Tony Hagerlund – kuvituskuva.

Hirvisuolle uusi ryhmäkoti

(Keski-Espoon Sanomat 1/2005)

Tammikuun alussa Hirvisuolla aloitti toimintansa uusi ryhmäkoti autistisille henkilöille. Uudessa suuren omakotitalon kokoisessa talossa on viisi asuntolapaikkaa, sekä yksi asumisharjoittelupaikka.

Autettua asumista

Ryhmäkodin vastaava ohjaaja Aki Kuivalainen kertoo asuntolan toiminnan olevan suunnattu sellaisille aikuisille ja aikuistuville henkilöille, joilla on jokin autismin kirjoon kuuluva oireyhtymä.

Ryhmäkodissa asuminen on autettua. Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaat kaipaavat tukea arkielämän taitojen käyttämisessä ja opiskelussa ruuan laittamisesta henkilökohtaiseen hygieniaan. Aina asukkaiden ollessa kotona on paikan päällä myös henkilökuntaa. Iltaisin ja viikonloppuisin työntekijöitä on paikalla kahdesta kolmeen, ja ryhmäkodissa on päivystys myös öisin. Autettu asuminen voi olla joko pysyvää asumista, tai välivaihe harjoiteltaessa aikuiselämän taitoja. Tällöin voi myöhemmin olla mahdollista asua vähemmän ohjatusti tukiasunnossa.

Asumisharjoittelupaikalla käy viisi nuorta espoolaista vuorotellen, kukin viikon kerrallaan, harjoittelemassa yksinasumista ja arkielämän taitoja. Harjoittelun tarkoituksena on sekä elämänhallintaan liittyvien taitojen vahvistaminen, että tulevan asumismuodon arvioiminen.

Asuntolan pihapiiriin valmistuu toinen rakennus tulevaksi kesäksi. Uuteen rakennukseen muuttaa neljä asukasta omiin yksiöihinsä. Uudisrakennuksessa asuminen on ohjattua, eli henkilökuntaa on paikalla osan aikaa vuorokaudesta aina tarpeen mukaan.

Kaupungin tilat, yksityinen toiminta

Hirvisuon ryhmäkoti toimii Espoon kaupungin tiloissa. Käytännössä kaupunki omistaa tilat, ja ostaa tiloihin sisällön eli toiminnan Autismisäätiöltä. Kaikki asukkaat ovat espoolaisia.

Autismisäätiö on vuonna 1998 perustettu säätiö, jolla on toimintaa Espoon lisäksi Helsingissä, Kotkassa ja Turussa. Hirvisuon ryhmäkodissa on tällä hetkellä kahdeksan työntekijää. Uuden rakennuksen myötä työntekijämäärä kasvaa jonkin verran.

Pelkästään autismiin keskittyvää asuntolaa ei Espoossa ole toista Hirvisuon lisäksi. Uudet rakennukset istuvat hyvin viime vuosina kovasti tiivistyneeseen Hirvisuon maisemaan. Rauhaisa sijainti sopii hyvin asukkaille. Kuivalainen tosin toteaa, että "palvelut voisivat olla lähempänäkin. Toisaalta alue on mukavan rauhallinen."

Tony Hagerlund
Artikkeli on julkaistu Keski-Espoon Sanomissa 1/2005.


Mitä autismi on?

Autismi on keskushermoston neurobiologinen kehityshäiriö, jonka tarkkoja syitä ei tunneta. Autismi ilmenee aivojen "tietoliikenteessä" eli hermosolujen ja hermosoluverkkojen välisissä yhteyksissä. Autistisia oireyhtymiä esiintyy väestössä kaikkialla maailmassa. Esiintyvyydestä ei ole varmaa tietoa, mutta arviolta noin 1 %:lla väestöstä on jokin autistinen oireyhtymä. Autismi on noin neljä kertaa yleisempää miehillä kuin naisilla.

Autismi ilmenee usein ongelmina sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sosiaalinen käytös voi olla heikkoa tai poikkeavaa, eleitä, ilmeitä eikä ruumiinkieltä osata käyttää eikä tulkita ja toisten tunteita ei osata tulkita eikä omia tunteita ymmärretä. Autistinen henkilö ei osaa kuvitella mitä muut ajattelevat.

Myös kommunikaatiossa on usein ongelmia. Muilta on hankalaa ottaa mallia, puheen ymmärtäminen on tilannesidonnaista, lapsilta puuttuvat mielikuvitus sekä roolileikit, leikkiminen on epätavallista. Autismiin liittyy usein rajoittunut ja toistuva käyttäytyminen. Autistisella ihmisellä voi olla vahvoja tottumuksia ja rituaaleja sekä halu pitää ympäristö samanlaisena ja muuttumattomana.

Autismia ja autismin kaltaisia piirteitä kutsutaan yleisnimityksellä autismin kirjo. Siihen kuuluvat muun muassa autismi, HFA (High Functioning Autism), Aspergerin oireyhtymä (AS), Tourettes, ADD (Attention Deficit Disorder) sekä kehitysvammaisuuteen tai muihin samankaltaisiin sairauksiin liittyvät autistiset häiriöt.

Autismista ei voi parantua, mutta kuntoutuksella voidaan vaikuttaa suuresti elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Käyttäytymisessä näkyvät ilmenemismuodot ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia, riippuen henkilön iästä, kehityksen tasosta, ja hänen saamastaan kuntoutuksesta.

Tony Hagerlund

Rajaa sisältöä

Esim. 2.2025