Espoonkartano - museo vai kyläkeskus?

Uusissa kaavailuissa Espoonkartanon alueelle tulisi koteja noin 2500 asukaalle, ja kartanosta muodostuisi kyläkeskus kahviloineen ja artesaanikylineen. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos käsitteli Espoonkartanon alueen yleisen tason suunnitelmia maanantaina 6.2. Asia jätettiin esityksestäni pöydälle, asiaan palataan huhtikuussa.

Espoonkartano sijaitsee Kauklahden pohjoispuolella, Kauklahden asemalta matkaa on vajaat pari kilometriä luoteeseen. Kartano pihapiireinen on upea, löytyy vanha mylly koskineen, on kartanonpuisto ja Suomen vanhin kiviholvisilta.

Maanomistus on kaksissa käsissä. Espoonkartanon aluetta hallitsee Esbogård Aktiebolag, jonka omistavat Ramsayn jälkeläiset. Espoon kaupunki omistaa maata nyt käsittelyssä olevan alueen itäreunalta, Mynttilän suunnasta.

Espoonkartano sijaitsee nykyisellään valitettavan syrjässä. Varsin harva on edes käynyt siellä, ja veikkaanpa ettei suurin osa espoolaisista edes tiedä missä se on.

Suunnitelmat alueen uudistamiseksi ovat pääsääntöisesti hyviä. Kartanon ympärille tulisi siirtolapuutarha-alue, viljelyalueita, entiseen loistoonsa palautettu kartanopuisto, sekä mahdollisesti golfkenttä.

Pohdittavaakin riittää. 2500 asukasta on paljon, ja Gumbölejoki virtaa alueen lävitse. Luontokin tulee muistaa, mutta sen keskustelun aika on kun aluetta kaavoitetaan tarkemmin.

Joukkoliikenteen järjestämisen kannalta alue on haastava. Kauklahden asema on muutaman kilometrin päässä, mutta välissä kulkee Kehä III. Alueelle laadittu ihan toimivat bussilinjasuunnitelmat, pitää vain huolehtia siitä, että muutaman vuoden kuluttua on myös varaa toteuttaa suunnitelmat. Jos Lohja-Salo -oikorata joskus toteutuu, Mynttilän asema olisikin ihan vieressä.

Itse pidän suunnitelmia pääosin hyvinä. Aion esittää päätökseen tarkennuksia rakennusten muodosta ja värimaailmasta. Rakennukset tulee sovittaa taiten yhteen muun miljöön kanssa. Mahdolliset ongelmat - joita ovat etenkin luonnon ja uuden asutuksen yhteensovittamisesta - tarvitsee ratkaista tarkemmassa kaavoitusvaiheessa.

Jos olet kovasti eri mieltä, ota yhteyttä...

Kommentit

Poikkeuksellisesti muutin hieman kirjoitustani. Asiasta päätetään huhtikuun kokouksessa, alustava tieto oli että jo maaliskuussa. Tämä tiedoksi...

Törmäsin blogiisi etsiessäni tietoja Espoonkartanon alueelle mahdollisesti tulevasta siirtolapuutarha-alueesta. Mukavaa, että joku on kiinnostunut asiasta:) En tunne kaavoitusta lainkaan joten siksi kysyisin: Onko sinulla tietoa, miten kaavoitusprosessi juuri siirtolapuutarhojen osalta etenee? Jos mitenkään kaavoituksella on mahdollista vaikuttaa siihen, että siirtolapuutarhasta tulisi mahdollisimman monelle mahdollinen eli hinnaltaan halpa, toivoisin näin tapahtuvan. Esim. ettei vaadittaisi sisävessoja ja sisävettä, ei välttämättä edes varsinaisen mökin rakentamista yms. Eihän monikaan varmaankaan (ei ainakaan me) tarvitse minikokoista kesämökkiä vaan maata, pihaa ja projektikohteen, jossa toteuttaa unelmiaan pienessä hallittavan kokoisessa mittakaavassa (kasvihuoneita, huvimajoja, pergoloita, grillipaikkoja, maakellareita jne). Toisaalta siirtolapuutarhamökki voisi korvata suureelliset talonrakennusprojektit, jos kaavoitus mahdollistaisi itse rakentamisen ja edes jonkunlaisen mahdollisuuden suunnitella rakenteita itse omia unelmia vastaavaksi. Miten tämä tehtäisiin naapurisopu säilyttäen ja pitäen alue kauniina - siinäpä olisi kaavoittajille mietittävää. Tuleepa taas vuodatusta... Espoonkartano on kaunis alue ja sen sijainti on meidän kannaltamme ihanteellinen (sukusiteitä alueelle...) - siksi haluaisin jotenkin vaikutaa siihen, että paikasta tulisi meillekin mahdollinen ja sellainen, että sinne kannattaisi haluta - valmis tusinamökki kun ei aivan kamalasti kiinnosta:)

Jos olette espoolaisia, suosittelisin että liitytte Espoon siirtolapuutarhayhdistykseen saman tien (www.espoonsiirtolapuutarhayhdistys.net). Kuvauksesi siitä miten siirtolapuutarha-alue kannattaisi toteuttaa on näet noin 1:1 yhdistyksen tavoitteiden mukaista Olen itse kyseisen yhdistyksen puheenjohtaja, siksipä aihe on läheinen ja tuttu. Siirtolapuutarhan toteutuksessa hyvin ratkaisevaa on se, kuka maan omistaa. Jos kyse on kaupungin maasta, kaupunki voi vuokrata maan yhdistykselle jolloin päästäisiin toteuttamaan perinteistä aluetta. Yksityisessä omistuksessa kysymys on siitä mitä maanomistaja haluaa. Jos tavoitteena on mahdollisimman suuri voitto saman tien, niin maltillinen ja omakustannehintainen siirtolapuutarha-alueen toteuttaminen on käytännössä mahdotonta.

Vastaus vielä itse kysymykseen. Kaavoituksella voi vaikuttaa jonkun verran tuleviin kustannuksiin, juuri esimerkiksi kuvaamallasi tavalla (ei saa tehdä isoa mökkiä, sisävesi jne.). Ratkaisevinta on kuitenkin maanomistajan lähtökohdat (haluaako 20 000 per tontti saman tien, tällöin on hankala pitää kulut pienenä...) ja toteutustapa. Perinteisessä mallissa siirtolapuutarha-alue toteutetaan osin talkoilla, mökki mahdollisesti itse ja kukaan ei tee voittoa. Tällöin kulut saa pidettynä pienenä. Jos välissä on voittoa hakeva taho, kaavoituksella on hankala vaikuttaa asiaan. Ainahan voi myydä pienen vedettömän mökin kovaan ylihintaan... Eli riisuttu toteutus ei laske hintoja jos välistä jää toteuttajalle entistä isompi siivu.

Rajaa sisältöä

Esim. 3.2024