Julkinen liikenne

Pääkaupunkiseudulla lippujen hinnat tulee pitää kohtuullisena ja palvelutarjontaa tulee parantaa. Julkisen liikenteen tulee palvella likimain aina, ei pelkästään ruuhka-aikoihin.
 
Julkisen liikenteen rungon tulee perustua raiteille. Tätä voidaan täydentää muilla konstein. Toimiva julkinen liikenne on tärkeää niin sosiaalisen tasa-arvon kuin ympäristönkin kannalta.

Millainen joukkoliikenne Espoossa tulee olla?

Urheilupuiston metroasema.

Olen pohtinut joukkoliikennettä hyvän matkaa elämääni. Olen myös politiikan puolella olen perehtynyt joukkoliikenteeseen huolella, täältä löydät muun muassa vajaat 20 länsimetron liityntäliikenteen järjestämiseen liittyvää bloggaustani. Lehdissä on julkaistu 38 pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä koskevaa mielipidekirjoitustani.

Miten Länsimetron jatke muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 7: Espoon kaupungin kanta suunnitelmiin

HSL suunnittelee parhaillaan, millainen on Espoon joukkoliikenne länsimetron jatkeen aloittaessa liikennöinnin. Luonnokset olivat kommentoitavana vuodenvaihteessa, ja rakensin silloin blogisarjan ehdotetuista muutoksista. Nyt HSL ei kysy enää näkemyksiä asukkailta, vaan Espoon kaupunginhallituksen konsernijaostolta.

Miten Länsimetron jatke muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 6: HSL:n vastaukset palautteisiin

Helsingin seudun liikenne (HSL) esitteli loppuvuonna suunnitelmansa liityntäliikenteen järjestämiseksi länsimetron jatkeen valmistuessa muutaman vuoden kuluttua. Bloggasin aiheesta olisikos ollut kuusi kertaa., ja laitoin myös itse runsaasti kommentteja suunnitelmiin. HSL on nyt kiitellyt palautteista, ja myös todennut joitain muutoksia.  Lopulliset ehdotukset valmistuvat myöhemmin. Käyn nyt läpi johtopäätelmät.

Sunaan tarvitaan bussiyhteys myös metron jatkeen valmistuttua

(Länsiväylä 16.1.2021)

Helsingin seudun liikenne (HSL) suunnittelee parhaillaan muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen, liittyen länsimetron jatkeeseen. Etenkin läntisen Espoon bussilinjat menevät uusiksi metron jatkeen aloittaessa liikennöinnin näillä näkymin vuonna 2023.

Esitetyissä luonnoksissa on huomioitu tenkin metron varren asutus, pohjoisemmassa muutokset vaikuttavat huonosti harkituilta. Espoon keskuksen suunnasta ollaan lakkauttamassa linjat 134 ja 136, joita korvaamaan tulee uusi runkolinja 530 (Myyrmäki - Jorvi - Espoon keskus - Finnoontie - Matinkylä). 

Miten Länsimetron jatke muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 5: Saunalahti ja Kauklahti

Olen vuosien varrella kirjoittanut monia bloggauksia ja mielipidekirjoituksia Länsimetron liityntälinjoista sekä ollut mm. Espoon kaupunginhallituksen konsernijastossa päättämässä Espoon kannoista niihin. Nyt palaan saman teeman pariin, kun käsiteltävänä ovat ehdotukset Länsimetron jatkeen myötä tulevat muutokset Espoon bussiliikenteeseen.

Viidentenä otan tarkasteluun Saunalahden ja Kauklahden liikenteen. Historiallinen Kauklahti on minulle oikein läheinen - olen käynyt siellä yläasteen ja lukion ja pyörinyt lähettyvillä koko ikäni. 

Miten Länsimetron jatke muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 4: Espoonlahden alue

Olen vuosien varrella kirjoittanut monia bloggauksia ja mielipidekirjoituksia Länsimetron liityntälinjoista sekä ollut mm. Espoon kaupunginhallituksen konsernijastossa päättämässä Espoon kannoista niihin. Nyt palaan saman teeman pariin, kun käsiteltävänä ovat ehdotukset Länsimetron jatkeen myötä tulevat muutokset Espoon bussiliikenteeseen.

Neljäntenä otan tarkasteluun Espoonlahden alueen, laajasti tulkiten. Alue on minulle oikein läheinen. Olen asunut koko ikäni lähettyvillä, Baywatch-nuoruudessani olin rantavahtina Kivenlahden rannalla ja lapsia vien treeneihin urheilupuistoon aika ajoin. Komeaa merenrantaa!

Miten Länsimetron jatke muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 3: Espoon keskus lähialueineen

Olen vuosien varrella kirjoittanut monia bloggauksia ja mielipidekirjoituksia Länsimetron liityntälinjoista sekä ollut mm. Espoon kaupunginhallituksen konsernijastossa päättämässä Espoon kannoista niihin. Nyt palaan saman teeman pariin, kun käsiteltävänä ovat ehdotukset Länsimetron jatkeen myötä tulevat muutokset Espoon bussiliikenteeseen.

Yllätyin, kun tajusin suunnitelmia tutkiessani, että isoimmat ikävät vaikutukset näyttävät olevan tulossa Sunaan. Niinpä poimin alueen seuraavaksi blogin aiheeksi.

Miten Länsimetron jatke muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 2: Matinkylä ja Olari

Olen vuosien varrella kirjoittanut monia bloggauksia ja mielipidekirjoituksia Länsimetron liityntälinjoista sekä ollut mm. Espoon kaupunginhallituksen konsernijastossa päättämässä Espoon kannoista niihin. Nyt palaan saman teeman pariin, kun käsiteltävänä ovat ehdotukset Länsimetron jatkeen myötä tulevat muutokset Espoon bussiliikenteeseen. Toisena käsittelyssä ovat Matinkylän ja Olarin alueen muutokset.

Miten Länsimetron jatke muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 1: Nöykkiö, Latokaski ja Tillinmäki

Olen vuosien varrella kirjoittanut monia bloggauksia ja mielipidekirjoituksia Länsimetron liityntälinjoista sekä ollut mm. Espoon kaupunginhallituksen konsernijastossa päättämässä Espoon kannoista niihin. Nyt palaan saman teeman pariin, kun käsiteltävänä ovat ehdotukset Länsimetron jatkeen myötä tulevat muutokset Espoon bussiliikenteeseen.

Ensimmäisenä otan tarkasteluun Latokasken, Nöykkiön ja Tillinmäen alueen. Alue on minulle oikein läheinen. Olen asunut koko ikäni lähettyvillä, nuorena jaoin alueelle kesäisin mainoksia ja parisuhteen myötä olen viime vuosina viettänyt Latokaskessa oikein onnellisia aikoja. Alueella on hienot ulkoilumaastot!

Mutta asiaan. Tässä on karttaa tulevaste linjastosta. Tätä ei ihan yhdellä vilkaisulla aukea, mutta puran tämän osiin. Lähdetään purkamaan linjoja pohjoisesta Latokaskesta alkaen. 

Länsimetron varrelle liityntälinjoja asemalta asemalle

(Helsingin Sanomat 3.11.2020)

Kuva Tapiolan asemalta

Länsimetro laajenee viidellä asemalla, ja se vaikuttaa myös liityntäliikenteeseen.

Länsimetron jatkeen liityntälinjastoa suunnitellaan parhaillaan. Liityntäliikenteessä kannattaa pyrkiä luomaan linjoja, jotka sekä aloittavat että päättävät matkansa metroasemalle.

Länsimetron jatkeen liityntäliikennettä suunnitellaan: mistä on syytä lähteä liikkeelle?

Urheilupuiston asema.

HSL ei Helsingin seudun liikenne on aloittanut Länsimetron jatkeeseen liittyvän liikennesuunnittelun. Liikkumiskysely on auki vielä pari päivää, näkemyksiään kannattaa käydä kertomassa.

Aihe on minulle läheinen. Asun Espoossa ja käytän julkisia säännöllisesti (paitsi nyt korona-aikaan) ja olen poliittisessa roolissa HSL:n tarkastuslautakunnan varajäsen. Näitä suunnitelmia minun on siis syytä seurata myös luottamustehtäviin liittyen.

Ruuhkamaksuun voi sisällyttää bussilipun

(Helsingin Sanomat 20.10.2019)
Mikael Jugner ehdotti (HS 16.10.), että asukaspysäköintimaksuja voisi korottaa mutta maksuun sisältyisi joukkoliikennelippu.
 
Idea on hyvä. Vastaavaa voisi tehdä myös muualla. Entäpä jos mahdollisten tiemaksujen sijaan autoilu pääkaupunkiseudulla edellyttäisi bussilipun hankintaa – esimerkiksi kännykkälippua yksittäiseen matkaan ja kuukausikorttia säännölliseen ajoon?

Vihdintien ja Pohjois-Espoon linjastoluonnokset: mikä muuttuisi, kuka kärsisi ja kuka hyötyisi?

HSL on julkaissut uudet luonnokset Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelmista. Kommentointiaikaa on sunnuntaihin 8.9. saakka. Bloggasin näistä suunnitelmista myös viimeksi kun asia oli esillä, mutta toimin nyt kuin en olisi näitä suunnitelmia ennen nähnytkään. Suunnitelmat on esitelty HSL:n blogissa.

Kuka hyötyy ja kuka häviää pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen uudessa vyöhykemallissa?

Aikoinani olin Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsen. Siellä linjattiin Espoon kantoja muun muassa metron liityntäliikenteeseen ja vyöhykeuudistukseen. Nyt, vaikka roolini ovat muuttuneet, yllättävän moni on kysynyt mitä tämä vyöhykeuudistus nyt käytännössä merkitsee? Kuka hyötyy ja kuka häviää?

Niinpä tässä on yhteenveto asiasta. Käytän esimerkkinä 30 päivän lippujen hintoja.

Ei turhia vaihtoja Pohjois-Espoon joukkoliikenteeseen

(Länsiväylä 1.12.2018)

HSL suunnittelee muutoksia Vihdintien suunnan liikenteeseen. Monet Pohjois-Espoon suorat, Helsinkiin vievät seutulinjat korvautuisivat joko liityntäliikenteellä kehäradan varrelle, tai syöttöliikenteellä uudelle runkolinjalle 300. Linja 300 liikennöisi tiheällä vuorovälillä Vihdintietä Pähkinärinteen kautta Myyrmäkeen. Suunnitelmissa on muutamia ongelmakohtia. 

Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelma avattuna, osa 2: Siikajärven ja Nuuksion yhteydet

HSL laatii Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelmaa. Alkaen syksystä 2019 linjastoa on tarkoitus laittaa uusiksi. Päätöksiä tehdään tämän kevään aikana. Paketti on niin laaja, että käyn sitä läpi osissa. Virallinen kommentointiaika on jo päättynyt, mutta voihan tässä pohdiskella. Nyt vuorossa Siikajärven ja Nuuksion suunnan liikenne.

Uuden linjan 200 päätepysäkki Jorvin sijaan Espoon keskukseen

(Länsiväylä 27.1.2018)

Suunnitteilla on nykyisten seutulinjojen 217, 218, 226 ja 235 korvaaminen uudella runkolinjalla 200. Uusi linja lähtisi Elielinaukiolta ja kulkisi Pitäjänmäen kautta Leppävaaraan. Espoossa linja seuraisi Vanhaa Turuntietä, ainoa poikkeus olisi koukkaus Karakallion kautta. Päätepysäkki olisi Jorvi.

Osa nykyisistä yhteyksistä muuttuisi vaihdolliseksi. Toisaalta uuden runkolinjan vuoroväli olisi niin arkisin kuin viikonloppuisin 10 minuuttia, eli odottelemaan ei joudu.

Nuuksion bussiliikennettä tulisi lisätä

(Helsingin Sanomat 14.11.2017)

Helsingin Sanomien sivuilla on keskusteltu Nuuksion joukkoliikenteestä. Komeina syysviikonloppuina bussit ovat täynnä. Vuoroväli Nuuksioon Espoon asemalta kulkevalla bussilla 245 on useimmiten tunti. Turhan harva käyttää julkisia kulkuvälineitä, ja parkkipaikat ovat ajoittain täynnä.

Tiiviimpi vuoroväli Nuuksioon kulkevalle bussilinjalle 245

(Länsiväylä 25.10.2017)

Länsiväylässä (18.10.) kerrottiin kuinka “luontotrendi koettelee Nuuksiota.” Viime vuonna arviolta 340 000 retkeilijää kulutti polkuja. Mielipidesivuilla Ari Ampuja kertoi, että kauniina viikonloppuina parkkipaikat ovat tupaten täynnä.

Nuuksiossa on ainutlaatuista luontoa, ja sinne on helppo päästä. Nyt kannattaa jo varautua 400 - 500 000 retkeilijään vuodessa, etenkin satsaamalla joukkoliikenteeseen. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa, ja Nuuksio on vuosi vuodelta tunnetumpi alue.

Kerasta joukkoliikenteen solmukohta

(Länsiväylä 1.7.2017)

Keraan, rantaradan varrelle keskelle Espoota, suunnitellaan enimmillään 15 000 asukkaan kaupunginosaa. Asukkaiden liikkuminen tulee perustumaan junaliikenteeseen sekä varsin kattavaan tieverkkoon, esimerkiksi Kehä II kulkee alueen sivusta. Kerasta tulee olemaan hyvät pyöräily-yhteydet kaikkialle Espooseen, eikä Helsinkiin ole pitkä matka.

On luontevaa, että uusi alue nojaa rantarataan. Junalla pääsee nopeasti niin Espoon keskukseen, Leppävaaraan kuin Helsinkiin. Suunnitelmissa tulee huomioida myös, että Kera tulee olemaan merkittävä joukkoliikenteen solmukohta.

Liikenteen verotus on muuttumassa - mistä ne lisäeurot tulevat?

Viikolla esiteltiin suunnitelmia liikenteen verotuksen muuttamiseksi. Uutta autoa ostettaessa autovero poistuisi, vuotuinen ajoneuvovero ja polttoainevero pienenisivät. Edellisiä korvaisi vuotuinen “tienkäyttömäksu”, joka olisi kooltaan jossain 500-1200 euron tietämillä. Kuten yleensä, ehdotuksissa on hyvää ja huonoa.

Miten itsestään ajavat autot muuttavat Espoota? Miten huomioida asia kaupunkisuunnittelussa?

Törmäsin Wiredissä kiinnostavaan artikkeliin. Siinä kaupunki- ja tulevaisuustutkijoilta oli kysytty miten itsestään ajavat autot muuttavat kaupunkeja. Mitään erityisen järisyttävää tai uutta ei noussut esille, mutta ryhdyin miettimään asiaa Espoon kannalta.

Suunnitteilla olevia muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen 2016-2017

Uusi vuosi, vanhat kujeet. Olen jo pitkään seurannut joukkoliikenteeseen tulevia muutoksia. Jokusen vuoden ajan tämä oli myös osa luottamustehtäviäni, Espoon kaupunginhallituksen konsernijaostossa olin linjaamassa Espoon kantaa joukkoliikenteeseen. Nyt pohdin joukkoliikennettä ihan vaan kiinnostuneena asukkaana.  
 
Mutta asiaan. Merkittävin muutos joukkoliikenteeseen tulee länsimetron myötä syksyllä 2016. Näitä muutoksia avasin 15 osaisessa blogisarjassa runsas vuosi sitten, joten nyt käyn läpi muita tulossa olevia muutoksia. Nämä ovat siis vasta suunnitteilla olevia muutoksia, joista HSL:n hallitus päättää ensi viikon tiistaina.

Kuka maksaa bussilippusi?

Joukkoliikenteen subventioaste on pääkaupunkiseudulla noin 50 %. Tämä tarkoittaa sitä, että matkalipusta maksaa puolet matkustaja lippujen hinnoissa ja toinen puolisko maksetaan kunnan tukena joukkoliikenteelle. Tämä 50/50 -periaate on linjattu yleisellä tasolla pääkaupunkiseudun kuntien kesken.

Niinpä se bussin vieressä Mersulla tai Audilla ajava kustantaa osan bussissa matkustavan lipun hinnasta, sanotaan. Vaan onko todella näin? Nyt seuraa melkoinen määrä laskelmia siitä, miten raha liikkuu joukkoliikenteessä, ja kuka tukee kenenkin matkustamista.

Joukkoliikenne: keino pysyä terveenä

Eilisessä Helsingin Sanomissa (9.11.2015) oli uutinen jonka ääreen kannattaa pysähtyä: japanilaisessa tutkimuksessa todettiin kuinka julkista liikennettä käyttävillä oli selvästi vähemmän ylipainoa, korkeaa verenpainetta ja diabetesta kuin töihin autoilevilla. Eli joukkoliikenteen käyttäminen pitää terveenpänä.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 10.2021