Espoon keskus on Espoon tulevaisuus

Espoon keskus sai ryöpytystä niskaansa Länsiväylässä 18.7. Sirkku Dölle kutsui Espoon keskusta vaatimattomasti häpeäpilkuksi. A. Vallinen taas totesi että Espoon keskus on tuhottu, uuden kirjasto- ja kauppakeskusrakennuksen alta kun kaadettiin metsää. Onneksi tilanne ei ole näin synkeä.

Espoo kasvaa muutamassa vuosikymmenessä 70 000 asukkaalla. Vaikka myös Etelä-Espoo tiivistyy, kasvun painopiste on rantaradan varrella. Eniten kasvavat Espoon keskus ja Kauklahti.

Kysymys ei ole siitä rakennetaanko uutta, vaan minne rakennetaan uutta. Niinpä kirjastontontin kaltaiset aivan keskustassa sijaitsevat tontit ovat kullanarvoisia. Myös vieressä sijaitsevalle Suviniitylle rakennetaan lähivuosina runsaasti asuintaloja. Kaunis peltomaisema kieltämättä muuttuu, ja puita kaadetaan. Toisaalta parempaa paikkaa rakentaa ei ole, eikä metsän paikka ole välttämättä kaupunkikeskuksen ytimessä.

Viime vuosina Espoon kaupunkirakenne on hajautunut liikaa, etenkin pohjoisessa. Uusille alueille on hankalaa ja kallista järjestää palveluita. Julkisen liikenteen tehottomuuden takia perheet joutuvat hankkiman on kaksikin autoa käyttöönsä.

Espoon keskuksessa kunnalliset ja yksityiset palvelut ovat lähellä. Julkinen liikenne toimii hyvin. Alueen välittömästä läheisyydestä löytyy metsiä missä ulkoilla, keskuspuistossa voi bongata hirviä ja kettuja säännöllisesti. Onpa Kasavuoren alueella nähty karhukin. Kaunista ja ihmiselle tärkeää luontoa Espoon keskuksessa siis on.

Häpeäpilkun tai tuhotun keskuksen sijaan kutsuisin Espoon keskusta tulevaisuuden keskukseksi. Aivan juna-aseman läheisyydessä on runsaasti tilaa rakentaa uutta. Tämä tekee aluekeskuksen koko pääkaupunkiseudun mittakaavassa ainutlaatuiseksi. Uudisrakentaminen tiivistää ja tekee nykyisestä keskustasta kaupunkimaisemman tuhoamatta lähistön arvokkaita luontoalueita.

Tony Hagerlund
Espoon vihreiden varapuheenjohtaja