Nerokas roskaliike

Kolme, neljä vuotta sitten kuulin ensimmäisen kerran roska päivässä –liikkeestä. Idea tuntui heti hyvältä. Vuosi vuodelta idea on sitten tuntunut aina vaan paremmalta. Olin aina osallistunut innokkaasti talkoihin ja ollut muutoinkin yhteiskunnallisesti aktiivinen, mutten ollut tullut ajatelleeksi, että osan talkoohengestä voisi tuoda osaksi jokaista päivää.

Perusajatus on nerokas. On paljon roskia, se on ikävää. Kukaan ei niitä ehdi kerätä. Jos jokainen poimii roskan päivässä, ei roskia enää ole. Kun tarpeeksi moni on mukana, kenenkään ei tarvitse tehdä paljoa.

Roskaliike kertoo omaa tarinaansa myös tulevaisuuden yhteiskunnasta. Hyvinvointivaltio ei vaan voi laajentua loputtomiin. Ei ole varaa palkata ketään kävelemään perässäni ja keräämään roskiani, joita en jaksa kantaa roskikselle asti. Olennaista on pohtia mikä voidaan toteuttaa verovaroin, ja mikä voidaan hoitaa muuten.

Suurin osa palveluista täytyy toteuttaa julkisella rahoituksella ja ammattilaisten toteuttamana. Kolmatta sektoria ja vapaaehtoisuutta tarvitaan täydentämään - ei korvaamaan - julkista sektoria. Kauneimmillaan vapaaehtoisuus ja yhteiskunnallinen osallistuminen ilmenee juuri roskaliikkeen kaltaisissa ideoissa, joissa tuhansien ihmisten toimintaa saa aikaan merkittäviä asioita. Myös sinunkin kotisi lähellä. Katso vaikka ulos ikkunasta.

Kommentit

Todella, mistä ne rahat kaikkeen tulevat... Sinullakin on teemoissa mittava lista erilaisia kohteita, minne rahaa voisi laittaa. Itselleni jää kuitenkin ainakin näitä sivuja silmäilemällä epäselväksi, mistä nämä rahat otettaisiin. En usko, että pelkkä veroalen pysäyttäminen auttaa. Eli: mistä siis ottaisit rahaat POIS, että sitä riittäisi opiskelijoille, terveydenhuoltoon, jne. Eikös budjetin laadinta ole kuitenkin nollasummapeliä? Ja onko Vihreillä olemassa joku uskottava laskelma siitä, miten perustulojärjestelmä rahoitettaisiin, ja miten sen kustannukset suhteutuvat nykyiseen tulonjakoon? Yleisin kritiikki kuitenkin sitä vastaan on se, että se olisi liian kallis. Itse en ole pätevä omalta palliltani kysymykseen mitään sanomaan, ja olisi ihan hauska nähdä...

Budjetti on tosiaan nollasummapelia. Kansanedustajaksi ei, valitettavasti, pääse säästökohteita kotisivujen etusivulla listaamalla :) Olennaista on muuttaa rakenteita. Esimerkiksi ympäristönsuojelussa tulisi muuttaa autojen verotus saastuttamiseen pohjautuvaksi. Tämän jälkeen autot joko (a) saastuttavat vähemmän tai (b) saastuttavista autoista kerätään veroja (joita voidaan käyttää samaan asiaan). Eräänlainen ikiliikkuja. Veronalennuksia ei tarvita ellei saada ensin turvattua palveluita. Kun kansakunnan tulot samaan aikaan kasvavat, myös kokonaispotti kasvaa koko ajan. Verotuloja on nyt käytettävissä moninkertaisesti lapsuuteni 70- ja 80-lukuihin verrattuna. Laadun parantaminen ei välttämättä maksa mitään. Sosiaali- ja terveyssektorissa on monia kummallisuuksia, alkaen hierarkiasta ammattikuntien ja sukupuolten välillä. [url=http://www.hagerlund.net/fi/node/53]Perustulossa[/url] yhdistettäisiin monia sosiaalietuuksia (työttömyyspäiväraha, opintotuki, äitiysraha, toimeentulotuen perusosa jne.). Keski- ja suurituloiset maksaisivat tuon perustulonsa takaisin veroillaan, pienituloiset hyötyisivät. Perustulon suurin etu olisi, että verotusjärjestelmä selkeytyisi ja tuloloukut vähenisivät. Käteen jäävät tulot muuttuisivat vain harvalla. Tämäkin olisi siis rakenteen korjaamista sellaiseksi, että se antaisi vakaat tulot pienituloisille ja pätkätyöläisille, ja ei kannustaisi mitään tekemättömyyteen. Itse olin aikoinaan skeptinen perustuloa kohtaan. Sitten tajusin kaksi asiaa. Suurimmalla osalla suomalaisista verotus ei muuttuisi yhtään mihinkään. Toisekseen kotona makaava ei hyötyisi perustulosta, sillä meillä on jo tällä hetkellä toimeentulotukijärjestelmä joka takaa minimituen vaikka kattoon sylkisi. Perustulo hyödyttäisi etenkin minimin yläpuolellä eläviä, aktiivisia ihmisiä. Kiitos kommenteista.

Rajaa sisältöä

Esim. 10.2024