuu, niin muutetaan myös toimintatapoja. Tässä varhaiskasvatuksen aluepäällikkö saapäättää tehostetusta tuesta, liittyen myös yksityisiin toimijoihin.

“Edellä mainittujen muutosten johdosta esitetään, että varhaiskasvatuksen aluepäällikköpäättää kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle annettavasta tehostetusta ja erityisestä tuesta sekä varhaiskasvatuslain 15 c §:n mukaisista tukipalveluista silloin kun niistä ei olepäätetty tehostetun tai erityisen tuenpäätöksen yhteydessä”

7 Suomenkielisenperusopetuksen tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöönperustuva ratkaisuvalta 1.8.2022 lukien

Edellisen sukulaispäätös. Oppivalvollisuuslaki muuttuu, ja tässä muutetaan kaupungin toimintapoja sen mukaiseksi.

8 Suomenkielisen toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalvelujen tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuva ratkaisuvalta 1.8.2022 lukien

Samaa sukua. Eli oppivelvollisuuslaki muuttuu. Lisäksi rehtori ei voi enääpäättää toisen asteen koulusta erottamisesta, vain väliaikaisesta erottamisesta.

9 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2022 talousarvion ja strategian osavuosikatsaus 1 tilanteessa 30.4.2022

Säännöllinen arviointi keskellä vuotta. Kiteytettynä:

• Lapsia hoidossa vähän vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.
• Tammi-helmikuussa suljettiin kerhoja ja asukaspuistoja, epidemian seurauksena. Muutenkin henkilökunnan sairastaminen on vaikuttanut asiaan.
• Palvelusetelitoiminnassa on mukana viisi uutta yksityistäpäiväkotia, aloittavat syksyllä.
• Varhaiskasvatuslain muutoksen myötä on tulossa uusi kolmitasoinen tukimalli.
• Henkilöstötilanne haastava.
• Taloudessa edetään budjetoidusti.

10 Suomenkielisenperusopetuksen tulosyksikön vuoden 2022 talousarvion ja strategian osavuosikatsaus 1 tilanteessa 30.4.2022

Säännöllinen arviointi keskellä vuotta. Kiteytettynä:

• Ukrainasta 50 lasta Espoonperuskouluissa.
• Iltapäivätoiminnan järjestämistavan muutos etenee. Syksyllä toiminta on lähinnä ostopalvelua ja kaupunki hoitaa laskutuksen.
• Korona ja sote-uudistus merkitsevät suurta määrää kehitettäviä asioista.
• Toimintamenot ylittänevät talousarvion 3,3 miljoonalla.
• Investoinnin toteutuvat ennusteen mukaan.

11 Suomenkielisen toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2022 talousarvion ja strategian osavuosikatsaus 1 tilanteessa 30.4.2022

Säännöllinen arviointi keskellä vuotta. Kiteytettynä:

• Lukioon hakeneita oli 2353, eli 4,1 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Aloituspaikkoja lisättiin samassa suhteessa.
• Nuorisopalvelut on saatu toimimaan noin entiseen malliin, tosin nuoria ei käy yhtäpaljon kuin ennen epidemiaa.
• Arvio: tuloja saadaan 0,7 miljoonaa enemmän kuin on arvioitu, avustusten seurauksena.

12 Oikaisuvaatimuspäätoimisen tuntiopettajan valinnasta

Tästä ei nyt sen enempää. Yksittäisiin tapauksiin liittyviä asioita en avaa sen enempää julkisesti.

Yleisesti tosin totean, että kun kyse on valituksesta, niin avainasia on, että onkoprosessi mennyt oikein. Oikein viittaa tässä lakiin ja Espoon linjauksiin. Jos on, niin sitten asiaa ei ole syytä sen enempää miettiä.

Eli näkemykseni mukaan lautakunnan ei tule miettiä kuka hakijoista on paras. Sitä varten pitäisi perustua kaikkiin hakijoihin, olla mukana haastatteluissa jne. Sen sijaan voimme tarkastella, että menikö prosessi oikein.

Tästä syystä olen lähtökohtaisesti aina tämänkaltaisissa esityksen kannalla, ellei esille tule jotain erityistä tietoa.

13 Oikaisuvaatimus varhaiskasvatuksen asiakasmaksun huojennuspäätöksestä

Osin salassapidettävä asia. Ei siitä sen enempää.

14 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen,perusopetuksen, toisen asteen ja nuorisopalveluiden viranhaltijoiden sekäperuskoulujen ja lukioiden johtokuntien ja nuorisoasiainjaostonpäätökset

15 Oikaisuvaatimus erityisluokanperustamisesta

Valituksen jättänyt vaatii, että Juvanpuiston koulun sijaan erityisluokka perustettaisiin tiheämmin asuttuun osaa Espoota.

En ole tämän kannalla. Laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavien ja/tai lievästi kehitysvammaisten oppilaiden erityisluokat toimivat tällä hetkellä Koulumäen, Kuitinmäen, Pohjois-Tapiolan, Postipuun, Ruusutorpan ja Viherlaakson kouluissa. Eli erityisluokkia on tiheämmin asutuilla alueilla.

Sen sijaan Keski-Espoossa ja pohjoisessa Espoossa ei ole lainkaan vastaavia luokkia. Valituksessa todetaan, että “lautakunnan päätös erityisluokan perustamisesta Juvanpuiston kouluun asettaa kehitysvammaiset oppilaat eriarvoiseen asemaan ja on siten yhdenvertaisuuslain 6 §:n vastainen.” Itse olen tästä vastakkaista mieltä, eli nythän asetetaan kehitysvammaisia oppilaita samanarvoisempaan asemaan kun luokka löytyy myös pohjoisesta.

Ymmärrän kyllä, että erityisluokkaverkko voisi olla myös tiiviimpi. Mutta ei se sellaiseksi muutu sillä, että pohjoinen Espoo sivuutetaan.

Tässä on jännää se, että lautakunnalle tulee valitus lautakunnan päätöksestä. On aika epätodennäköistä, että todettaisiin, että ihan pieleen ja laittomasti päätettiin. Toki kaupungin asukkailla on oikeus valittaa myös ylemmille asteille, mutta kokemukseni mukaan kaupungilla on aika totaalinen oikeus järjestää palvelut ihan haluamallaan tavalla. Tuskin mikään oikeusaste edes pitkällä tikulla lähtisi miettimään kouluverkon järjestämistä kaupungin ammattilaisten “yli” - saati osaisi sitä edes tehdä.