Olet täällä
Lisää uusi kommentti
Espoon kartanot ja huvilat: Söderskogin tila ja perinnemaisema
Soderskogin tila löytyy Espoosta, Finnoontien varrelta komean peltaaukean reunalta. Tässä on "uusi" päärakennus kuvattuna vuonna 1982.
Laitoin uuden lainausmerkkeihin, koska päärakennus on luultavasti vuodelta 1818. Rakennusta korjattiin ja siitä tuli jugend-henkisempi tovi sitten, vuonna 1909.
Tämän kokonaisuuden alun vanhat kuvat ovat Erkki Härön ottamia (Espoon kaupunginmuseo).
Söderskog on yksityisomistuksessa. Itse en ole ikinä käynyt Finnoontietä lähempänä tilan rakennuksia - ajoittain siellä on ollut avoimia ovia, mutta olen kuullut niistä aina vasta jälkikäteen.
Ja koska tilalla on uusi päärakennus, on siellä tietysti myös vanha päärakennus, joka on luultavasti 1700-luvun alkupuolelta. Söderskogin tapauksessa näkee hyvin, että jos rakennuksissa asutaan ja niistä pidetään hyvää huolta, niin vanhat, hyvin rakennetut hirsirakennukset kestävät hyvin aikaa.
Tässä vanhan päärakennus toisesta kulmasta. Taustalla näkyy uusi päärakennus. Vanha ja uusi päärakennus ovat kauniisti vierekkäin Söderskogin mäellä.
Kokonaisuuden täydentää pihapiirin kolmas vanha rakennus, luhtiaitta vuodelta 1818. Söderskog on siinä mielessä ainutlaatuinen kokonaisuus, että suurin osa sen taloista on samalla paikallaan kuin olivat 200 vuotta sitten, peltoja viljellään eikä maisema ole paljoa muuttunut.
Tässä on peltotie koillisen suuntaan. Kuva on edelleen vuodelta 1982.
Söderskogin tilan länsipuolella, hieman peltojen puolella on ns. navettatyöläisen asunto. Se on vuodelta 1912.
Söderskogin tila oli alunperin Morbyn (eli Muuralan) kylän siirtokylä, käytännössä siis kylän laajennus. Jo vuonna 1540 täällä asuttiin ja kylässä oli neljä taloa. Jo saman vuosisadan lopulla kaksi taloista kuitenkin autioitui. Toisen talon isäntä hankki 1600-luvulla haltuunsa toisenkin talon, ja sen jälkeen Söderskog on ollut yksissä käsissä.
Tässä on kartta Söderskogin alueesta vuodelta 1885. Voit avata kartan isompana tästä linkistä.
Kuvassa ylhäällä on Espoon asema. Sen vasemmalla puolella on Sunan tilan rakennuksia. Siitä etelään löytyi Kirstin tila, nykyisen Kirstinharjun paikalla. Finnoontie kulkee lähes nykyistä reittiä, ja kartan alareunassa on Söderskog. Alueella on myös toinen nimi, Grönkulla. Otetaan hieman tarkempi versio kartasta.
Tässä näkyy tarkemmin Söderskogin alue. Vasemalla ylhäällä ovat Lugnetin kalliot. Finnoontie (jonka silloista nimeä en tiedä) kulkee ylhäältä alaspäin. Söderskogin tilan kaksi päärakennusta on merkitty punaisella, ja niiden vieressä on lukuisia tilan muita rakennuksia. Kartan yläreunassa kulkee vanha tielinjaus, joka vie kahden torpan luokse. Ne on merkitty kartassa punaisella.
Söderskogin tilaan on kuulunut kaksi torppaa. Ne sijaitsevat pienellä kukkulalla hieman sivummalla.
Tässä toinen torpista vuonna 1982.
On näilläkin ikää. Torpat ovat joko 1700-luvun lopulta tai 1800-luvun alusta. Muutoinkin Söderskogin alue on pysynyt häkellyttävän samankaltaisena pian 200 vuotta.
On Söderskogissa muutakin tehty kuin viljelty maata. Tässä vuoden 1907 kuvassa pelataan korttia (Espoon kaupunginmuseo).
Söderskogin pelloista osa jäisi Espoonväylän oikaisun "alle", jos keväällä 2022 päätettäväksi tuleva Espoonväylän linjaus toteutuu. Itse olen tätä vastaan: Hienoja perinnemaisemia ei saa rakentaa.
Tässä on piirros muutoksista. Espoonväylä tulisi luoteisreunalla lähemmäs tilaa ja peltona, koukkaisi tilan kohdalta noin nykyisen Finnoontien paikalle, ja lähtisi sitten peltojen poikki kaakkoa kohden. Finnoontie jäisi osin kevyen liikenteen väyläksi, ja uusi liikenneympyrä tarjoaisi edelleen yhteyden etelään sekä myös uudelle asuinalueelle Kaupunginkallion eteläreunalle.
Sen verran kyllä myönnän, että nämä suunnitelmat ovat parantuneet vuosikymmenten takaisesta. Joskus suunnitelmissa oli, että Finnoontie olisi jatkunut aika suoraan Södeskogin alueen läpi, ja tilan rakennukset olisivat jääneet eri puolille Espoonväylää.
Sitten tuoreempiin kuviin. Tässä on maisema josta Söderskog on tunnetuin. Finnoontie koukkaa ihan tilan vierestä, ja navetta on miltei kadun varressa. Tilan vanha ja uusi päärakennus ovat tuossa vasemmalla mäellä. Kuva Bror Hagerlund.
Tilan peltoja viljellään edelleen, joten maisematkin pysyvät ennallaan. Kuva Pentti Aalto vuonna 2018, Espoon kaupunginmuseon arkisto.
Tässä kuva muutama sata metriä taaempaa. Metsän siimeksessä on huonoon kuntoon päässyt lato. Kuva Bror Hagerlund.
Kokonaisuuden kuvat ovat pääosin Finnasta.
Kartanot ja huvilat -kokonaisuudetKäyn tutustumassa kartanoihin ja huviloihin aina kun on tilaisuus. Pääset tarkastelemaan eri kokonaisuuksia seuraavien linkkien avulla: Tutustumalla asiasanan kartanot -sisältöön löydät lisäksi kartanoita ja huviloita myös muualta Suomesta. |