Espoon asuinalueiden historia: Espoon keskuksen historia

Tämä esitys kertoo Espoon keskuksen kasvusta kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi.

Esityksessä on yhteensä vajaat 50 kuvaa. Kokosin esityksen vuonna 2003, ja olen päivittänyt sitä likimain vuosittain..

Espoon keskus oli aina 1960-luvulle asti pieni kirkonkylä, joka eli keskiaikaisen kivikirkkonsa kupeessa. Keskustassa sijaitsivat kunnantalo, sairaala, vapaa-palokunnan talo, koulu, pappila, kauppa, sekä muutamia muita liikkeitä.

Espoon kirkko, postikortti 1900-luvun alussa. Tämä kuva oli alunperin mustavalkoinen, mutta olen muuntanut tämän värilliseksi ja tarkentanut kuvan resoluutiota.

Espoonjoen mutka, noin nykyisen seurakuntatalon tienoilta keskuksen suuntaan.

Espoon keskuksen lähistöllä sijaitsi muutamia asuinalueita sekä viisi kantatilaa, joiden historia ulottuu vuosisatojen taakse. Nämä viisi kantatilaa olivat: Kirstin tila (kuvassa), Dahlin tila (kuvassa), sekä Doms, Suna ja Jofs. Linkeistä pääset tilojen tarkempiin esittelyihin toisaalla näillä sivuilla. Samannimiset asuinalueet on rakennettu ainakin osin tilan peltojen ja metsien maille.

Nämä tilat muodostivat Södrikin kylän. Naapurikylä oli esimerkiksi Bembölen kylä hieman pohjoisemmassa.

Kirstin tila 1960-luvulla. Kirsin tila sijaitsi noin nykyisen Kirsinharjun tienoilla.

Dahlin tila sijaitsi Kirkkojärven suunnalla, lähellä nykyistä Espoon keskuksen urheilupuistoa.

Kuvassa etualalla pappilan navetta, taaempana Lagstadin kansakoulu ja Sunan navetta.

1960-luku

1960-luvulla Espoon hallinnollisen keskuksen sijoittuminen Espoon historialliseen keskukseen ei ollut itsestään selvää. Asiaa puitiin pitkään niin valtuustossa kuin lehtien sivulla. Vuonna 1963 tehtiin ehdotus Espoon jakamisesta neljään yhtä suuren alueeseen, joissa tulisi olemaan jokaisessa noin 80 000 asukasta. Vuonna 1965 tehtiin päätös hallinnollisen keskuksen sijoittamisesta Muuralaan, radan varteen. Tämä päätös varmistui vuoden 1968 yleiskaavassa.

Espoon keskuksen kansainvälinen suunnittelukilpailu

Espoon keskuksen suunnittelukilpailun kirjan kansi. Espoon kauppala järjesti arkkitehtuurikilpailun 1966-67 uuden hallinnollisen keskuksen aikaansaamiseksi.

Kilpailuohjeissa todettiin, että Espoon keskuksesta tulee kasvamaan pääkaupunkiseudun länsialueen tärkein hallinnollinen keskus. Välittömällä vaikutus-alueella asuisi 90 000 asukasta ja hallinnollisella vaikutusalueella 320 000 asukasta.

Ensimmäisen palkinnon kilpailussa sai puolalaisten arkkitehtien Jan Chimielewskin, Janusz Karubinskin ja Krzysztof Kurasin ehdotus.

Voittaneessa suunnitelmassa ajoneuvo- ja jalankulkuliikenne oli eroteltu, autotiet kulkivat notkelmissa ja asutus levittäytyi luontoa mukaillen mäille ja harjuille. Talojen kivijaloissa oli liiketilaa. Tämä havainnekuva on käsittääkseni Kirsinharjulta.

Yllä on asemakaavaluonnos voittaneesta ehdotuksesta. Lähes koko Espoon keskuksen lähiseutu olisi toteutettu matalina 3-4 kerroksisina kerrostaloina aina Sunasta Kehä III:n pohjoispuolelle asti. Arkkitehtien esityksessä muun muassa Kirkkojärvi olisi palautettu.

1970-luku

Suunnitelmat toteutuivat vain osittain. Espoon kunnanvaltuusto päätti kaksinkertaistaa rakennustehokkuuden, mistä syystä Suvelan kerrostaloista tuli aiottua korkeampia ja parkkipaikoista laajempia.

Kirsinharjun Elanto 1970-luvulla.

Suvelan rakentaminen alkoi nykyisen Kirstinmäen ja Kirstinharjun kohdalta, jossa sijaitsi Kirstin tilan päärakennus ja navetta. Maisema tulisi muuttumaan radikaalisti seuraavien vuosikymmenten aikana, mutta tarkkailkaapa navetan päädyssä kasvavaa kuusta... 

Kirstin tila, lokakuu 1966.

Suvelan ensimmäiset kerrostalot (Kirstinharju 7) rakenteilla 1971. Huomatkaa kuusi talon edessä, oikeassa reunassa. 

Sama maisema keväällä 2003.  Kuusi on sinnitellyt paikoillaan läpi ympäristön myllerryksen Kirstinharju 7:n pihassa. Samainen kuusi valaistaan aina joulun alla.
 

Suvelan synty

Suvelan alueella ei ollut juurikaan asutusta, alue oli pääosin peltoa. Pientalovaltainen asutus alkoi Tuomarilan suunnalla, nykyisten Kirstintien ja Suvelantien risteyksen tienoilta.

Kirstintien pääty, siis ns. Alepan kulma, 1960-luvulla.

Kuva miltei samalta kohdalta keväällä 2003.

1970-luvun loppua kohden rakentamisen tahti hiljeni. Maaun muassa Suvelan urheilukentän taakse rakennettiin alun perin suunnitellun kerrostaloalueen sijaan tiivis rivitaloalue.

Espoon virastokeskus

Samaan aikaan Suvelan rakennustöiden kanssa alkoi virastokeskus muodostua rakennus rakennukselta.

Tässä rakenteilla Virastotalo 1, taustalla valtuustotalo ja Lagstadin koulu.

Kaupungintalo valmistui vuonna 1971, sekä virastotalo I vuonna 1975.

Kioskin takana oikealla näkyvä vaalea rakennus, Varubodenin talo, purettiin 1980-luvulla.

1970-luvun lopulla valmistuivat sekä valtuustotalo että virastotalo II.

Espoon keskus 1970-luvun alulla

Kuvassa oikealla näkyy vielä Lindholmin sahan rakennuksia. Ylikulku autoille sijaitsi likimain nykyisen ylikulkusillan länsipuolella.

Tässä kaupunkisuunnittelukeskuksen sumuisessa kuvassa näkyvät vielä Lindholmin sahan rakennukset.. Kuvan oikeassa reunassa näkyy uuden ylikulun kulma, joten tämä kuva on 1980-luvulta. Nykyisellään tämän kuvan oikeassa reunassa olisi Espoontori, ja sahan tilalla Kelan rakennus ja muita radanvaren virastotaloja.

Ilmakuva 1960-luvulta

Kirkkojärvi

Kirkkojärven asuinalue (yläpuolisessa kuvassa edessä oikealla, Keski-Espoon nykyinen urheilupuisto on edessä oikealla) kasvoi nykyiseen muotoonsa 1978-1984. Asuinalue rakennettiin saviselle peltomaalle. Alueelle nimen antanut järvi oli kuivattu Tarvontien rakennustöiden yhteydessä jo 1950-luvulla. Sen jälkeenkin järvi on muistuttanut olemassaolostaan kevättulvien aikaan. Kirkkojärven historiasta löytyy näiltä sivuilta laajempi kokonaisuus.

Kuva nykyisen Kirkkojärven ostoskeskuksen tienoilta arviolta 1970-luvun lopulta. Taustalla näkyy virastokeskus, sekä Lagstadin koulu.

Kirkkojärvi ilmakuvassa 1980-luvulla. Kirkkojärven koulu valmistui syksyksi 1983, joten tämä kuva on otettu ehkä joskus vuosikymmenen puolen välin tienoilla.

 

Laajempi näkymä Kirkkojärvestä vuodelta 2004. Kuvassa vasemmalla Kirkkojärven asuinalue ja oikealla Keski-Espoon urheilupuisto. Alla oikealla junaradan ylitys ja Suvelaa.

Espoon asema ja Espoontori

Espoon keskus kasvoi koko 1980-luvun. Uusi asemarakennus ylikulkusiltoineen valmistui 1981.

Ylikulkuyhteys jäi alkuun vajaaksi, sillä radan eteläpuolen rakennuksia alettiin rakentaa vasta muutamaa vuotta myöhemmin.

 

 

Kauppakeskus Espoontori valmistui 1987. Se oli "uuden ajan" kauppakeskus - miltei kaikkiin sen liikkeisiin kuljettiin sisäaulan kautta.

Osa Espoontorin länsipuolella sijaitsevista toimistotaloista valmistui noin vuotta Espoontoria aiemmin.

Espoon keskuksen muutos ilmakuvina

Vielä 1980-luvun alkupuolella vain radan pohjoispuolelle oli rakennettu. Radan eteläpuolella on vielä Lindholmin sahaan kuuluneita rakennuksia, vaikkakin osa niistä oli jo purettu.

Kymmenen vuotta myöhemmin maisema oli jo muuttunut. Täaaä ilmakuva 1990-luvun loppupuoliskolta.

Espoon keskus 2020-luvulla

Nyt 2020-luvulla Espoon keskukseen on tulossa melkoisia muutoksia. Nyt ollaan purkamassa radan pohjoispuolen 1970-luvulla rakennettuja virastotaloja. Tässä hieno ilmakuva, Marko Malm / Marelias Photography.

Kiltakallio

Kiltakallioon nousi 1990-luvulla pääosin matalista kerrostaloista koostuva asuinalue.

Suvela 2000-luvulla

Suvela rakennettiin valmiiksi pääosin jo 1970-luvulla. Tämän jälkeen alueelle on noussut yksittäisiä taloja. Suurin rakennushanke Suvelassa nähtiin vuosituhannen vaihteessa kun Joupinmäen alueelle nousi uusi kerrostaloalue vanhojen pientalojen paikalle.

Vuosituhannen alun uudet julkiset rakennukset

2000-luvun alun myötä Espoon keskukseen on noussut useita sekä kauan kaivattuja että komeita julkisia rakennuksia.

Tutustu myös sukulaisteoksiin

Tämä ei ole ainut kerta kun vaellan paikallishistorian maailmassa. Muuta tutustumisen arvoista:

• Ennen ja jälkeen -kuvasarja Espoon keskuksen alueelta
• Kauklahden historia, osa 1 
• Suvela 1970 ja -80 -luvuilla
• Tuomarila 1980-luvulla
• Villa Karryllin palo 1968

Tekijät

Tämän esityksen kokosi keväällä 2003 Tony Hagerlund ja sen ensiesitys oli Vanhan Rautatieaseman 100-vuotisjuhlanäyttelyssä "Koti, kirkko ja asema" osana Unelmia toukokuussa –asukastapahtumaa. Tämän jälkeenkin teosta on päivitetty.

Lähteet

Juhani Hämeri, Kari Pohjankallio (2002).
Terveisiä Espoosta! Espoolaista kulttuuria postikorteilla.
Espoon perinneyhdistys Aurora. Espoo.

Pirkko Sillanpää, Erja Salonen, Tommi Laakso (1998).
Keski-Espoo – kivikauden kylästä kaupunkikeskukseksi.
Keski-Espoo –seura. Espoo.

Martti I. Jaatinen (vastaava toimittaja) (1966).
International competition for the Centre of Espoo, Finland.

Martti I. Jaatinen (vastaava toimittaja) (1967).
Arkkitehtuurikilpailuja. Journal Finnish Architectual Competitions: 8. International competition for the Centre of Espoo, Finland.
Suomen Arkkitehtiliitto.

Tapani Ryhänen (1991).
Espoon aluekeskukset: Espoon keskus.
Espoon kaupunki, keskusvirasto/alueprojektit.

Lisäksi taustatyössä auttoivat Liisa Marjamäki, Jorma Vehmaskoski, Pirkko Sillanpää sekä Miina Hagerlund.

Valokuvat

Esbo Hembygsföreningenin arkisto
Espoon kaupunkisuunnittelukeskus
Miina Hagerlund
Tony Hagerlund
Juhani Saikkonen
Vanhan Tuomarilan perinneyhdistyksen arkisto

Suurena apuna valokuvamateriaalin hankinnassa oli Leena Kaasinen Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta.

Kuviin on saatu käyttöoikeus tätä esitystä varten. Kuvia ei saa käyttää ilman oikeudenomistajan lupaa. Tarkempia tietoja yksittäisistä kuvista esityksen esityksen koostajalta.

Esitystä voi myös lainata

Tämä esityksen alkuperäisversio, joka on toteutettu Powerpoint -esityksenä, on mahdollista lainata kouluille, oppilaitokselle, tapahtumiin jne. Lainaus ei maksa mitään. Lisätietoja voi kysyä allekirjoittaneelta.

© 2003-2013 Tony Hagerlund