Olet täällä
Kasvun ja oppimisen lautakunta 27.9.2023: Länsi-Espoon lukion tarveselvitys ja Kilon sekä Keran koulupaikkatilanne
Kasvun ja oppimisen lautakunnan seuraava kokous on ohjelmassa tulevana keskiviikkona 27.9.2023. Isot asiat ovat Länsi-Espoon lukion tarveselvitys sekä Kilon ja Keran koulupaikkojen kehittäminen. Esityslista löytyy täältä.
Tässä kohden iso huom.! Olen työmatkalla, kokouksessa on tilallani varajäseneni Oscar Smith. Toki käyn läpi esityslistan ja osallistun taustakeskusteluihin, mutta päättämässä en ole.
Kasvun ja oppimisen lautakunta
Esityslista 27.09.2023 klo 17:30 -
3 Länsi-Espoon lukion tarveselvitys
Kivenlahteen, Länsiväylän pohjoispuolelle, suunnitellaan 1200 oppilaan lukiota. Tontti on Länsiväylän pohjoispuolelle, Bilteman länsipuolella. Eli siis isoa lukiota. Samaan kokonaisuuteen voi tulla myös Omniaa. Nyt kyse on vain tarpeen määrittelystä, ei käytännön suunnittelusta. Valmista voisi olla syksyllä 2027. Sijainti näkyy alla olevalla kartalla.
Omia liikuntatiloja ei tulisi. Niitä tiloja vuokrattaisiin viereen tulevilta, kaupallisilta toimijoilta. Sen sijaan mukaan voisi tulla tiloja sirkustaiteen opetukselle.
Tässä ovat vaihtoehdot siitä, miten lukiossa toimittaisiin.
“Skenaario 1. Espoonlahden lukio ja Espoon yhteislyseo siirtyvät Kiviruukkiin valmistuvaan uuteen rakennukseen syksystä 2027 alkaen.
Skenaario 2. Espoonlahden lukio siirtyisi Kiviruukkiin valmistuvaan uuteen rakennukseen syksystä 2027 alkaen. Leppävaaran lukio ja Espoon yhteislyseo yhdistyisivät ensin Karaporttiin vuonna 2027 ja 2030-luvulla Leppävaaraan uudisrakennukseen. Tällöin Espoonlahden koulun ja lukion nykyiseen kiinteistöön jää kapasiteettia, jolle ei ole vielä tiedossa käyttäjää.
Skenaario 3. Espoon yhteislyseo siirtyy Kiviruukkiin valmistuvaan uuteen rakennukseen syksystä 2027 alkaen.“
Näistä päätetään erikseen, nämä mukaan vain ennakkotietona.
Mielestäni hyvä suunnitelma.
4 Vuoden 2024 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien 2025-2026 taloussuunnitelma, Kasvun ja oppimisen lautakunta
Espoon vuoden 2024 talousarvion lähtökohdat ovat erittäin epävarmat. Talouden näkymät ovat heikentyneet sodan ja muiden taloudellisten tekijöiden vuoksi. Verotulot laskevat ja maanmyyntitulot ovat pienentyneet.
Toimialat ja tulosyksiköt laativat talousarvioesityksensä annetun menojen kokonaiskasvu-%:n mukaiseksi. Menojen kasvua aiheuttavat henkilöstökulujen, palvelujen ostojen ja kiinteistömenojen kasvu.
Kasvun ja oppimisen toimialan toimintatulot kasvavat 7,6 prosentilla ja toimintamenot 6,3 prosentilla. Henkilöstökuluja kasvattavat sopimuskorotukset ja volyymimuutokset (enemmän lapsia päiväkodissa ja koulussa). Palvelujen ostojen kasvua selittää sisäisten palveluiden ja aterioiden hinnankorotukset.
Tulosyksiköt ovat noudattaneet tiukkaa menokuria ja pyrkivät “tehostamaan toimintaa järjestämällä palvelut vähemmin resurssein laajemmalle ja heterogeenisemmalle asiakasjoukolle.”
Tämä perustuu vain tiivistelmään, minulla on vielä vaiheessa oheismateriaalien luku. Mutta tulossa syksyllä ovat hankalat budjettineuvottelut.
5 Vastaus valtuustokysymykseen uusien päiväkotien ja koulujen tilatehokkuudesta ja sen vaikutuksista tilojen käyttöön
Tässä ovat kiteyteyttynä sekä kysymykset että kiteytetyt vastaukset. Jos joku asia pohdituttaa enemmän, kannattaa tutustua laajempaan kuvaukseen eikä minun kiteytykseeni.
1. Millaista palautetta käyttäjiltä on saatu uusista koulu- ja päiväkotikohteista? Onko palautetta kerätty käyttäjiltä systemaattisesti? Miten palaute on otettu huomioon?
Käyttäjiltä on kerätty palautetta uusista koulu- ja päiväkotikohteista systemaattisesti. Palautetta on kerätty muun muassa kyselyillä, haastatteluilla ja tutustumiskäynneillä. Palaute on otettu huomioon uusien kohteiden suunnittelussa ja suunnitteluohjeiden päivityksessä.
2. Miten varmistetaan, että uusissa tehokkaammin suunnitelluissa tiloissa pystytään organisoimaan toimintaa tarkoituksenmukaisella tavalla? Saadaanko niukemmin mitoitetuissa tiloissa riittävästi perusopetusryhmiä? Pystytäänkö tiloja eriyttämään pienryhmäopetukseen tarpeiden mukaisesti? Onko rakennuksissa riittävästi jouston varaa?
Uusissa kohteissa tiloja on mitoitettu tehokkaammin kuin vanhemmissa kohteissa. Tämä on vaikuttanut muun muassa opetustilojen sijaintiin ja eriyttämiseen tarkoitettujen tilojen määrään. Uusissa kohteissa on pyritty huomioimaan riittävät eriyttämisen tilat uuden koulusuunnitteluohjeen ja mallitilaohjelmien mukaisesti.
3. Miten varmistetaan, että uusissa kumppaneiden kanssa toteutettavissa yhteistyömalleissa käyttäjän tarpeet ohjaavat suunnittelua riittävästi siten, että tiloissa pystytään toteuttamaan opetusta kasvun ja oppimisen toimialan edellyttämien pedagogisten suunnitelmien mukaisesti?
Uusien kohteiden suunnittelua ohjaavina asiakirjoina käytetään hankemuodosta riippumatta toimialan ja Tilapalvelut-liikelaitoksen yhteisesti laatimia suunnittelua ohjaavia asiakirjoja. Näissä asiakirjoissa huomioidaan käyttäjän tarpeet ja pedagogiset tavoitteet.
4. Miten viime aikoina valmistuneet kohteet vastaavat tulevien vuosien tarpeeseen kaupungin kasvualueilla?
Viime aikoina valmistuneet kohteet vastaavat pääosin tulevien vuosien tarpeeseen kaupungin kasvualueilla. Uudet kohteet on suunniteltu vastaamaan kasvavien koulu- ja päiväkotitarpeiden lisäksi myös uusiin pedagogisiin tarpeisiin.
5. Miten varmistetaan, että varhaiskasvatuksen palveluverkko säilyy sellaisena, että päiväkoti säilyy lähipalveluna myös tulevaisuudessa?
Varhaiskasvatuksen palveluverkko pyritään säilyttämään sellaisena, että päiväkoti säilyy lähipalveluna myös tulevaisuudessa. Uusia päiväkoteja rakennetaan kasvavien tarpeiden mukaan ja olemassa olevia päiväkoteja kehitetään vastaamaan uusiin tarpeisiin.
6. Paljonko päiväkotien pihat ovat pienentyneet per lapsi? Onko tästä kerätty palautetta? Miten pihojen pieneneminen vaikuttaa lasten liikkumiseen?
Päiväkotien pihat ovat pienentyneet jonkin verran viime vuosina. Pihojen keskimääräinen pinta-ala on pienentynyt noin 10 % vuodesta 2010. Pihojen pienenemisestä on kerätty palautetta sekä käyttäjiltä että suunnittelijoilta. Palaute on osoittanut, että pihojen pieneneminen voi vaikuttaa negatiivisesti lasten liikkumiseen.
6 Lausunto valtuustoaloitteeseen rauhallisten välituntitilojen saamiseksi kouluihin
Valtuutetut ovat jättäneet aloitteen, jossa vaaditaan lisää rauhallisia välituntitiloja kouluihin. Taustalla on huoli siitä, että koulujen kasvavat ryhmäkoot ja äänitaso aiheuttavat stressiä ja kuormittumista erityisesti autismikirjon piirteitä omaaville oppilaille.
Vastauksessa todetaan, Espoo on jo aloittanut rauhallisten välituntitilojen lisäämisen uusiin kouluihin. Vanhoissa kouluissa tilojen lisääminen edellyttää koulukohtaisia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon muun muassa henkilöstöresurssit, tilojen käytettävyys ja välituntiulkoilun merkitys hyvinvoinnille.
7 Kilon ja Keran alueen koulupalvelujen kehittäminen
Tämä asia oli jo keväällä ohjelmassa, asia palautettiin yksimielisesti valmisteluun. Tästä olen siis kirjoittanut jo aiemmin, pääset aiempaan bloggaukseen tästä:
Ehdotus on, että lautakunta…
“1 Päättää, että Keraan perustetaan 1.8.2024 lukien uusi yläkoulu. Koulu aloittaa toimintansa tilapäisissä opetuksen järjestämiseen soveltuvissa tiloissa osoitteessa Kutojantie 2, ja siirtyy myöhemmin junaradan eteläpuolella sijaitsevalle Y-tontille rakennettavaan uuteen koulurakennukseen.
2 Päättää, että uudessa perustettavassa yläkoulussa toimii lukuvuonna 2024-2025 yleisopetuksen 7. luokka, lukuvuonna 2025-2026 7.-8. luokat ja lukuvuonna 2026-2027 7.-9. luokat.
3 Päättää, että uuden perustettavan yläkoulun nimeksi tulee Keran koulu.
4 Edellyttää, että selostusosassa mainittuihin valmisteleviin toimenpiteisiin ryhdytään ennen koulun toiminnan käynnistymistä.”
Nyt ollaan päättämässä uudesta yläkoulusta. Eli “Kilonpuiston koulun kaksikielisen opetukseen (suomi-englanti) ja ilmaisutaidepainotetun opetukseen ehdotetuista mahdollisista muutoksista päätetään erikseen.”
Kyse on siis siitä, että läntisen Leppävaaran oppilasalueen kouluissa on oppilaita ylipaikoilla. Uuden yläkoulun perustaminen Keraan on ehdotettu ratkaisuksi. Uusi koulu aloittaisi toimintansa tilapäisissä tiloissa, mutta uusi koulurakennus valmistuu myöhemmin.
Jos tämä etenee, tulee pitää huoli, että uudelle koulurakennukselle löytyvät eurot nopeammin eikä hitaammin. Väliaikainen ratkaisu on aina väliaikainen ratkaisu.
Tästä on tullut myös minulle lukuisia yhteydenottoja, mutten tosiaan ole asiasta päättämättä ensi viikolla.
8 Otaniemen lukion Teatterin ja median linjan opiskelijavalintakriteerien muuttaminen 2023
Tässä on mistä asiassa on kyse. Lautakunta…
1 Päättää, että Otaniemen lukion Teatterin ja median linjan hakijoiden pisteytystä muutetaan seuraavasti:
- Opettajalausunnot (korkeintaan 2 pistettä) poistuvat.
- Harrastuksista saatavat pisteet laskevat: aiemman korkeintaan 4 pisteen sijaan korkeintaan 2 pistettä.
- Henkilökohtaisesta haastattelusta ja ryhmätehtävästä saatavat pisteet nousevat: aiemman korkeintaan 2 pisteen sijaan korkeintaan 6 pistettä.
- Oman kirjallisen hakemuksen pisteytys pysyy ennallaan: korkeintaan 2 pistettä.
- Päättötodistuksesta saatavat pisteet säilyvät ennallaan selostusosan mukaisesti.
2 Päättää, että uudet pisteytyskriteerit otetaan käyttöön seuraavassa perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteisvalinnassa, joka alkaa 19.3.2024.
Mielestäni kuulostaa järkevältä. Aiemman harrastuneisuuden rooli pienee (muttei häviä), ja oman ja ryhmätyön merkitys kasvaa.
9 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä toisen asteen ja nuorisopalveluiden viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset
10 Oikaisuvaatimukset Olarin 2 päiväkotia -hankkeen tarveselvityksestä
Päätöksestä on tullut runsaasti valituksia. Kaikkiin kuitataan, että käsittely on kesken. Asiasta tulee päättämään lopullisesti valtuusto. Valmisteluvaiheessa olevaan asiaan (kuten tämä) ei voi vielä vaatia oikaisua.