Tony Hagerlund

Keski-Espooseen uusia kouluja

(Keski-Espoon Sanomat 2/2005)

Asukasillassa 18.4. Kuninkaantien lukion auditoriossa esiteltiin yli satapäiselle yleisölle Espoon kouluverkkosuunnitelmia. Tilaisuus typistyi pelkäksi yleisien taustojen esittelyksi, sillä konkreettisia muutossuunnitelmia ei oltu esitelty poliittisille luottamushenkilöille, eikä asukkaillekaan.

Kouluverkkoselvityksen myötä on selvitetty 2-3 eri koulutuksen toteuttamismallia, joita ei siis nyt esitelty lainkaan. Espoon kaupunki on asettanut tavoitteeksi, että vuoden 2007 oppilaskohtaiset kulut tulevat olemaan vuoden 2003 tasolla. Samaan aikaan kun konkreettisia säästösuunnitelmia ei ollut esiteltäväksi, niitä ilmeisestikin jo valmistellaan toteutettavaksi. Joitain suunnitelmia on suomenkielisen opetuslautakunnan käsiteltävänä alkavalla viikolla.

Keski-Espooseen uusia kouluja

Keski-Espoon alueen asukasluku kasvaa jatkuvasti. Väestöennusteiden mukaan seitsemän vuoden kuluttua alueella on yli 700 ala-asteikäistä ja yli 250 yläasteikäistä oppilasta enemmän kuin nyt. Tästä syystä kouluja ei ole lakkautettavana, vaan uusia valmistuu miltei vuosittain.

Ensi syksynä avaa ovensa Hösmärinpuiston pienten lasten koulu ja päiväkoti. Rakennukseen tulee suurehko päiväkoti esikouluineen sekä peruskoulun ensimmäiset kaksi luokka-astetta. Espoon keskuksessa alkaa pian ruotsinkielisen yläasteen rakennustyöt nykyisen ala-asteen viereen. Uudisrakennuksen tieltä puretaan kolmikerroksinen 1950-luvulla valmistunut entinen opettajien asuntola. Uuden koulun myötä ruotsinkielisten yläasteikäisten oppilaiden koulumatkat lyhenevät merkittävästi.

Kirkkojärven koulun rakennus on heikossa kunnossa. Tällä hetkellä selvitetään, kannattaako koulua peruskorjata lainkaan, vai olisiko järkevää rakentaa samalle tontille saman tien uusi koulurakennus, ja samalla myös yläaste. Tällä hetkellä Espoon keskuksessa onkin selkeä puute radan pohjoispuolella sijaitsevasta yläasteesta.

Muuralaan on rakenteilla Koulumestarin ala-aste. Tuomarilan koulu menee remonttiin tämän vuosikymmenen lopuilla, tässä yhteydessä myös koulun laajentaminen on mahdollista. Jalavapuiston koulun parakkien rakennuslupa on katkolla.

Kauklahteen ja Pohjois-Espooseen uudet ala-asteet

Kauklahden Vantinkulmaan on suunniteltu ala-astetta valmistuvaksi vuonna 2011. Kauklahdessa asukasluku kasvaa tulevina vuosina jatkuvasti muun muassa asuntomessujen ansiosta. Yläasteen tilat voivat käydä pieniksi vuosikymmenen vaihteessa. Pohjois-Espoossakin asukasluku kasvaa. Tällä hetkellä koulukapasiteetti riittää, mutta uudelle ala-asteelle on tarvetta tulevina vuosina.

Suviniittyyn ja Kaupunginkallioon koulut joskus hamassa tulevaisuudessa

Espoon keskuksen alueelle on suunnitteilla yllämainittujen lisäksi myös ala-asteet niin Suviniittyyn kuin Kaupunginkallioonkin. Kumpikin näistä hankkeista on sidottu mahdolliseen asukasluvun kasvuun. Jos uusia asuinalueita valmistuu, nousee myös näiden koulujen rakentaminen ajankohtaiseksi. Aikaisintaan kouluja toteutettaisiin kuitenkin vasta ensi vuosikymmenellä.

Ammattikoulukampus Kirkkokadun kulmaukseen

Espoontien ja Kirkkokadun kulmaukseen, vastapäätä Espoon sosiaali- ja terveysalan oppilaitosta, suunnitellaan uutta ammattikoulua. Matinkylässä toimiva ammatillinen oppilaitos muuttaisi uusiin tiloihin Espoon keskukseen. Matinkylästä vapautuvat tontit on suunniteltu myytäviksi, ja niillä rahoilla Espoo kustantaisi laskelmista riippuen osin tai kokonaan uusista tiloista syntyvät kulut.

Tämän suunnitelman toteutuessa Espoon keskuksesta muodostuisi merkittävä ammatillisen opetuksen keskittymä: vierekkäin sijaitsisivat lukio, sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, ravintola-alan oppilaitos sekä Matinkylästä muuttavat koulutuslinjat. Opiskelijoita alueella olisi pitkälle toistatuhatta.

Oppilaaksiottoalueet sekä Pohjois-Espoon lukio puhututtivat

Yleisöstä heräsi keskustelua säästöistä. Säästöjä arvosteltiin: "Miksi aina lapsista säästetään?", mutta myös tuettiin: "Maksetaanko nyt kovaa hintaa siitä, että ollaan Suomen parhaita? Eikö viidenneksi paras riittäisi?"

Kehittämispäällikkö Juha Nurmi totesi, että rajat pyritään aina saamaan koulujen väliin, ettei koulumatkalla tarvitsisi kulkea toisen koulun ohi. ”Sen sijaan koulujen puoliväliin rajoja ei käytännön syistä saada.” Kieli- ja muut erikoistumisopinnot vaikuttavat myös kouluvalintoihin, esimerkiksi Espoon keskuksessa alueella A-ruotsia opiskelleet jatkavat ylä-asteelle Keski-Espoon kouluun, jossa pitkän ruotsin opetus jatkuu.

Pohjois-Espoon lukion tilanne on kaoottinen. Huhuja koulun lopettamisesta on ollut liikkeellä, ja osin tästä syystä ei lukioon ole tarpeeksi uusia hakijoita. Nyt on mahdollista, että ensimmäinen vuosikurssi ei aloita koulussa lainkaan. Tämä merkitsisi epäsuorasti koulun lopettamista, sillä tuskin hakijoita lukioon olisi ensi vuonnakaan.

Piiloteltiinko suunnitelmia?

Asukasillassa piti esitellä 2-3 vaihtoehtoista kouluverkon toteuttamismallia. Näitä suunnitelmia ei esitelty asukkaille, eikä niitä oltu esitelty poliitikoillekaan. Osa säästöistä laitettaneen toimeen jo ensi syksynä ilman, että asukkailla on ollut mahdollisuutta kertoa näkemyksiään.

Tony Hagerlund
Artikkeli on julkaistu Keski-Espoon Sanomissa 2/2005.

Rajaa sisältöä

Esim. 2.2025