Kuvia Suursaaresta ennen sotia

Suursaari

Suursaari oli sekä Suomeen kuulunut että saari että kunta, joka siirtyi sodan jälkeen Neuvostoliitolle. Suomen rannikko on pohjoisessa 40 kilometrin päässä, Viroon on 55 kilometriä. Maisemat olivat - ja ovat varmaan nytkin - jylhiä. Tämä SA-kuvien kuva on vuodelta 1943. Kuva on otettu Haukkavuorelta eli saaren keskikohdilta etelään. 

Julkaisin ensimmäisen version tästä kokonaisuudesta vuonna 2019. Täydensin kokonaisuutta uusilla kuvilla maaliskuussa 2023.

Minulla ei ole mitään siteitä Suursaareen. Ei ole sukua sieltä eikä ole ollut mahdollista omakohtaisiin vierailuihin. Ryhdyin miettimään Suursaaren tarkemmin kun Merikeskus Wellamossa  kerrottiin Kotkan ja Suursaareen reittiyhteyksistä ja Suursaaren roolista etenkin kesäisenä vierailupaikkana. Nyt 2019 Suursaaresta ja muista Itämeren saarista on kirjoitettu muun muassa Hesarissa.

Ajattelin sitten tarttua toimeen ja kokeilla, millaisen ja kuinka kattavan paketin saisi rakennettua eri lähteistä löytyvistä materiaaleista ilman omakohtaista kokemusta. Sitten karttoihin.

Suursaari, kartta

Kopioin pätkän saaren esittelyä Wikipediasta: 

"Suursaari on noin 11 kilometriä pitkä ja 1,5–3 kilometriä leveä, kapeimmillaan pohjoispäässä, ja koostuu enimmäkseen karusta peruskalliosta. Saaren pinta-ala on noin 21 neliökilometriä, josta noin 14 hehtaaria on järviä. Saaressa on neljä vuorenhuippua, Pohjoiskorkia (113 metriä korkea), Mäkiinpäällys (126 m), Haukkavuori (142 m) ja Lounatkorkia (176 m), jotka näkyvät kauas merelle. Kallioperä idässä ja korkeammilla kukkuloilla on porfyyriä, lännessä gneissiä ja liusketta. Muualla kalliossa on leveitä, vaaleampia graniittivanoja. Kukkuloiden välisissä laaksoissa on moreenia ja useita pirunpeltoja eli suuria alueita pelkkää kiveä. Saaren itäosassa on muutamia hiekkarantoja."

Nuo huiput ovat tosiaan korkeita. Yksi pääkaupunkiseudun hienoimista näköalapaikoista on Soukan Kasavuori Espoossa. Upeita maisemia, mutta korkeutta "vain" 41 metriä. Vuosaarenhuippu Helsingissä on kuin taivaan laella, ja "vain" 65 metriä korkea. Lounatkorkia on miltei kolme kertaa korkeampi.

Suursaari vs. Helsinki, kartta

Tässä on Suursaari sijoitettuna kartalla Espoon paikalle, Helsingin viereen. Suursaari olisi ulottunut keskustasta Huopalahden yli suurinpiirtein Malminkartanoon asti. Suursaari on yli viisi kertaa suurempi kuin Lauttasaari.  

Asutusta 1400-luvulta alkaen ja kaksi kylää

Ensimmäiset maininnat asutuksesta Suursaaressa ovat 1400-luvulta. Asukasluku on ollut luultavasti joitakin satoja. 1830-luvulla asukkaita on ollut 700, parhaimmillaan 1920-luvulla noin 900 ja sodan alta evakuoidessa noin 800.

Suursaaressa oli kaksi kylää, Suurkylä ja Kiiskinkylä. Nämä olivat vajaan 6 kilometrin päässä toisistaan. Tie kylien välille rakennettiin vasta 1930-luvulla, eli kylien välillä kuljettiin veneillä ja varmaan jonkinmoisia polkuja pitkin.

Suurkylä

Suursaari, Suurkylä

Tässä on Lappeenrannan museoiden kuva Suurkylästä 1920-luvulta, kuvaaja tuntematon. Etualalla oikealla on hiekkaranta jonne tultiin uimaretkille myös mantereelta. Taustalla suojaisa satama, ja asuinalue. 

Suursaari, Suurkylä

Tässä on kuva satamasta ja satamamakasiineistä. Kuva vastarannalta kylästä katsottuna. Taustalla vasemmalla on Suursaaren kirkko. Taustalla näkyy käsittääkseni Pohjoiskorkia. Kuva jälleen Lappeenrannan museoilta.

 

Suurkylän satama

Tässä on Suurkylän aaloonmurtaja ja satama. Antero Pankakosken kuva vuodelta 1939 (Museovirasto). Oikealla Suurkylää.

Suursaari, Suurkylä

Tässä on Esko Niemisen (SA-kuva) kuva Suurkylän aallonmurtajalta kylälle päin. Siinä missä aiemmissa kuvissa talot näyttivät olevan kovinkin tiiviisti, niin tässä näkee, että eivät ne ihan kiinni toisissaan olleen ainakaan rannalla.

Suurkylän koulu

Valkea rakennus sataman takana on Suurkylän koulu. Mielestäni tuossa takana on kirkko. (Museovirasto, ei tietoa kuvausajasta.)

Suursaaren kirkko

Tässä on Suursaaren kirkko pian valmistumisen jälkeen. Kotkan uusi valokuvaamo, välillä 1892-1897.

Suursaaren kirkko

Tässä kuva kirkon sisältä (Museovirasto, ei tietoa kuvausajasta). 

Vanhan postitalon piha, Suursaari

Tässä on J.W Mattilan (Kymenlaakson museo) kuva "vanhan postitalon piha", noin ajalta 1920-39.

Rantaan johtava kyläkuja, Suursaari

Tässä samaisen kuvaajan ja ajanjakson "rantaan johtava kyläkuja." Oletan, että tämän täytyy olla Suurkylästä ja tuolla taustalla näkyy Mäkiinpäällys. Kiiskinkylässä ei ollut näin isoa lahtea jonne tie voisi viedä. 

Laivanrakennusta Suurkylässä.

Suurkylässä rakennettiin myös laivoja. Tässä museoviraston päiväämätön valokuva, veikkaan 1920 tai 30-lukua.

Suurkylä

Tässä on Sakari Pälsin erilainen kuva vuodelta 1924 (Museovirasto). Useimmiten Suurkylää koskevat kuvat ovat meriltä tai mäkien päältä, mutta tämä on kylään tulevalta tieltä.

Suursaaren kasino

Suursaaren kasino

Suursaaren kasino nousee esillä aina Suursaaresta lukiessa. Tässä Niilo Aarnion (SA-kuva) kuva "Suursaaren kasino kevätauringon noustessa, ensimmäisen avoveden aikaan. 

Suurkylän kasinon ravintola

Tässä on V Koljosen vuonna 1939 ottama kuva kasinon ravintolasalista. Tuolla oli kelvannut käydä lounaalla. (Museovirasto)

Naisia hiekkarannalla ja laivoja takana

Tässä on museoviraston kuva "naisia hiekkarannalla ja laivoja taustalla." Oletan, että tämä on kasinon edustan hiekkarannalta. Edessä on satama ja ollaan syvällä lahdenpoukamassa, eli kyse on Suurkylästä.

Suursaaren urheilu- ja valistustalo

Tässä on Walter Jokisen (SA-kuva) "Suursaari on saanut tyylikkään valistus- ja urheilutalon." Veikkaan, että sijainti on Suurkylä. Talon on näemmä pyöröhirttä, tuettuna ulkoa. Joko tuohon on ollut tulossa lankkua pintaan, tai tämä on tehty aika nopealla aikataululla. Koska tämä on SA-kuvien kuva, tämä on rakennettu varmaan sodan hiljaisina aikoina.

Pidän tästä kuvasta myös siksi, että tässä näkyy sellaista maastoa missä asumukset ovat olleet. Alavaa, vaarojen suojissa, kangasmetsää. 

Kappellahden uimaranta

Tässä on Kappellahden uimaranta, siis ihan Suurkylässä sijaitseva uimaranta jonne tultiin ihan mantereelta asti.

Suursaari

Kuvaajan tiedot samat kuin alla.

Suursaari, Kappellahden uimaranta

Tässä on kuva Kappallahden uimarannasta (V.W. Mattila 1920-30-luku, Museovirasto). Huomatkaa sekä uimakopit että myös kivetetty pengerrys vasemmalla. Kyllä tuolla oli ihan huolella hoidettuja paikkoja.

Kiiskinkylä

Kiiskinkylä oli toinen, pienempi kylä joka Suursaaressa oli. 

Suursaari, Kiiskinkylä

Tässä on postikortti Kiiskinkylästä vuodelta 1905. Tiiviiltä kalastajakylältä tuo vaikuttaa, ja meren rannalla on asuttu. Kuva Museoviraston kansatieteen kokoelmista.

Suursaari, Kiiskinkylä

Tässä on sitten äärettömän upea kuva Kiiskinkylästä. Kiitos V Koljonen ja Museoviraston kokoelmat. Kuva on  vuodelta 1938. Tämä kuva on otettu kylän pohjoispuolelta suoraan etelään.

Suursaari, Kiiskinkylä

Tässä on JW Mattilan (Kymenlaakson museo) idyllinen kuva 1920 tai -30 -luvulta. Huomatkaa kaksi miestä kävelemässä kohden rantaa. Utelias tyttö on edessä oikealla.

Näistä kuvista tulee mieleen hieman väljemmin ja vaatimattomammin rakennettu Rauma tai jokin muu sympaattinen rannikkokaupunki.

Kiiskinkylän kujia, Suursaari

Saman kuvaajan ja lähteen "Kiiskinkylän kujia."

Suursaari, Kiiskinkylä

Samainen JW. Mattila ja "Kylän rantaa" (Kymenlaakson museo). 

Kiiskinkylä, Suursaari

Vielä yksi kuva Kiiskinkylästä. Tällä kertaa kuvaajana on Jonas Albert Sandman. Museoviraston Musketti-kokoelma, kuva on vuosien 1900-1930 -väliltä. Asutus leviää kahdelle niemelle. Kovinkaan selvästi näistä kuvista ei näe, että kuinka pitkälle sisämaahan näitä taloja on.

Sammutuslaitteiden kokeilua, Suursaari

Tässä on J.W. Mattilan (Kymenlaakson museo) kuva väliltä 1900-1914, "sammutuslaitteiden kokeilua." En tiedä kummasta kylästä tämä kuva on, mutta oikealla edessä on veneitä eli ihan rannassa ollaan. Taustalla ehkä tanssitaan.

Liivalahti

Liivalahden uimaranta, Suursaari

Liivalahden pohjukassa, Haukkavuoren eteläpuolella ja noin näiden kylien puolessavälissä on ollut aika mukava uimaranta. Tuolla on kelvannut polskia. Arvelisin, että jos asutuskeskittymiä on ollut muualla kuin noissa kahdessa kylässä, niin näillä main. Suojaisa paikka, molempiin kyliin kävelymatka ja merelle pääsee.

Lapsia kesällä, Suursaari

Tässä on saman kuvaajan saman ajan kuva, kenties samalta reissulta ja samalta rannalta. Lapset osaavat iloita, aina.

Suursaaren luonto, majakat ja näköalapaikat pohjoisesta etelään

Seuraavaksi käyn läpi runsaasti kuvia Suursaaren luonnosta. Komeaa oli. Käyn läpi saarelta löytyviä kuvia pohjoisesta etelään.

Pohjoiskorkia 

Saaren pohjoisella reunalla, Suurkylästä pohjoiseen, on Suurkorkia. Nimi on jo mukavan mahtipointinen. Pohjoiskorkian huippu oli runsaan kilometrin päässä Suurkylästä, eli täällä on ollut vähän alppimaisia maisemia tarjolla.

Suursaari, Pohjoiskorkian kenttälinnoitteita

"Kenties Wall Streetin kenttälinnoitteita", Walter Jokinen (SA-kuva). 1940-luvulla Suursaarta linnoitettiin runsain mitoin. Tässä kuva Pohjoiskorkian läheltä. Uskoakseni Pohjoiskorkian korkein huippu on tuo taustalla näkyvä näköalarakennus.

Suursaari, Pohjoiskorkia ja näköalarakennus

Tässä Aino Sulomaan ajoittamaton kuva (Lappeenrannan museot). Pohjoiskorkian huipulla on majakka ja näköalarakennus, ja ympärillä melkoisia pudotuksia.

Suursaaren majakka

Tässä on Sakari Pälsiän kuva vuodelta 1924. Pohjoiskorkian huipulta on ollut upeita näkymiä merelle. 113 metrin korkeudesta on nähnyt kauas, matemaattisesti 38 kilometrin päähän. Korkea rakennus Suomen rannikolla varmaan näkyy Suursaaresta asti, kirkkaana päivänä.

Pohjoiskorkian majakka

Tässä on retkeilijöitä Pohjoiskorkian majakan luona. Tuo on varmaan ollut suosittu retkeilukohde, myös turisteille. Näemmä on ollut nurmea ympärillä, eväidensyöntipaikkoja on löytynyt.

Suursaari, pirunpelto.

Tässä J.W. Mattilan kuva (Kymenlaakson museo) 1920- tai 30-luvulta. Pohjoiskorkian pirunpelto. Pääosin Suursaari on kalliota ja kivikkoa. Taatusti kaunista kaunista, mutta myös karua. En muista olenko nähnyt näin isoa pirunpeltoa.

Mäkiinpäällys

Maisema Mäkiinpäällykseltä pohjoiseen

Noin kaksi kilometriä etelään Pohjoiskorkialta on 13 metriä korkeampi Mäkiinpäällys. Tässä on J.W. Mattilan kuva 1920 tai 1930-luvulta (Kymenlaakson museo). Komea tuo avoin meri Pohjoiskorkian takana.

Haukkavuori

Suursaari, Haukkavuori

Sitten mennään runsas kilometri etelään Haukkavuorelle. noin Suursaaren keskivaiheille. Tämä kuva on etelään. Edessä näkyy Liivalahdenjärvi, ja sen oikealla puolella saaren kylät yhdistänyt tie.

Suursaari, lampi ja Haukkavuori

Tässä Lappeenrannan museoiden (ei kuvaajan tietoja) kuvassa näkyy metsälampi ja taustalla kohoava Haukkavuori. Tästä tulee aika alppimaiset tunnelmat, lievällä Lapin erämää -fiiliksellä.

Suursaari, Haukkavuori

Tässä A. Kankaisen kuvassa (Museovirasto) 1930-luvun lopulta näkyy, että melkoisia kallioita tuolla on tosiaan ollut.

Näkymiä Suursaaren Haukkavuorelta

Tässä on Walter Jokisen (SA-kuva) kuvia 24.6.1943. Käsittääkseni juhannukselta. Kuva on pohjoiseen, Suurkylä on taaimmainen lahti tuolla taustalla.

Tässä on kuva portaista Haukkavuorelle. Tuolla ne mutkittelevat etualalta vasemman kautta ylös. Tuossa on päässyt tekemään porrastreeniä kerrakseen.

Ruokolahdenjärvi, Suursaari

Haukkavuorelta etelään on Ruokolahdenjärvi. Kiiskinkylään on ehkä kilometrin matka, joten tämä järvi on taatusti ollut paikallisten nuorten suosiossa. Jo kuvistakin päätellen. 

Lounatkorkia

Suursaari, lounatkorkia

Lounatkorkia on Suursaaren eteläisin, korkein (176 metriä) ja syrjäisin huippu. Kuva Lappeenrannan museoilta.

Lounatkorkia, Suursaari

Walter Jokinen (SA-kuva) ehti myös Lounatkorkian huipulle. 22.6.1943, eli kaksi päivää ennen kuin hän kuvasi Haukkavuoren huipulla. Hänellä on ollut melkoinen kuvausreissu. Kuvassa edessä on Lounatjärvi.

Lounatkorkia, Suursaari

Tässä on samaisen Walter Jokisen kuva länteenpäin.  

Lounatrivin majakka, Suursaari

Lounatrivin majakka on ihan Suursaaren eteläkärjessä. Taustalla meri. Rannassa, majakan vieressä, on käsittääkseni hylyksi pommitettu neuvostoliiton rahtilaiva, jonka hylky on käsittääkseni edelleen Lounatrivin rannalla. Kuva Niilo Aarnio (SA-kuva).

Sumukello Suursaaressa

Tässä Leander Mattilan kuvassa näkyy sumukello.Tämä oli tai on saaren pohjoisrannanna, opin tämän blogin kommenteista (päivitin tekstiä maaliskuussa 2023). Suursaari on kaiketi aika sumuinen paikka, ja haaksirikot ovat merkittävä riski.

Entä jos Suursaari olisi vielä osa Suomea?

Tällä hetkellä Suursaarella on muutama kymmenen venäläistä varusmiestä ja majakanvartija. Vanhat talot ovat romahtaneet tai ne on jyrätty. Tilalla on Neuvostoliiton aikaisia betoniviritelmiä. Erilaista on.

Mutta irroitellaan hetki. Entä jos sodan jälkeen Suursaari olisi jäänyt osaksi Suomea, ja se olisi Ahvenanmaan tapaa demilitarisoitu? Eli elämä olisi jatkunut aika lailla ennallaan. Millainen paikka Suursaari olisi ollut sotien jälkeen, ja millainen paikka se olisi nyt?

Arvatenkin ensimmäiset vuosikymmenet sotien jälkeen olisivat olleet raskaat. Osa 800 asukkaasta olisi muuttanut takaisin, mutta tuskin kaikki. Kalastuselinkeino olisi kuihtunut, eikä tilalle olisi välittömästi tullut mitään. Kaupunginstuminen ja tehtaat olisivat houkutelleet nuoria mukaansa.

Mutta, ja kunnon tarinassa on aina mutta. Neuvostoliitto olisi hajonnut, ja suomalaiset ovat viime vuosikymmeninä vaurastuneet kovaa tahtia. Olisiko matkailu tullut pelastamaan Suursaarta?

Tallinnaan menevät, pienemmät lautat olisivat voineet koukata Suursaaren kautta. Helsingistä pääsisi Suursaareen varmaan parissa tunnissa, ja porukkaa Helsingissä riittää. Olisiko kalastajakylistä alkanut tulla pikku hiljaa mökkikyliä, ja hylättyjä rakennuksia olisi kunnostettu entistä komeampaan kuntoon? Jos asutusta olisi levitetty muualle saareen, niin komeita merellisiä mökinpaikkoja tuolla riittää. Tosin osa saaresta olisi kyllä kannattanut suojella ja pitää rakentamattomana.

Niinpä epäilen, että Suursaari olisi nyt niin helsinkiläisten kuin kotkalaisten matkailukohde, jonne voitaisiin mennä päiväretkille tai pidemmäksikin aikaa. Minä ainakin menisin. Ulkoilureitit olisivat hulppeita, onhan tuolla lukusia korkeita "vuoria." Kenties osa saaresta olisi rauhoitettu kansallispuistoksi. Saarella olisi lukuisia pienempiä majoituspalveluita tarjoavia firmoja. Vaikka vakituisia asukkaita ei olisi kenties kovinkaan montaa sataa, niin etenkin kesällä tuolla voisi olla samaan aikaan tuhansia ihmisiä - enemmän kuin koskaan ennen.

Siispä luulen, että Suursaarella olisi mennyt alkuun aika huonosti, mutta myöhemmin ihan hyvin.

Milllainen Suursaari oli 2000-luvun alussa?

Kuvia Suursaarelta vuodelta 2007.

Sitten tuoreempiin kuviin. Sain Matti Paavoselta luvan kanssa käyttööni kuvasarjan vuodelta 2007. Kiitos siitä. Tässä Itärannan kallioita.

Kuvia Suursaarelta vuodelta 2007.

Kuvia Suursaarelta vuodelta 2007.

Tässä isompi kylä eli Suurkylä. Jäljellä vanhasta osuuskauppa ja kasinon rauniot.

Kuvia Suursaarelta vuodelta 2007.

Kuvia Suursaarelta vuodelta 2007.

Kasinon portaat merelle päin.

Kuvia Suursaarelta vuodelta 2007.

Vapaana eläviä lehmiä rannalla.

Kuvia Suursaarelta vuodelta 2007.

Kuvia Suursaarelta vuodelta 2007.

On kyllä jylhää.

Kuvia Suursaarelta vuodelta 2007.

Tässä Kiiskinkylän lahtea.

Kuvia Suursaarelta vuodelta 2007.

Ja talojen raunioita.

Kuvia Suursaarelta vuodelta 2007.

Suursaari

Tämä on kuva johon on hyvä lopettaa. J.W. Mattila välillä 1900-1914 (Museovirasto). "Nainen katselee kalliolta Suurkylään avautuvaa maisemaa". Tämä kallio on Mäkiinpäällystä. On tuolla ollut jylhää.

Kommentit

Hei Suurkiitokset Suursaari-jutusta! Varsinkin kuvista asutuksesta! Olen lukenut I. K. Inhan kuvatonta kirjaa "Suomen maisemia" vuodelta 1909. Siinä hän kertoo käynnistään Suursaarella 1897, mutta ottanut vain luontokuvia, jotka löydän vuoden 1925 painoksesta! Inha kyllä kertoo elävästi asutuksesta, mutta jäin kaipaamaan kuvia. Googlettelin etsimään kuvia, ja lisätietoa löytyi nykyajan Suursaaresta. Sitten vasta, kun törmäsin tähän blogiin, osaan paremmin kuvitella, millaista siellä on ollut silloin yli 100v sitten, kun oli oikeaa asutusta! Mainio juttu!

Kiitos hienosta kokoelmasta! Erkki Karun "Nuori luotsi" (1928)
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_105525
kuvattiin osittain Suursaaressa (kesällä 1927). Muut kuvauspaikat Kirkkonummen Rönnskär ja Järvö ovat suhteellisen pieniä muutaman rakennuksen saaria eli elokuvan kohtaukset, joissa näkyy talorykelmiä/paljon veneitä tms. lienee kuvattu Suursaaressa. Olin tunnistavina kuvistasi ainakin tuon Suurkylän aallonmurtajan ja lisäksi jokin kyläkuja (olisiko tuo sama "rantaan johtava kyläkuja") on ikuistettuna elokuvassa n. 10 minuutin kohdalla!

Kiitos tosi mielenkiintoisesta jutusta ja hienojen kuvien esiin kaivamisesta!

Kiitos hienoista kuvista. Halusin vain lisätä että kuvan sumukellotapuli sijaitsee Pohjoisrivin läheisyydessä. Siellä on ollut yksi Suursaaren kolmesta majakoista.

Lisäsin tuosta maininnan tekstiin.

Rajaa sisältöä

Esim. 3.2024