Kadonnut Espoo: Jofsin tila

Jofsin tila oli yksi Espoon keskuksen alueen viidestä kantatilasta. Se sijaitsi radan eteläpuolella, noin puolivälissä Espoon keskuksen ja Tuomarilan asemien välillä. Kuva on Espoon kaupunginmuseon.

Tässä kuvassa on tila vuoden 1944 kartassa. Tuomarilan ja Espoon kirkonkylän välinen tie kulki tilan ohi ja radan yli. Jofsin tilan maille on rakennettu osa Suvelaa. Tästä tulevat Jouppi-alkuiset kadut ja alueet Suvelan itäreunalla.

Vuoden 1975 kartassa tie ei enää kulje pohjoisen kautta. Lisäksi rantadan linjaus on etelämmässä, eli ns. Jofsinmäen läpi. Uusi reitti Espoon keskukseen kulkee radan eteläpuolelta  Uskoakseni Jofsin päärekannus oli edelleen pystyssä, tuossa mutkan pohjoispuolella. En ole löytänyt mistään tietoa milloin tilan päärakennus purettiin, mutta mielestäni se ainakin tässä kartassa on vielä samalla paikalla kuin aiemminkin.

Tässä on kuva nykytilanteesta. Uusi tie Tuomarilantien, Kirkkojärvensillan, Suvelantien ja Siltakadun risteysalueen luoteispuolella. Risteys on kai viralliselta nimeltään Suvelanristi. Kirkkojärvensillan rakentamisen myötä Jofsin tilaan kuuluneet rakennukset purettiin, käsittääkseni 1980- tai 90-luvulla.

Tässä kaupunginmuseon päivittämättömässä kuvassa Johan Hellsten resiinalla Espoon aseman lähistöllä. Vasemmalla takana on Kasavuori ja siis radan pohjoispuoli, oikealla on Jofsinmäki jonka laella Jofsin tila sijaitsi.

On aika omakohtaiselle muistelulle. Asuin lapsena 1980-luvulla Kirkkojärvellä, ja pelasin EBK:n riveissä. Pyöräilin treeneihin Suvelaan. Reitti kulki Jofsinmäen yli, radan yli meni jännä ja syrjäinen kävelysilta. Radan eteläpuolella oli lapsen silmin vähän aution oloisia taloja oikealla. Yksi niistä oli varmaan Jofs. Kovasti nyt muistelen, että se rakennus näytti juuri tuolta kuin tämän sarjan ensimmäinen kuva, mutta saatan keksiä muistoja ihan vain, koska toivon niin olevan.

Alun perin Jofs sijaitsi kirkon lähellä

Aikoinaan kaikki viisi Espoon kirkonkylän kantatilaa sijaitsivat kirkon lähellä. Isojaon jälkeen, eli vuoden 1769 jälkeen, Dahl, Jofs ja Kirsti siirrettiin kauemmas kirkonkylästä. Tästä löytyy lisää Esbo Hembygdföreningin sivuilla.

Espoon kaupungin sivuilla todetaan Jofsin nimestä, että "Monen vanhan talonnimen taustalla on perustajan tai muun alkuaikojen isännän nimi. Talonnimi Jofs on lähtöisin 1500-luvun isännän Jakob Mårtenssonin nimestä. Miehennimestä Jakob on käytetty puhuttelumuotoa Jop. Siitä on muodostettu s-päätteellä talonnimi, joka on äännetty murteellisesti "joos" (ehkä alkujaan "joops") ja myös "jovs". Kirjoitusasuksi vakiintui Jofs."

Kun Jofsista puhuu, kannattaa varoa, ettei mene sekaisin Kauklahdessa sijaitsevan Jofsin kartanon kanssa, jossa toimii Espoon kaupunginpuutarha.